Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset
-
Voi ei lähdin taas tähän jankutukseen mukaan, trolli sai tyydytyksen. Olisiko perko pitänyt esimerkki olla kryptisempi niin kuin omasi? Jos et ymmärtänyt hakkuukertymistä, niin avo-harvennus-harvennus-avo. Kiertoajasta voit nipistää n.10v pois, ja lisätä havuista tuloa pari kertaa. Näitä hehtaarin kuvioita riittävä määrä ja ei tarvitse hävetä kylillä pilalle harsittuja jätemetsiään.
PERKO. Jaksollisen kertymä 80 v ajalta, 4 hakkuuta: 300+50+100+300 m3, yhteensä 750m3. Vuotta kohti 9,375 m3/ha. Hinta parempi kuin poimintahakkuussa 600 m3 hakkuissa, ja 150m3 harvennusta eli poimintahinnalla.
Hymyilyttää vähän miten täällä Kuopiossa nousi poru kun muutama kuusi jouduttaisiin kaatamaan kadunvarresta kun erikoiskuljetuksille(tuulimyllyille) tehdään reittejä. Tai taloyhtiö valittaa lähistön moskeijasta, hotellilaivasta tai ravintolan lasitetusta terassista. Nämä ovat kuitenkin aika pieniä ja usein lyhytkestoisia haittoja tuulipuistoon verrattuna.
Miten metsätilan tuotto kasvaa 300€ jos olet tuolla ulkokehällä jossa et saa mitään tuottoa myllystä tai siirtolinjasta, ja käsiin jää myyntikelvoton talo/mökki?
Aika hallitsematonta on tämä tuulivoimarakentaminen. Viimeinen sana rakentamisessa on kunnan/kaupunginvaltuustolla, ja nyt vaalien alla ei selvää kantaa saa puristettua keneltäkään poliitikolta. Meillä täällä Kuopion ja Tervon rajalla on yva- vaiheessa reilut 30 myllyä+aurinkovoimaa. Myllyt tulevat olemaan yli 300m korkeita. Yksi ongelma on että näin korkeita myllyjä ei ole vielä missään, eli melu- yms vaikutukset ovat vain simulaatiota kuten Suomen hiilinielulaskelmat. Alue on melkoisen suuri, jos tuulipuiston ympätille jättää 3km vyöhykkeen jolla kiinteistöjen arvo romahtaa kertyy alaa jo n.15000ha. Siirtolinjat ovat sitten oma lukunsa, niitä on piirrelty hyvinkin luovasti. Yva- luonnoksessa on n.500 sivua. Hauskoja yksityiskohtia löytyy, mm.lepakkokartoitus oli tehty ”ajamalla polkupyörällä metsätietä pitkin”. Olikohan meidän Suorittava ?
Katkontatiedon paikkansapitävyys ja tarpeellisuus ovat melkoinen kysymysmerkki. Viimeisin päätehakkuu joka kilpailutuksen kautta meni sellufirmalle parhailla yksikköhinnoilla hakattiin kisassa hävinneen sahan mitoilla heidän käyttöönsä.
Hankintana kuidut 52, energiaksi 50. Taidan tehdä energiaksi.
Koneiden korjauskulut pienenevät ja käyttöikä kasvaa dramaattisesti kun vain omistaja ajaa. On nähty monta kertaa konemerkistä ja – tyypistä riippumatta. Vaihtokoneena halutuimpia ja turvallisimpia ostoksia ovat juuri yhdellä omistaja-kuljettajalla olleet.
Tuskin ilmaiseksi kukaan ajaa, mutta tuntitöinähän tuollaisilla tehdään jos vieraalle tehdään. Viimeisinpään kakkosharvennukseen oli ilo saada ammattimies jolla asenne kohdallaan,omistaja ja ainoa kuljettaja. Vaikka koneena oli 8-pyörä Ergo teloilla, ja palstana yli 10ha juurikin 10v aikaisemmin lähes pilalle ensiharvennettua, malttoi tehdä sen mitä tehtävissä oli eli ylileveiden urien varret jäivät lähes koskematta ja urien puoliväliin harventamattomiin kohtiin yletti vain koukkimalla. Varmasti ei ollut mikään hankehomma, mutta ainoa kritiikki oli vain ”kukahan lie tehnyt näin reilut urat”. Tämän ketjun saattaisin jopa päästää ensiharvennuksellekin, ajokoneena oli vanhempi Valmet pienimmästä päästä.
Eihän kukaan aja alstorilla kuutiotaksalla?? ”Nykyään niitä eh harvennuksia on vähemmistö” Olen ehkä vanhanaikainen, mutta joka kuvio on meillä ensiharvennettu. Tuskin haikailisin pienempien harvennuskoneiden perään muuten, mutta jotakin tapahtui 15-20v sitten, harvennusjälki huononi ja urat levisivät. Ilmeisesti taksoista otettiin löysät pois ja omavalvonta tuli käyttöön, eli kaikki työnjälki kelpasi.