Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Mitäpä niitä harjailemaan, kun eivät mitään tuota. En minäkään mansikkamaata tammikuussa kolaa.
Olen kulkenut iltayöstä pöllöjä kuuntelemassa, aamuyöstä metsonsoitimia kartoittamassa, istuskellut muuten vain tarkkailemassa luontoa kaikkina vuorokaudenaikoina. Kyllä totuus on se, että linnut ovat vähentyneet. Aivan tyypilliset yleiset lajit kuten peipot ja rastaat. Nämä lajit ovat kevätaamuisin suurimmat ”metelin” pitäjät tavallisessa metsäluonnossa, ne havaitsee huonokuuloisempikin. Nyt pari vuotta on hiljaisempaa ollut. Taitaa Rachel Carsonin 1962 julkaistu kirja Äänetön kevät toteutua.
Lumituhot ovat lannoitetuissa metsissä todennäköisimpiä n. 200 m merenpinnan yläpuolella olevissa kohteissa. Usein sade alkaa siellä vetenä, muuttuu sitten rännäksi ja yötä myöten lumeksi. Ja sitten alkaa rytinä.
Parikymppisenä jk kokeilut vielä onnistuu, mutta kun sen ikäiset tahtoo yleensä saada hirveän hingun vaihtaa tila helkkarin kalliiseen autoon. Kymmenen vuotta, niin ei ole tilaa eikä autoa.
Rkp on jakaantumassa kahtia, hallituksen kannattajiin ja vastustajiin. Eihän sitä tiedä vaikka Biaudetin porukka kieltäytyy puhumasta ruotsia.
Ketjuissa ja teräissä on jostain syystä eri kovuisia hampaita. Ketjuissa saattaa olla pari hammasta joissa viila vain vinkaisee ja saman tien pilalla. Huskun logolla varustetut viilat ovat hyviä, samoin Sandvik ja Vallorbe. Ketjuista Oregon on tasalaatuisin, Punapää Oregonin voittanutta ei ole. Metsuri aikoina oli sanonta, että joka luottaa Viialan viiloihin ja Forssan tyttöihin on mainoksen uhri. Samoin; Vaikka isäni oli köyhä mies, hänellä oli aina liukkaat viilat.
Ei taida kuivahkoilla kankaalla mänty kasvaa noihin mittoihin tuossa ajassa. Kasvupohja on hyvä, ojat kunnossa ja laatu hyvä. Jos ei ole tarvetta hakata vielä 10-15 vuoteen niin pöläytä tuhkat metsään.
Mikä on puuston ikä? Rinnankorkeusläpimitta alkaa muutaman vuoden päästä olla uudistamismitoissa. Tosin ei tuhkalannoituksesta haittaa ole uudellekaan puusukupolvelle.
Kummallisia ne tuhkassa olevat haitta-aineet. Tuhkan mukana tulleet eivät haittaa, samat aineet jostain muualta tulleina haittaavat. Tuhkalla on voimakas kalkitusvaikutus. Vähemmän happamassa maaperässä mikrobitoiminta vilkastuu, eli hajotustoiminta kiihtyy. Luultavasti hiiltäkin vapautuu silloin enemmän. Mikähän on se aika heti lannoituksen jälkeen? Viikko vai vuosi? Tuhkalannoituksen vaikutus on kuitenkin 25-35 vuotta.
Olen kymmenkunta vuotta seurannut tuhkalla lannoitettua varputurvekangasta. Kyllä se muutaman vuoden kuluttua lannoituksesta otti kuin uutta latvaa, neulasmassa kasvoi ja sai uutta vihreämpää väriä. Lannoitus vaikutti selvästi, lisääntyneistä mottikasvuista en tiedä, kun ei tohdi mennä toisten puita kairailemaan. Jos haittapuolia mietitään, niin pintaturpeen hajoaminen kiihtyy, jolloin ilmastopäästöt lisääntyvät. Pystyykä 2-5 motin vuotuinen lisäkasvu sitten syömään nämä hiilet. Toinen negatiivinen seikka on tuhkan mukana tulevat raskasmetallit ja cesium 137 ( Tsernobylin lahja luonnolle). Pohjavesialueille tuhkaa ei ainakaan tulisi kylvää. Jos lannoituskohde on merenpinnasta 200 metriä tai yli, todennäköisyys sille, että kerran kymmenessä vuodessa tulee tykkylumitalvi kasvaa. Tuuhistuneeseen neulasmassaan tarttuu sellainen määrä lunta, että rungot eivät enää kestä. Lumituhot syövät lisääntyneen kasvun. Muuten olen aika pitkälle sitä mieltä, että lannoitusten kannattavuuslaskelmat perustuvat oletukseen, että lannoittamatta metsä ei kasva ollenkaan.