Käyttäjän Orfeus kirjoittamat vastaukset
-
Vielä tälle ”A.Jalkaselle”, että riistaneuvostojen jäsenien metsäpinta-alat varsinkin Etelä-Suomessa ovat sen verran pieniä, että yleisesti ottaen en usko metsällä olevan ratkaisevaa merkitystä ristaneuvostojen jäsenten tulonlähteenä, kuten tuossa jo metsäpinta-aloista kerroin. Riistaneuvostoon rekrytoidaan lakisääteinen kokoonpano. Siellä on Riistakeskuksen edustus (pienpalkkaisia valtion virka- tai toimihenkilöitä), riistanhoitoyhdistysten samoin ym. Päätoimisia yksityisiä metsänomistajia Suomessa ei ole kovin paljoa, koska se edellyttää useiden satojen hehtaarien metsäomaisuutta. Jossain pienmetsänomistajiksi on laskettu kaikki alle 500 ha metsää omistavat! Ja metsänomistaja on jokainen, joka ei maksa metsästään kiinteistöveroa, eli se on n. 3 ha.
”Nostokoukulle” sen verran, että yksityisten metsänomistajien – n. 60 % kaikista – keskimetsäpinta-ala on n. 30 ha tässä maassa ja kaikkien 37-40 ha.
Vastuullinen metsänomistaja hoitaa metsää yhteisesti sovittujen hyvien metsänhoidon ohjeiden mukaisesti. Siihen kuuluu myös päätehakkuu – päätehakkaajaa ei siis pidä syyllistää metsänsä hoidosta ja pitämisestä elinvoimaisena ja kasvukykyisenä. Päätehakkuiden osuus kaikista hakkuista on kuitenkin vain 40-45 % kaikista hakkuista Suomessa – enemmistö on ensiharvennuksia ja niiden jälkeen tulevia harvennuksia. Luken 2023-24 tiedon mukaan kaikki puun poistuma (hakkuut ja luonnonpoistuma) oli Suomessa noin 70-75 miljoonaa mottia/v, josta päätehakkuita oli n. 30 miljoonaa mottia/v!
On myös huomattava, että lain mukaan metsää ei saa hävittää: hakatun metsän tilalle on perustettava määräajassa uusi, ohjeiden mukainen metsä. Tätä valvoo viranomainen.
Voisin A. Jalkaselle vastata riistaneuvostojen kokoonpanosta siltä neuvoston kohdalta, jota itse tunnen, että alueellisissa riistaneuvostoissa niskan päällä ovat innokkaat metsästäjät. Monet heistä toki ovat myös maan ja/tai metsän omistajia, mutta eivät kaikki. Niissä neuvostoissa asioita katsotaan metsästysmahdollisuuksien näkökulmasta – liikennekuolemat, vahingpt kasveille ym. ovat toissijaisia. Laki ei täysin toteudu siinä, että riistaneuvosto ottaisi huomioon, mitä sille lakisääteisesti kuulemistilaisuuksissa kerrotaan. Kun varjellaan metsästysmahdollisuuksien säilymistä, myös mm. suurpetojen vähentämistä katsellaan tästä näkökulmasta: sudethan tappavat joskus koiria!
Mitäpä asiantuntijat sanovat siihen, että jos/kun jatkuvan kasvatuksen puille tulee oma sertifikaatti, jota ”erityisesti Keski-Euroopassa kysytään”. Tällöin tämä puutavara saanee muita korkeamman statuksen myös hinnoittelussa. Tämä voi johtaa siihen, että tasaiäiskasvatuksesta vähitellen luovutaan.
Perkolle 16.4.2025: Kerrankin naulan kantaan ilmaistu.
Olen käyttänyt raivaveustä, jolla kstkeaa myös pieni vesakko. Entiselle pellolleni kasvaa paikoittaiñ tiheään 1,5-metristä horsmaa, jonka katkaisussa voisi pensasleikkurikin olla hyvä eikä tarvitsisi kumarrella. Kiitos Rane vinkistä. Akkujen kesto hiukan silloin säätelee käyttöä.
Kuinkahan Keski-Euroopassa yleinen pyökki menestyisi täällä Suomessa tulevaisuudessa?
Sain vajaa 20 v sitten Metsänjalostussäätiöltä maksutta tammen taimia istutettavaksi 71 km Tampereelta pohjoiseen ja nyt niistä on kasvanut 5-6 -metrisiä puita – osa toki kuoli jo heti alkuunsa.
Olen myös kuullut, että Iisalmessakin tammet ovat kasvaneet. Minä sain Metsänjalostussäätiöltä kokeilumielessä istutettavaksi 70 km Tampereelta pohjoiseen joitain kymmeniä tammen taimia keväällä 1998 sillä puheella, että antaisin joskus väliaikatietoja niiden viihtymisestä. Niistä ehkä kolmannes kuoli mm. puutteelliseen heinäykseen ja osa kylmyyteen, mutta jäljellä olevista on kehkeytynyt n. 3 – 6 -metrisiä puita. Niiden terhoista on joitain uusiakin tammia tullut. Turussahan tammi on hyvin yleinen ja kaupungin metsänhoitaja antoi sellaisen neuvon, että tammia kannattaa istuttaa kuusien joukkoon niin, että kaksi kuusta tulee aina väliin. Myöhemmin sitten kuuset poistetaan väleistä.
Nyt pitää rouva Jalkaselle antaa täydet kiitokset vinkistä, jota täällä tammivyöhykkeellä kaivataan. Olisi vielä mukava tietää, kuinka pohjoisessa etelä- ja lounaisrannikon pohjoispuolella näitä tammmia kannattaisi viljellä.
MaalaisSepolta 31.7.2024 klo 11.23 järkevä mielipide johon voi hyvin yhtyä. Hyvä Seppo!
Muuten näillä palstoilla käydään osittain melko epäasiallisesti keskustelua ja vänkäämistä. Olen ymmärtänyt, että mukana on muitakin kuin vain ”kokemusasiantuntijoita”. Onko tosiaan niin, että anonyymi mahdollisuus suoltaa mitä ensimmäisenä mieleen tulee loihtii asiattomuutta siinä määrin, ettei osittain vessanseinäkirjoittelun tyyppiseen ajatustenvaihtoon oikein viitsi osallistua. Löytyy kyllä nettiverkostoja, joissa osataan keskustella asiallisestikin.