Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Sähköverolla ei vaan ole mitään tekemistä Fingridin rahoituksen kanssa:
AI: ”Fingridin runkoverkko eli kantaverkko rahoitetaan kantaverkkopalvelumaksuilla, joita Fingrid perii suoraan verkkoyhtiöiltä, teollisuudelta ja voimalaitoksilta.”
Sähkövero menee suoraan valtiolle törsättäväksi mihin huvittaa.
Sähköstä on suurin osa veroa kun sähkön hinta on alhainen. Isommilla datakeskuksilla sähkövero nousi tuohon kotitalousluokkaan.
Sähkönkulutuksen kasvu on siis mukava asia valtion talouden kannalta.
Verotuksessa on harvoin nähtävissä mitään järkeä mutta esim. sähköä pitäisi verottaa sen tuotannossa päästöjen ja ympäristöhaittojen mukaan ja poistaa nykyinen omituinen sähkövero.
Polttoaineen muut verot paitsi ALV ovat litrakohtaisia eli eivät muutu polttoaineen hinnan noustessa. ALV tietysti maksetaan myös veroista. 😀
Ihmettelen muuten tätä valitusta henkilöautoilijoiden osalta. Jos ei halua maksaa bensasta tai dieselistä niin voi vaihtaa sähköautoon. Käytettyjä saa kohtuuhintaan ja uusia rahoituksella.
@konstapylkkerö2 Mitä se riskitön sitten tarkoittaa, MG voi mennä nurin tai vaikka ei menisi niin rahat voi jäädä sinne jumiin jos ei ole maksukykyä. Lisäksi niitä osuuksia ei voi vaan ostella vaan metsäpinta-alalla saa tietyn määrän ja puukaupoilla lisää. Jostain syystä en ole viime vuosina saanut MG:n kanssa kauppoja aikaiseksi, toukokuussa eivät tarjonneet ensiharvennuksesta ollenkaan.
Minusta riskitöntä sijoitusta ei ole olemassa mutta matalan riskin sijoitus on sellainen, jolla on uskottava talletussuoja kuten pankkitileillä ja määräaikaistalletuksilla 100K€:oon asti. Niistä saa nyt äkkiseltään katsoen max 2,9% .
Artikkeli julkaistu tilaajille: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/metsalehden-seurannassa-koruton-tulos-lannoittamatta-paras/
Mistäpä sitä 5,5-6% riskitöntä korkoa saa, USAn valtion bondeista?
Bonarit jäävät saamatta jos kilpailuttaa valtakirjalla esim. MHY:n kautta. Tämä lienee yksi syy miksi bonuksia tarjotaan.
Metsälehden koetta on nyt 2 kasvukautta takana ja tulokset tähän asti raportoitiin uusimmassa Metsälehdessä. Ilmeisesti vielä yksi kasvukausi seurataan ja kaivetaan taimia myös maasta sen jälkeen, jotta nähdään onko vaikutusta juuristoon.
Tuli kaupungilta lasku:
”kaupunki on päättänyt ottaa käyttöön vuotuisen kunnan hulevesimaksun vuodesta 2026 alkaen. Kunnan hulevesimaksu perustuu alueidenkäyttölakiin ja sillä katetaan hulevesijärjestelmän suunnittelusta, rakentamisesta sekä ylläpidosta kunnalle syntyviä kustannuksia asemakaava-alueilla.”
Onko tämä yleistäkin kunnissa/kaupungeissa?
Ei siinä mitään, kannatan kyllä, että käyttäjä maksaa mutta silloin ei makseta veroja.
Luontokato jos sellaista nyt on, on paikallinen asia, jolle voitaisiin tehdä jotain. Ilmastonmuutokselle ei Suomi omia päästöjään rajoittamalla (tai nieluja vahvistamalla) voi tehdä mitään.