Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Mikä sen sähkönkulutuksen kasvattaa 2x seuraavan 10v aikana, datakeskukset? Vähän vaikea uskoa tuohon mm. koska se lisäys tulisi pääosin tuontisähkönä, tuotantokapasiteetin kasvattaminen on hidasta.
Sähkönkulutus Suomessa oli korkeimmillaan vuonna 2004 ja on sen jälkeen ollut laskussa. Datakeskukset ja sähköautot eivät ole ainakaan vielä kääntäneet trendiä. Kulutuksen lasku johtuu pääasiassa metsäteollisuuden vähentyneestä sähkön käytöstä ja se trendi jatkunee ellei EU kiellä puunjalostuksen sivutuotteiden polttamista.
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/sahkon_hankinta_ja_kulutus
Metsälehden ym. artikkeleista saa kuvan, että korjuuyrittäjät tekevät normaalisti yhdelle asiakkaalle hommia. Esim. kun Stora-Enso osti Junnikkalan sahan niin Junnikkalan korjuuyrittäjät siirtyivät mukana. Sitten Stora-Enso kilpailutti sopimukset ja osa jäi rannalle.
Janne Seppänen näyttää tekevän vain UPM:lle mutta tekeekö hänen työnantajansa vain UPM:lle en tiedä.
Jos pääasiakkalla ei ole tarjota hommia niin olisi täysin kohtuutonta, että silloin ei saisi tehdä muille. Ellei se pääasiakas sitten maksa tekemättömyydestä mitä en jaksa uskoa.
Itse olen ostanut hankintahakkuun puunajon pari kertaa korjuuyritykseltä, joka teki pääasiassa hommia eräälle sahalle.
Saraturve on turpeiden keskikastia puun kasvun kannalta. Lisää tietoa saa jos ottaa lapion mukaan ja tarkistaa kuinka maatunutta turve on. Mitä mustempaa, hienojakoisempaa ja multamaisempaa sen maatuneempaa ja parempaa kasvun kannalta.
Turvemaat kannattaa yleensä tuhkalannoittaa esim. 30 vuoden välein. 5ha ei kuitenkaan riitä lentolannoitukseen eikä taimikossa voi oikein maalevitystäkään tehdä eli pitäisi olla muitakin turvemaakuvioita tai naapuriyhteistyötä, jotta saisi 8-10ha täyteen. Omalla kohdallani MHY on toisinaan saanut naapureita mukaan. Tai sitten tekee maalevityksenä talvella ensiharvennuksen jälkeen. Siinä tapauksessa kannattaa tehdä boorilannoitus dronella nyt ensiavuksi ja latvusten kunnon varmistamiseksi.
Yhteenvetona sanoisin, että jos tuhkalannoituksen pystyy tekemään niin uskon kasvun olevan hyvää myös jatkossa.
– 7ha ensiharvennus ja 1ha päätehakkuu talvella jos toteutuu tänä talvena.
– 10ha ensiharvennuksen kilpailutus keväällä. Puusto on pääosin mäntyä, vähän erilaisia kuvioita toisissaan kiinni. Jos hinta painuu liian alas niin katsotaan vuoden päästä uudestaan, ei ole vielä niin kiire tämän kanssa.
– Männyn omatoimi-istutus pienelle alalle kun viime keväällä istutetut kuoli kaikki ilmeisesti tukkimiehentäin syöminä.
– Pellonmetsitys 2,5ha. Koivua, kuusta, lehtikuusta. Mätästetty tänä syksynä, istutus ostopalveluna.
– Raivausta. Se ei tekemällä lopu. Ensi vuonna jatkan itselläni kesken jäänyttä haastavaa varhaisperkauskohdetta ja ammattilaisen puolitiehen jättämiä kohteita.
– Boorilannoitusta dronella.
– 1,5ha NP-lannoitus äyskäreillä jos lannoitetta onnistuu ensi vuonna saamaan (tänä vuonna ei onnistunut).
– Käyttökelvottoman tien kunnostus mahdollisesti. Vaatii pätkän kokonaan uutta tietä.
Voi tulla jotain muutakin mutta tuossa päällimmäiset.
Ajatus on, että jalostetut kuuset kasvavat samaan tahtiin luontaisten koivujen kanssa. Tämä pitänee paikkansa siemensyntyisten koivujen osalta. Koivun vesat toki kasvavat rajusti alussa ja niitä pitää joka tapauksessa raivaussahalla ottaa alas.
Jos jalostettua koivua istuttaa kuusten sekaan samaan aikaan niin silloin haetaan 2-jaksoista metsää.
Itselläni menee koivua ja lehtikuusta sekaisin ensi keväänä. Toissakeväänä laitoin mäntyä ja lehtikuusta sekaisin VT-pohjalle ajatuksena, että mänty voisi karulla paikalla pärjätä lehtikuuselle kasvussa. Toistaiseksi näyttää, että ei pärjää.
Suomen metsien hakkuiden huippuvuosi oli 2018 ja sen jälkeen trendi on ollut alaspäin. Alamäki näyttää nyt kiihtyvän, koska tällä hetkellä ollaan 8 miljoonaa kuutiota jäljessä viime vuoden hakkuumääristä samaan aikaan. Saa nähdä vieläkö jollain taikatempulla metsät saadaan taiottua päästölähteiksi mutta kohta pitää ehkä valtamediankin myöntää, että hakkuumäärät laskevat.
