Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Edullinen vaihdantatalous? Oliko se sitä kun maailman parhaita paperikoneita vaihdettiin Ladoihin ja sinkkisankoihin.
Eli mitään ei ole tehtävissä. Ns. talous edellä mennään. Paitsi metsänomistajan talous, kun kasvatettava puusto pilataan koko kiertoajaksi. Jos jotain harvennettavaa toiseen harvennukseen jää, niin kertymä on kuitenkin niin pieni, että taas on koneita isonnettava, että koko palstan puut saadaan tuotua kerralla laaniin. Muu ei kannata, ja kannattavuus on ykkös prinsiippi, hinnalla millä hyvänsä.
Pihassani kasvaa yli 60 vuotta vanha omenapuu, laji tuntematon. Joka toineen kevät se kukkii valkoisena kukkamerenä ja omenoita on valtavasti, oksia on tuettava. Seuraavana keväänä kukkia on muutama ja niistä kehittyy vain jokunen omena. Puu pitää runsaan sadon jälkeen aina lepovuoden. Vaikuttaakohan metsäpuihin hyvä kasvuvuosi tai pari peräkkäistä samoin, joskus on levättävä.
Onko se pahin vihollinen rahaoikeisto vai setelivouhottajat, kuten Metsäkeskuksen raportit osoittavat ?
Mikä tätä maata vaivaa ? Lentojätkät puupääpokineen ja kirveineen vaihtuneet motoon, hevoset ajokoneisiin, jakomiehet tietokoneohjelmiin, laanimitta motomittaan, uitto superrekkoihin, leimausporukat satelliittikuviin ym. Kuitenkaan ei ole aikaa eikä taloudellisesti kannattavaa hoitaa taimikoita, palkata henkilöitä riittävästi hoitamaan ja valvomaan, tehdä kasvatushakkuita oikein työhön parhaiten soveltuvilla koneilla eikä kasvattaa metsää täysi-ikäiseksi. Ennen kämppä-aikaan kaikki kämppäemännästä hevosmieheen pärjäsivät jotenkin, ei hyvin mutta toimeen tulivat. Nyt ei pärjää kukaan, eikä mikään kannata. On ainainen paniikinomainen kiire ja lopputuloksena sutta ja sekundaa. Tietokoneella tai puhelimella olo on töistä pyhintä, siihen käytetystä ajasta kukaan ei valita. Jospa se kiire tuleekin siitä. Jos yli puolet valveillaoloajasta kuluu tietokoneella tai puhelimessa, niin vähäisistäkin oikeista töistä tahtoo tulla kiire.
En tiedä onko Jätkä ja kollegansa neuvoneet vanhoilla vai uusilla opeilla, mutta seutukunnan parasta ensiharvennusjälkeä olen nähnyt muutamilla parin metsäkoulun tekemillä opetustyömailla. En sitäkään ole kysynyt onko jäävän puuston määrittämisessä käytetty relaskooppi, mutta ppa on oikea. Tosin on muistettava, että opetustyönä tehdessä on mahdollisuus hinkata uraa niin kauan, että jälki on oikea. Mutta opetuksesta tulevien kuskien taidot ei ole jääneet näillä työmailla kiinni.
Metsähallituksella ei ole metsiä, muutama tontti voi olla. Ne ovat Suomen valtion metsiä, ja MH on ”virkamies” joka toteuttaa ministeriöiden, siis kansan, tahtoa.
Ja valtio näyttää kansalaisille esimerkkiä omien metsien käsittelyssä. Tukki ja pikkutukki kun rungosta tulee, niin eikun aukoksi. Harvennukset kuin suojuspuuasennossa. Ja on ollut ainakin hyviä kuviokooltaan isoja harvennuskohteita. Nyt ensiharvennuskohtein olevat kuviot on aikoinaan voimakkasti muokattu, laadun parantamiseksi yli 2000 männyntaimella istutettu, turhankin väkivaltaisesti taimikkona hoidettu ja jos on ollut puolukanvarpua kankeampaa niin ennakkoraivauksella käsitelty. Ministerit asettavat työryhmiä ja paneeleita miettimään ja ovat julkisuudessa hyvin ilmasto- ja monimuotoisuusmyönteisiä. Kuitenkin valtion omille metsille asettavat täysin kestämättömät tulostavoitteet. Valtion metsistä ne pahimmat limbot saattaisivat löytyä. Tosin siellä ei taida Metsäkeskus paljon mittailla…..
Mehtäukko, en minä sitä tilaajaa kysynyt, perusteluja minä kaipasin.
Tämä nyt on vähän kuin Pohjanmaa -elokuvassa Paavon kuulustelu, kuin tuuleen huutaisi. Mitään ei ole tehtävissä. Metsänomistajat tilaavat turhia lemmikeitä, toimihenkilöitä on liian vähän tarkastamaan ostettuja kohteita, koneitten koko on kilpailutuksella ajettu liian isoiksi ja jalostuskapasiteettia on kasvatettu niin isoksi, että jokainen mitantäyttävä keppi on käytävä repimässä metsästä jäljistä piittaamatta. Eli mitään ei ole tehtävissä. Edelleen ensiharvennuks ista suurin osa tulee menemään lopullisesti pilalle. Näin maailman johtavassa asemassa olevassa metsäklusteri maassa. Kuitenkin viimeksi eilen a-studiossa Metsäteollisuus ry:n edustaja kertoi teollisuuden vilpittömästä halusta huolehtia metsien huippuhyvästä hoidosta, kasvun ja hiilinielujen parantamisesta, monimuotoisuudesta ja uusien innovaatioiden kehittämisestä. Isoja otsikoita, mutta Metäkeskuksen raporttien mukaan ovat ensiharvennusten osalta jääneet toteutumatta. Ylijumala raha ratkaiskoon edelleen.
No eihän tuota tarvitse kysyä. Mutta joku vastuu se on ostajallakin, eihän ole oikein, että jonkun taitamattoma typeryyden takia ehdoin tahdoin mennään jonkun omaisuutta pilaamaan. Ei plastiikkakirurgitkaan ihan mitä tahansa suostu tekemään, vaikka olisi isommista rahoista kysymys kuin muutaman hehtaarin kuitukalikoista. Onhan näitä unelmia nähty. Ikänsä kaupungissa asuneet tenavat tilaavat lemmikon vanhempiensa kotitilalle, kun kuulemma äidille pitäisi ostaa Hesasta osake metsärahoilla. Ja muuta metsää ei ole kuin parin hehtaarin kytöheiton ojiin kasvaneet koivurivit.