Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Onko tämä Boveri joku ilmavaivalääke lehmille estämään piereskelyä? Hiilidioksidia lehmän elimistö tuottaa väkisin ja jos se ei pääse jommasta kummasta päästä ulos, niin pyörtyyhän sitä. Hiilidioksidi kun syrjäyttää suurina määrinä hapen. Kaikkea tuo ilmastohössötys teetättää.
Lisäksi usein vakuutussopimuksissa lukee viimeisellä sivulla pienellä tekstillä ”Ei korvata sodan eikä rauhan aikana”. Ainakin käytännössä näin.
Eihän Historian ajatus maaseudun yrittäjien työllistymisestä huono ole. Mutta mistä löytyy se maksaja joka kaivaa 10-15 miljoonaa euroa ylimääräistä kustannusta annettavaksi näille yrittäjille? Koneellisen istutuksen pyörittämisessä jo pelkät kaluston kustannukset ovat tuon verran enemmän miestyöhön verrattuna. Ei konemiesten kannata ostaa työtä itselleen, jotain on myös jäätävä käteen. Lisäksi työn laatu ei ollut yhtä hyvä kuin miestyönä tehtynä. Ei ainakaan silloin, kun tutkin asiaa. Luotan koneasioissa ”puikkoa polttaneen” mielipiteeseen.
Neuvottelemaan mistä ? Mukamas neuvottelemalla Venäjä ostaa aikaa ja mahdollisuuksia Trumpetin mielistelyyn. Ovat huomanneet, että mielistely tehoaa tähän narsistiin kuin kuuma veitsi sulaan voihin. Odottavat vain milloin Trumpetti kyllästyy koko touhuun ja jättää Euroopan yksin setvimään sotkun. Eivät Venäläiset neuvottele. He antavat määräyksiä ja omia ehtojaan ja laittavat Trumpetin ja Euroopan neuvottelemaan niistä keskenään.
Sama nainen näki metsäalan heikkoudeksi sen, että alalle on kasaantunut samanhenkisten ”kopla”. Se aiheuttaa hänen mukaansa näköalattomuutta ja on sisäänlämpiävä yhteisö.
Mitkä Eu:n pakotteet ? Ainoa tulos taitaa olla se, että Suomessa yli 70 Teboil-yrittäjää ajettiin vaikeuksiin. Suomi kun on kunnianhimoinen edelläkävijä. Kaasu ja öljy virtaavat edelleen Eurooppaan Venäjältä. Vähän mutkan kautta, mutta kuitenkin.
Konemiehenä mehtäukko on oikeassa. Lavetilla se kaivuri on siirrettävä pelkille muokkauskohteillekkin, samoin muokkaus on tehtävä myös metsurille. Muokkaus on kuitenkin tehokkaampaa perinteisillä kauhoilla kuin istutuskoneen levymuokkaimella. Kaivurilla saa hyvän muokkausjäljen mihinkä tahansa, jos kuski osaa asiansa, myös turvemailla. Istutuskoneesta tähän ei ole. Lisäksi koneistutuksen onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi joudutaan kivennäismaistakin valitsemaan pois istutuskoneelle sopimattomat alat. Koneella istutus onnistuu hyvin parhailla kylvökohteilla.
Täällä sitä ei pidetä riistalajina. Viraslaji mikä vieraslaji. Ja toimenpiteet sen mukaiset.
Kaunis ajatus. Mutta sen koneistuttajankin on elettävä. Kuoletettava koneensa ja saatava vielä itselleen palkka. Kustannukset ovat aivan toista kuin satasen istutusputken kanssa. Yksikkökustannus istutettua tamimea kohti on moninkertainen. Löytyyköhän maksaja? Valtio käytti parina vuonna täällä koneistutusta. Kyllä hyville kohteille syntyi kelvollisia taimikoista, nyt ensiharvennusta lähestyviä nuoria metsiä. Mutta tuli myös epäonnistumisia. Niihinkin tuli tyydyttäviä metsiä, luontaisesti syntyi täydennystä. Tunsin koneistuttajan hyvin. Aika pian hän laittoi istutuskoneensa ”riihenriimaan”. Perusteli, että on helpompiakin keinoja hävittää rahaa. Työn tarjoajalta ei löytynyt valmiutta maksaa moninkertaista taksaa miestyöhön verrattuna. Konemies jatkoi uraansa perinteisillä kaivurimuokkauksilla.
Siellä se kanta on kuitenkin tihein, niin sudella kuin veraslajillakin.