Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Täällä sitä ei pidetä riistalajina. Viraslaji mikä vieraslaji. Ja toimenpiteet sen mukaiset.
Kaunis ajatus. Mutta sen koneistuttajankin on elettävä. Kuoletettava koneensa ja saatava vielä itselleen palkka. Kustannukset ovat aivan toista kuin satasen istutusputken kanssa. Yksikkökustannus istutettua tamimea kohti on moninkertainen. Löytyyköhän maksaja? Valtio käytti parina vuonna täällä koneistutusta. Kyllä hyville kohteille syntyi kelvollisia taimikoista, nyt ensiharvennusta lähestyviä nuoria metsiä. Mutta tuli myös epäonnistumisia. Niihinkin tuli tyydyttäviä metsiä, luontaisesti syntyi täydennystä. Tunsin koneistuttajan hyvin. Aika pian hän laittoi istutuskoneensa ”riihenriimaan”. Perusteli, että on helpompiakin keinoja hävittää rahaa. Työn tarjoajalta ei löytynyt valmiutta maksaa moninkertaista taksaa miestyöhön verrattuna. Konemies jatkoi uraansa perinteisillä kaivurimuokkauksilla.
Siellä se kanta on kuitenkin tihein, niin sudella kuin veraslajillakin.
Anna vähän paineilmaa sahallesi. Puhdista kunnolla, joka paikasta.
Saattaa olla niin, että Varsinais-Suomen sudet voivat paksusti vieraslajin ansiosta, ei niinkään hirvien. Aloitetaan harventaminen vieraslajista.
Samoin kävi karhun kanssa. Suojelun tasoksi määriteltiin aikoinaan 800 karhua. Kun kanta kasvoi nopeasti, suojelun tasoksi määriteltiin 1400 karhua. Nälkä kasvaa syödessä.
Siihen osaa vastata, olipa outo kysymys. Männyistä tehdään, kun ei ole raivuumiesten jäljiltä muuta puulajia koskaan jäänyt. Ja niin ei ole näillä mailla täytynytkään tehdä. Jos ei mäntypökkelöt kelpaa, niin kai niitä täytyy sitten tehdä purulla täytetyistä salaojaputkista, että tulee sertit täytettyä.
Kelirikko saattaa viivästyttää työn aloitusta jossakin. Täällä se ei ollut ongelma. Koneella istutettiin pelkästään kivennäismaita. Kyllä niillä tela-alustainen kaivinkone pysyi pinnalla. En tiedä miten istutus onnistuisi turvemailla. Ne vaativat kuitenkin lähes aina jonkinlaista navero-ojan kaivua muokkauksen yhteydessä. Ainakaan tuolloin istutuskoneen muokkauslevy ei soveltunut minkäänlaiseen kaivamiseen. Tasakärkisellä levyllä käännettiin vain istutusmättäitä. Siinäkin se toimi huonosti, jos kuntan alla oli kiviä. Tuottavuuteen vaikutti se, että koneen ”lipas” oli aina täytettävä käsityönä. Lippaaseen ei mahtunut kuin satakunta taimea, joten työhön tuhraantui aikaa useaan kertaan päivässä.
Tutkin vuosituhannen vaihteessa aika isosti koneistutusta. Istutuskesä ja seuraava kasvukausi oli seurannassa. Muistaakseni seurattavia taimia oli n. 1700 kpl. Vertailuaineistoa keräsin olosuhteiltaan mahdollisimman vastaavista miestyökohteista. Istutuskoneena oli Bracke. Keräsin aineistoa istutuksen onnistumisesta, kuolleista taimista pyrin selvittämään kuolinsyyn, taimivaurioista ja kahden kasvukauden pituuskasvusta. Kasvuunlähtö ja kasvun pituus oli onnistuneilla koneistutetuilla taimilla parempi kuin miestyönä istutetuilla. Ilmeisesti koneistutuksessa istutuksen yhteydessä tehdyn muokkauksen mättäissä kosteusolot ja ilmavuus olivat paremmat. Miestyökohteilla muokkaus oli ”levännyt” talven yli. Ongelmallisia koneistutuskohteita olivat kiviset kohteet, etenkin kohteet joissa heti kuntan alla oli nyrkinkokoista ja isompaa kiviravia. Isot näkyvät kivet kyllä pystyi välttämään. Kiviravissa istutuskoneen laikutuslevy ei saanut riittävästi kivennäismaata mättääseen. Pelkkä kuntta kääriytyi rullalle kuin kääretorttu. Kun kone istutti tähän joustavaan kerrokseen taimen, tiivistysvaiheessa, kaksi kumitelaa, taimi hyppäsi mättään pinnalle kuin haulikonhylsy. Taimien kuolleisuus jo istutuskesänä oli koneistutuksissa huomattavasti mieskohteita suurempaa. Myös vaurioituneita taimia oli koneen jäljiltä huomattavasti enemmän. Parhaiten koneistutus onnistui melko karuilla kivettömillä hiekansekaisilla moreenimailla. Siis parhailla kylvökohteilla. Koneistutus ei pärjännyt työn tuottavuudessa ripeälle metsurille. Ongelmana tässä oli varmaan, että koneen taimivarasto piti ainakin tuolloin täyttää kuskin käsityönä. En tiedä paljonko istutuspää, työhön soveltuva kaivinkone ja kuljettajan palkka maksavat, mutta jos tällä yhdistelmällä ei pärjää tuottavuudessa satasen maksavalle istutusputkelle ja ripeälle metsurille, niin tulevaisuus ei näytä kummoiselta.
Täällä karuilla männynkasvatusalueilla 95% tekopökkelöistä näkyy tehtävän männystä. Ensiharvennuksilla joku kaksihaarainen rouhaistaan haaran yläpuolelta poikki. Kokonsa puolesta olisivat tiaisille sopivia, mutta muuten niistä ei ole hyötyä kuin hyönteisille ja jokunen tikka niistä saattaa löytää ensimmäisenä kesänä kaarnakuoriaisten toukkia.