Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Tietyn tahon metsäammattilaiset rajoittivat mökinmiehen hakkuuoikeutta ja ostivat sitten pankinjohtajan kanssa kimpassa pilkkahinnalla mökkiläisen metsät pohjineen.
MJO vastasi. Käski idiootteja katsomaan peiliin.
Se siirtymä kuuluu varmaankin siihen markkinatalouteen kiinteästi liittyvään yrittämisen riskiin. Tosin pieraistessakin on otettava jonkinlainen riski.
En ymmärrä miksi tärkeimpiä elintason mittareita on montako kertaa lennät vuodessa käristämään nahkaasi johonkin turistirysään.
Että ei se olekkaan muutos ylikuluttavien länsimaalaisten syy, vaan kehittyvien maiden kansalaisten jotka aikovat aloittaa huvikseen lentelyn.
Vanhan ihmisen elimistö ei pysty käyttämään kaikkia ravintoaineita hyväkseen, siksi paino ei nouse vaan alkaa kuihtuminen. Vanhasta tulee läpipaskuri.
Veiköhän tuuli ne rahat veroparatiiseihin? Ainakin Etelä-Euroopan tuuliteollisuuden rahoja niihin on ajautunut. Yksi asiaa tutkinut toimittajakin räjäytettiin taivaan tuuliin.
Ylikulutusta tukemalla busines pyörii. Ylikansoittumisen torjumisessa koulutus on tärkeää. Ainakin Suomessa yliopistot ovat olleet kaikkein tehokkain ehkäisyväline.
Muotoilisin hiukan toisin:
1. Metsästä maksettava perintövero.
2. Omistusaikana puunmyynnistä saatavat raha
3. Seuraavan sukupolven maksama perintövero.
Korkoprosentilla tässä kuviossa on äärimmäisen pieni merkitys. Jopa sillä perintöveron prosentilla, jos se ei ole kovin paljon yli 100%.
Valtio asettaa metsilleen vuosittaisen tulostavoitteen. Aidosta tukkipuusta alkaa olemaan pulaa valtion metsissä. Siksi korkoprosentti on asetettu korkeaksi. Näin päästään hakkaamaan entistä nuorempia metsiä aukoksi. Korkea korkoprosentti on siinä keppihevosena. Paljonko hävitään, kun näitä puolentoista tukin pariin kertaan lannoitettuja metsiä hakataan aukeaksi vaiheessa, jossa kuitupuuta alkaa siirtymään kiihtyvää tahtia tukkipuuksi. Valtion metsiä hoidettiin yli sata vuotta varsin perinteisesti, kunnes sielläkin opittiin korkolasku. Jälki ei ole kovin kaunista.