Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole. Minun autoja ei ole koskaan kannattanut viedä merkkikorjaamoon tai muille isoille korjaamoille. Niissä kun on pienestäkin remontista tuntilaskutuksen mukaan lasku paljon isompi kuin autoni arvo. Pienillä yhden miehen nyrkkipajoilla on pakolliset remontit tehty. Ja hyvin on palvelu pelannut. Emäntä ajaa tonnin Toyotalla, minä vielä halvemmalla lavaautolla.
Jäte ja sonta ei maailmasta lopu, ei edes vähene. Mutta se täytyy tunnustaa, että jotain ilmastossa on tapahtunut. Eletään maaliskuun viimeisiä päiviä ja Keski-Suomessa on 10 astetta pakkasta ja lumipeite sen kun kasvaa. Jo neljäs kylmä ja paksuluminen talvi peräkkäin. 40 vuotta olen puulla lämmittänyt ja nyt jo neljäntenä talvena peräkkäin alkaa klapiliiterin peräseinä vilkkumaan. Kyllä toisin oli vielä 90-luvulla.
Ymmärrän toki, että auto on joillekin tärkeä ja paras ystävä jota on huollettava huolellisesti. Mutta terveydenhuollon ja autokorjaamon vertaaminen on vähän onnetonta. Pelti kun ei valita.
Ei sellaista tietoa ole vara julkaista. Katoaa pian pohja useammankin laskijan todistuksista.
Hollannin tulppaaninkasvattaja sai nokkaansa. Viikon päästä nähdään kuinka käy Suomen hiilihoureisille. Pääkaupunkiseutu on ”ulkoistettu” hiilitavoitteista. Helen ja Vantaa saa tuprutella niin kuin haluaa, ei sanaakaan yhdessäkään vaalikeskustelussa. Kyllä me ”maalaistollot” lasku maksetaan, vaikka vähän käsi nyrkissä, niskat kyrmyssä hammasta purren. Olisi hauska nähdä jos tulisi vielä isompi ”Jytky”.
Keväällä lumien sulettua ennen lehtien puhkeamista.
Tolopaisen kysymys mihin ilmastopolitiikka perustuu? Kirjassaan Ilmastomuutos ilmatieteilijän silmin Petteri Taalas kertoo näkevänsä keskustelussa fanaattisia piirteitä. Hän mielestään keskustelua voi verrata fundamentalismin, uskonnollisiin ääriliikkeisiin ja 70-luvun Stalinismiin. Ennen nuorisoa peloteltiin ydinsodalla, nyt ilmastonmuutoksella. Mihinkä sitten ilmastopolitiikka perustuu? No politiikkaanhan se perustuu. Ja vanha sanonta Kun järki loppuu niin otetaan periaatteet käyttöön, pitää tässä politikoinnissa hyvin paikkansa. Ennen vanhaan omaisuuden uusjako tehtiin muutaman vuosikymmenen välein toistuvilla sodilla. Kun ei oikein enää uskallettu sotia, ainakaan omalla maaperällä, otettiin käyttöön säännöllisin välein toistuvat pankkikriisit. Uutena, ja varsin tehokkaana, toimena otettiin käyttöön ilmastokriisi. Kriisi, jossa selviää kuin koira veräjästä, kun on tarpeeksi rahaa maksaa päästöistään. Jos ei ole maksumieheksi, vedä vyötä tiukalle ja heitä vielä maksukyvyttömän tai haluttoman kotimaasi asettamat ”hiilihinkselit” olalle avuksi. Korona ja nyt käytävä sota hieman sotkivat kuvioita, mutta antoivat toisaalta fanaatikoille ylimääräisen ässän hihaan ja jokerikortin käteen. Oliko esim. tämän talven pörssisähköhinnoille, kuluttajien ryöstämiselle, mitään taloudellista todellista perustetta? Vaalit kun alkoivat lähestymään, otettiin tikunnokkaan kaikissa tiedotusvälineissä elinkeinoministerin kytkökset Jallupulloon. Eikö kohtuullista ja tasapuolista olisi ollut edes kerran ennen vaaleja kysyä esim. ympäristöministerin, hyvin fanaattisesti rakentamiseen suhtautuvan, taloudellisista kytköksistä tuulivoiman lisärakentamiseen?
Olisi mielenkiintoista nähdä latvattomat männyntaimet. Kuten Timppa totesi, metso saattaa napsia sieltä täältä nuoren latvakasvaimen, mutta tuskin 95% istutusalalta. Epäilen vahvasti, että asialla on ollut tukkimiehentäi, mutta vaikea sanoa kun ei ole nähnyt syöntijälkiä.
En ole kuullut tai nähnyt missään, että hirvet söisivät vuoden vanhoja männyn taimia. Talvella niitä ei löydy, kesällä hirvellä on parempaakin ravintoa. Ettei vain olisi joku muu eläin kuin metsien yleispahis hirvi.
Olen Timpan kanssa samaa mieltä vuodesta 2014. Lisäksi hyvin kasvavat puustot ehtisivät olla vielä 10-15 vuotta sitomassa tehokkaasti hiiltä.