Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Pinot tulevat yleensä tienvarteen kauempaakin metsästä, myös tukkikohteilta. Mitä olen pinoja tienvarsilla nähnyt, niin ei lopu tukki jaksottaisen kasvatuksen metsistä. Kun pudotetaan latvaläpimittaa ja pituutta vuosittain. Laaneissa näyttää pikkutukkikasa olevan jo paljon isompi kuin varsinainen tukkikasa, avohakkuulta. Näin ainakin valtionmetsissä.
Aika vähän tuota kannustusta on viime aikoina ollut. Mutta niitä taimikoita vain karkaa riukumetsiksi jostain syystä aina vain enemmän. Tietämättömyyttä, typeryyttä ja saamattomuutta.
Koko metsänkasvatushan tähtää pää-asiassa energian tuottamiseen aivan huomaamatta ja meteliä siitä pitämättä. Korjatusta puuaineksesta poltetaan 62-64%.
Mikähän neuroosi vaivaa vanhoja ihmisiä, kuten Tolopaista. Tuo laihuuden yletön ihannointi, asia josta Tolopainenkin aina silloin tällöin muistuttaa. Eiköhän itsekukin lihansa kanna. Hyvä esimerkki on oma äitini. Hän nyt on vähän pösilö muutenkin, mutta tuo laihuuden, hoikkuuden kuten hän sanoo, ihannointi on mennyt äärimmäisyyksiin. Vain laihat ihmiset ovat hänen mielestään hyviä ihmisiä. Veljeni oli yli vuoden ulkomailla. Kun hän tuli kotona käymään, totesi äitini ensimmäisinä sanoinaan, että ompas maha kasvanut. Omasta lapsestaan ensikommentti. Perhejuhlissa hän keskittyy arvioimaan itse kunkin lihomisia ja päivittelee niitä.
Eipä tullut Putinin ja Trumpetin sopimasta Ukraina-diilistä mitään. Ulkoministeri Valtonen nimittäin ilmoitti, että Suomi ei voi sitä hyväksyä. Niin kuivui kokoon sekin rauhanhanke.
En ole kovin hanakasti poistanut metsistäni alikasvosta jos eivät ole kovin paljon haitanneet työskentelyä, en kuusia enkä muitakaan puulajeja. Tavoite ei ole ollut taloudellinen eikä edes jk-kasvatus. Tekevätpähän vain puunkasvatusalueesta vähän enemmän metsän näköisen.
Suorittava kertoi tuossa aikaisemmin kuinka meneteltiin, jos metsä oli hakattu pilalle tai uutta taimiainesta ei ollut syntynyt riittävästi. Tilan metsät rauhoitettiin määrä-ajaksi tai kunnes rikos oli sovitettu. Tiedän yhden vähän huvittavankin tapauksen vuosikymmenten takaa. Isännällä oli vähän isompi rahantarve. Hän ehdotti metsäänsä eräälle kuviolle avohakkuuta vaikka metsä oli siihen vielä vähän nuorta. Herra isoiso metsäherra ei suostunut avohakkuuleimikkoa tekemään. Varovainen halventaminen kyllä kävisi. Takana oli ajatus, isännän rahapulan tuntien, tehdä hänelle koko tilasta pankinjohtajan kanssa kimpassa jossain vaiheessa Italialaine tarjous ”josta ei voi kieltäytyä”. Eli koijata tila itselleen. Isäntäpä palkkasi korkkiruuvinkiero hakkuumiehen tekemään hankintana sen varovaisen harvennuksen. Sopivat keskenään kuinka ”harvennetaan”. Kun harvennus oli viittävaille valmis, metsuri ilmoitti isolle metsäherralle, että hänen mielestään metsä oli menossa pilalle. Katselmuksessa näin todettiin ja isäntä velvoitettiin kaatamaan loputkin puut ja huolehtimaan ”uuden kasvun aikaansaamisesta”. Isäntä sai rahansa ja ilmoituksen tehnyt hakkuumies istutustöitä.
Poikkeusluvat eivät olleet ongelma ennen, koska suojelujärjestötkään eivät varmaan huomanneet niiden olevan lainvastaisia. Mitä vaihtoehtoja jää hallinto-oikeuden tuomarille, jos valituksessa perustellusti osoitetaan lupien olevan laittomia? Valitus ei ole turha, jos sillä osoitetaan laittomuus. Kuten Motokuski sanoi, niin riistahallinto on kulkenut lupa-asioissa koko ajan jälkijunassa. Haittaa aiheuttavia petoyksilöitä poistettiin viime metsästyskaudella erikoisluvilla 84 yksilöä. Se puoli on aika hyvin kunnossa, jos verrataan lukua kokonaiskantaan. Valituksia tehnyt suojelujärjestö on ihmetellyt, miksi luvat myönnetään aivan metsästyskauden kynnyksellä syksyllä. Jos valitukseen on aihetta, he valittavat ja asian käsittely vie niin kauan, että ennen päätöksen saamista metsästysaika on auttamattomasti ohi. He ovat ehdottaneet, että luvat tulisi myöntää jo kuukausia aikaisemmin, jolloin valitusten käsittelyyn jäisi riittävästi aikaa sen estämättä metsästystä, jos valitus todetaan aiheettomaksi. Pää-asia on kuitenkin se, että poikkeuslupien hakijat eivät ole saaneet hakemuksiaan lainmukaisiksi ja sellaiset hakemukset on pakko hylätä oikeusasteiden käsittelyssä.
Hirvenmetsästyksen keskeyttäminen voi olla aiheellista joillakin alueilla, mutta ei koko maassa. Omalla alueellani olemme leikanneet sorkkaeläimiä nyt reilun kuukauden oikeinkin hyvin tuloksin. Ei ole ollut mitään ongelmaa sorkkaeläimistä eikä suurpedoista. Toivon ettei tulekkaan. Minäkin muistan aikoinaan tehdyt suorittavan mainitsemat hirvien vähennystalkoot. Se kävi jo työstä, kun pienellä porukalla oli kahden pienen miesajopöläyksen jälkeen kymmenkunta hirvenruhoa käsissään.
Kirjoitin aikoinaan hirvenmetsästyksen lopettamista käydyn keskustelun yhteydessä, että ”lakosta” tulee pitkä, vähintään viisi vuotta. A.J. listaus petopolitiikan muutokseen vaadittavista Eu:n sopimuuksista ja lainsäädäntöön vaadittavista muutoksista kestää vähintään tuon ajan, luultavasti pitempään. Viidessä vuodessa säätelemätön hirvikanta 2-3 kertaistuu. Jokainen tietää mitä siitä seuraa.
Toimivaan demokratiaan kuuluu myös oikeus valittaa tehdyistä päätöksistä. Valitettavasti petojen kaatolupahakemukset eivät ole olleet niin hyvin perusteltuja, että hallinto-oikeus olisi ne voinut hyväksyä. Hallinto-oikeuksien virkamiehetkö ovat se pieni joukko, joka meitä terrorisoi? Perusteluissa oli pari vuotta sitten mainittu mm. karhunmetsästysperinteen säilyttäminen. Karhukeihäin ja suustaladattavienko kanssa oltiin lähdössä talvipesille? Vai suksipelissä hiihtämään keväthangille noussutta karhua kiinni? Petojen metsästys olisi saatava aikaiseksi, ei siinä mitään. Mutta ei siihen riitä Tume-kuvien aikaansaama yleisön paine. Kyllä hakemukset ja luvat on saatava sille tasolle, että laillisuusperiaatteet täyttyvät. Kukahan on muuten keksinyt sanahirviön ”kannanhoidollinen” metsästys? Ilmeisesti sillä on haettu hyväksyttävyyttä petojen metsästyksellä, mutta asia onkin kääntynyt vähän päälaelleen. Kyseiset lajit, joihin termiä käytetään, ovat kuitenkin sen verran vähälukuisia, että tuo sana sopii niihin melko huonosti. Ainakin metsästyksen vastustajien mielestä, luulisin.