Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Joo mutta niillä, jotka ostavat on tyypillisesti enemmän. Ja sen takia ostetaan, että saadaan enemmän. Pienempien tilojen hintaan metsävähennyksen poisto voisi vaikuttaa enemmän.
@jpjulku Sanoit, että metsävähennyksen poisto laskisi metsätilojen hintoja selvästi. Minusta ei koska silloin metsätalouden harjoittaminen siirtyisi osakeyhtiöihin.
Täytyy myös muistaa eri omistusmuodot. Metsätaloutta päätoimenaan harjoittavalla osakeyhtiöllä metsä on ymmärtääkseni vaihto-omaisuutta ja siten metsävähennys on 100%. Tai ehkä maapohjan arvo pitää olla eri paikassa taseessa, että menee kirjanpidollisesti oikein. Joka tapauksessa siksi monien suurmetsänomistajien kuten Timo Kujalan ja Ville Kopran metsät ovat Oy:ssä.
Metsän kasvun tuottamia hakkuutuloja voi verrata osinkoihin. Mutta jos ostat puustoisen tilan ja teet pian oston jälkeen hakkuita (mikä on varsin tyypillistä ja yleensä aiheellista) niin et hakkaa kasvua vaan myyt vain eteenpäin sitä mitä ostit. Siinä tilanteessa olisi aika karua jos ostohintaa ei saisi vähentää. Kasvun osaltahan metsävähennystä ei saa vaan ainoastaan siitä puustosta minkä ostit.
Osingoissa on 25% pörssivähennys. 🙂
Metsälehden artikkelista poimittua:
”Etukasvuinen lehtipuusto on ainoa tutkimuksin todettu taimikon sisäinen ominaisuus, joka lisää hirvituhoriskiä mäntytaimikoissa.”
Lisäksi:
”Hirvituhoriski on korkea, jos taimikko sijaitsee alueella, jossa on paljon mäntyvaltaisia nuoria metsiä eli runsaasti talviravintoa ja seassa varttuneempaa metsää.”
@Visakallo kasvattaa kuusikot aika harvassa. Mainitsit taannoin, että päätehakkuusta tuli 450m3/ha. Jos otetaan pienin mahdollinen ”lähempänä kahta kuin yhtä mottia” eli 1,6m3 niin tiheys on ollut 281 r/ha. En ikinä uskaltaisi hakata kuusikkoa noin harvaksi tuuli-, aurinko- ja kirjanpainajatuhojen takia. Tuolla harvuudella nousee vielä pohjalle kunnon lepikko tai mitä sinne sitten nouseekaan.
@Visakallo Ajat muuttuja ja esim. kirjanpainaja on nykyään iso uhka puhtaille kuusikoille, kokemusta on. Voiton maksimointiin liittyy riskien hallinta.
Säästän uudistuskuluissa istuttamalla taimia alle suositellun määrän, loput tulevat luontaisena ja siitä syntyy sekametsä, joka ei ole yhtä altis tuhoille kun yhden puulajin metsä. Kuten aiemmin mainitsin niin myös puuntuotos on hieman korkeampi kuin puhtaassa kuusikossa.
Itse ainakin tavoittelen maksimaalista voittoa metsätaloudessa. Ja siksi suosin sekametsiä.
Jalostettua raudusta ja kuusta ei voi istuttaa samaan aikaan, koska ne raudukset lähtevät ihan eri vauhtia. Mahdollisesti siitä voisi saada kaksijaksoisen mutta siihenkin on parempi täydennysistuttaa kuusta vähän myöhemmin kun näkyy paljonko luontaista syntyy.
Metsänhoidon suositukset:
”Erityisesti rauduskoivun ja havupuiden sekakasvatuksessa on joissain tutkimuksissa havaittu, että koivuosuus voi parantaa tuottoa verrattuna puhtaaseen havupuumetsään. Tällöin kohtalaisella koivuosuuden (20–30 %) lisäämisellä voidaan saavuttaa muutaman prosentin tuotoshyöty kiertoajan kokonaistuotoksesta verrattuna yhden puulajin metsiin.”
