Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Mitenkähän se on tuon starttirahan kanssa, kun ymmärsin vähän kysyjän tekstistä, että tuloa on muualtakin. Eikös starttiraha ole tarkoitettu kokoaikaiseksi yrittäjäksi alkavalle? Työttömälle tai työllistetylle, joka siirtyy kokoaikaiseksi yrittäjäksi.
Olen tehnyt perheeseeni kuuluvien kahden, aikoinaan kolmen, yrittäjän laskutuksen, kirjanpidon ja veroilmoitukset. Kaikki yksinyrittäjiä. Ei se ole rakettitiedettä. Eri asia on sitten, kun alkaa olla monia työmiehiä yrityksessä ja investoinnit ovat miljoonaluokkaa, kuten esim. metsäkoneyrityksissä. Silloin saattaa pätevä kirjanpitäjä kaikki ”veronkierron” koukerot tuntien haukkua hintansa. Jos tärkein työkalu on lämpimät kädet, niin kirjanpito on yksinkertaista.
En ole mitenkään kovin ”väkivaltaisen” metsänhoidon kannattaja, mutta muokkauksen suhteen olen hyvinkin A.J.:n kannalla. Muokkaamattomuus on kuin rakentaisit talon kivijalalle, jossa joka toinen harkko on korvattu heinäpaalilla. Olen töissä istuttanut aikoinaan kuusta äestettyyn jälkeen. Kun vertaa kasvuunlähtöä kohomuokattuun istutukseen on ero huima. Äesjäljessä meni muutama vuosi kunnolliseen kasvuunlähtöön aina ensin juomiseen. Ilmeisesti kuusi kasvatti ensin kunnolliset juuret ja tiiviissä äesjäljessä se ei tapahtunut hetkessä. Kohomuokkauksessa mättäät ovat huolellisesti tehtynä kuin kompostikasoja. Ilmavia, lämpimiä ja ravinteet vapautuvat kuntaan lahotessa nopeasti. Mänty kyllä lähti äestetyssä jäljessä paremmin. Voi tehdä niin myös muokkaamattomassa istutuksessa. Istutus on vain paljon työläämpää. Männyn kasvupaikoilla kohomuokkauksessa saattaa tulla joskus myös kuivuus ongelmaksi. Vaikka sanotaankin, että mänty tarvitsee vettä ensimmäisen kerran Äänekosken sellukattilassa. Mehtäukon tavoin uskon ja epäilen, että kovin riuska kasvuunlähtö tuottaa hirville maukkaampia taimikoita kuin vähän hillitymmin kasvavat. Kukapa ei haluaisi popsia uunituoreen kaltaista pehmeää ja helstoa einestä mieluummin kuin jyrsiä vähän kuivakkaampaa muonaa.
Jos lannoitetuissa ja lannoittamattomissa taimissa on saman pituinen vuosikasvu, niin ei vastaa. Sen osaan sanoa.
Mutta on pätkittävä ne taimetkin oikein ja laadukkaasti, ajatuksen kanssa. Istutus on työnä niin ”halpaa”, että se on tehtävä kerralla oikein. Uusiminen tulee kohtuuttoman kalliiksi työn vaativuuteen suhteutettuna. Olen joskus muutamaa aloittelijaa ja kesätyöntekijää tästä joutunut muistuttamaan, kun ovat vain ”pätkineet mättäisiin”. Moton mittalaitetta kannattaa kontrolloida usein, istutustyö on tultava kerralla oikein.
On aivan sama kuinka äänestys hoidetaan Venäjällä ja Ukrainassa. Kummassakaan ei saada oikeaa tulosta. Sen verran on Ukrainassakin venäläistä perintöä, että rehellisesti ei voi pelata.
Suomessa ruoka-apuun turvautuu yli 200 000 ihmistä. Ruoan jakaminen alkoi 90- luvun poikkeusvuosina. Aluksi sitä pidettiin tilapäisenä ilmiönä, mutta yli 30 vuodessa se on vakiintunut jokapäiväiseksi. Sitä on alettu jopa pitää ekologisena innovaationa hävikkiruuan hyödyntämisessä. Jonkun hyljeksimä ja hylkäämä jäte onkin jonkun toisen päivällinen. Näin toimii Pohjoismainen hyvinvointivaltio.
Tai ketsuppia. Puolen kilon pulloon on laitettu yli kilo tomaatteja.
Ei ollut mitään hyötyä kranulaatista. Ne on nämä lannoitusasiat vähän uskonasioista.
Podcast oli Usasta ja nykyisen diktatuurin vaikutuksesta maahan.
Katsoin piruuttani Duunitorilta metsurin työpaikkoja Keski-Suomessa. Kaksi löytyi. Toinen koneyrittäjällä energiapuun tekoon. Toinen säätiöllä. Vaatimuksena perehtyminen permakulttuurelliseen metsäpuutarhan hoitoon. 100 % palkkatukikelpoisuus ehtona. Palkka 1450,00 € / kk.