Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän ne maailmanmarkkinat lakkoilleet miljardin tappiot. Ei ollut ainakaan työnantajalla kovin intoa päästä sopimukseen. Jos työntekijöiden ostovoima on vuosikausia laskenut, n.10:%, eikö heillä ole mitään oikeutta palkankorotuksiin? Etenkin, kun työnantajat pari vuotta sitten kertoivat ennätystuloksista. Poijaat, te haikaillette torppari-aikaa takaisin ilmaisine taksvärkkipäivineen. Ne Euroopan valtiot, joissa on vähiten lakkoja, ovat vahvojen ammattiyhdistysliikkeiden maita. Niissä työnantajan arvostus työntekijöitä kohtaan on paremmalla tolalla muutenkin kuin meillä.
Vähän jäi epäselväksi mikä mafia.
Saman verran kuin muutkin keskiverto metsänomistajat.
No se tuli sieltä taas, se yhteen hiileen puhaltaminen määritelmä kuten ennenkin. Ja varsin liukuvalla moraalilla.Meton jäsenkirja on ollut, mutta sekin on jo hyllyllä.
Jotenkin minulle on syntynyt mielikuva mehtäukon aikaisemmista kommenteista yhteen hiileen puhaltamisesta, että hän tarkoittaa, että teollisuustyöntekijät ja ahtaajat puhaltavat laihtuneet posket pullollaan hiileen ja vuoristoneuvokset ja me metsänomistajat lämmittelemme hiilloksella käsitämme.
Olen itse soutanut pätkän narisijan mainitsemilla airoilla. Peräti eräässä soutukilpailussa aikoinaan. Näytösluonteisesti vain. Airot oli nivelletty niin, että menosuunta oli eri kuin soutajan liikkeistä saattoi päätellä.
Toki venetä voi käännellä perä edellä edetessä. Näin vaikkapa verkon tai pitkänsiiman nostossa. Meillä huopaaminen tarkoittaa kuitenkin vain toisella airolla soutamista. Oikein tiukan paikan tullen vetämistä airoilla ristiin.
Taitaa olla sanassa huopaaminen käsitteellisiä eroja tai murrealueilla käsitetään eri tavalla. Meillä huopaamisella käsitetään veneen liikuttelua vain toisella airolla. Esim. verkonlaskussa, kun tuuli painaa veneen perää laskettavan verkon päälle, tulee laskevalta aina käsky huopaa, huopaa. Venettä käännetään silloin toisella airolla soutamalla ja vene liikkuu keulan suuntaan eteenpäin koko ajan.
Ja siltä kuolee, jolla on. Sanoi entinen hevosmies, kun ruuna oli ns. hokit suorana.
Kyllä meillä metsänomistajilla puunmyynnin vaihtamisessa nielu ja luontokauppaan on vielä toivottoman korkea kynnys ylitettävänä. Tukkipinon tienvarressa näkee ja sen arvon voi kateuksissaan arvioida koko kylä, nämä muut käsitteelliset kaupat jäävät piiloon. Luulevat vielä, kun uusi auto ilmestyy pihaan, että on ostettu velaksi.
Siinä mehtäukko on oikeassa, että nämä hiilikaupat eivät yhteiskuntaa pystyssä pidä. Ainakaan silloin, jos maksaja ei löydy rajojen ulkopuolelta. Kansantalous pyörii vain, kun satamassa laitetaan lähteviin laivoihin enemmän tavaraa kuin tulevista laivoista puretaan.