Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Kassavirta on kivaa mutta jos metsän näkee sijoituksena niin pitää laskea tuottoa ja nimenomaan tuottoprosenttia eikä €/ha. Luke on sitä aiemmin laskenut koko Suomen osalta mutta lopetti laskennan vuoteen 2024. Tässä muutaman viime vuoden reaalituotto:
2022 6,3%
2023 10,4%
2024 14,9%
Ei huono ja sivuilta löytyy myös graafi vuodesta 1990.
Kovin reaalituotto tähän mennessä 2007 25,9%.
Huonoin reaalituotto tähän mennessä 2009 -17,9%.
Kassavirta vaihtelee vuosittain todella paljon ja tänä vuonna se on negatiivinen, sisään tuleva rahamäärä on 0€.
Metsäni ovat sen ikäisiä, että päätehakkuita ei vielä tehdä paitsi vajaatuottoisille, liian pienille kuvioille ja alkavilla kirjanpainajatuhoalueilla. Siksi kassavirta on toistaiseksi ollut hyvin maltillinen ja joka vuosi veroilmoitukselle tulos vedetään nollaan tai sen alle menovarauksilla ja metsävähennyksellä. Nyt niitäkään ei tarvita.
Yksi tehty puukauppa odottaa talvikorjuuta. Tavoite olisi tehdä puukauppaa joka vuosi niin tulisi sitä kassavirtaa mutta toistaiseksi omistuksen määrä on sellainen, että ihan joka vuosi ei ole onnistunut. Tai katsotaan nyt, vuosi sitten tehdyn oston jälkeen ehkä nyt onnistuu. Keväällä myyn taas ensiharvennusta mutta en millä hinnalla vaan, ei ole niin kiire.
Koivikoissa olen tehnyt harvennuksia pystykauppoina, yhden ylipuiden poiston ja yhden kasvatusharvennuksen itse moottorisahalla. Tässä hankintahakkuussa tuli vähintään yksi tukki käytännössä joka puusta. Tarkkoja lukuja minulla ei ole tässä mutta tukki% taisi olla itse mitattuna jotain 40 ja raakkien jälkeen vähän alle. Tukin minimi latvaläpimitta oli 18cm ja raakit tulivat soikean runkomuodon takia, laser mittaa kapeimman kohdan. Motoharvennuksessa tukki% tuppaa jäämäään selvästi pienemmäksi, riippuu varmaan ostajasta ja kuskista.
Kovimman kantohinnan ikinä olen saanut koivun tyvitukeista, 175€/m3. Nämä olivat ylispuita, jotka ostaja kaatoi moottorisahalla.
Päätahakkuun tukki% riippuu tietysti osin latvaläpimitasta, pitää löytää ostaja jolla se on 18cm tai jopa alle. Jos harvennuksissa on saatu poistettua huonolaatuiset koivut niin kaikki edellytykset hyvään tukki%:iin ovat olemassa mutta laho voi aina pilata sen. 50v koivikko voi olla jo todella järeää, kaikki riippuu kasvupaikasta ja harvennusten ajankohdista.
Koivun kasvuvauhdin takia haluan kyllä sitä istuttaa ja istutan silloin kun se on mahdollista ilman hirvien torjuntaa, joka on liian työlästä tai kallista, koska palstani ovat pääosin kaukana asuinpaikastani. Tietysti maapohjan pitää myös sopia raudukselle eli ei savea eikä liian kuivaa eikä märkää. Hirvien kannalta vieressä pitäisi olla asutusta, vilkasliikenteisiä teitä tai muuten vaan alueella ei olisi juuri havaittu hirvituhoja. Vähän sama on tietysti mäntyjen kanssa mutta kuivalla pohjalla ei oikein ole vaihtoehtoja.
Mikä sen sähkönkulutuksen kasvattaa 2x seuraavan 10v aikana, datakeskukset? Vähän vaikea uskoa tuohon mm. koska se lisäys tulisi pääosin tuontisähkönä, tuotantokapasiteetin kasvattaminen on hidasta.
Sähkönkulutus Suomessa oli korkeimmillaan vuonna 2004 ja on sen jälkeen ollut laskussa. Datakeskukset ja sähköautot eivät ole ainakaan vielä kääntäneet trendiä. Kulutuksen lasku johtuu pääasiassa metsäteollisuuden vähentyneestä sähkön käytöstä ja se trendi jatkunee ellei EU kiellä puunjalostuksen sivutuotteiden polttamista.
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/sahkon_hankinta_ja_kulutus
Metsälehden ym. artikkeleista saa kuvan, että korjuuyrittäjät tekevät normaalisti yhdelle asiakkaalle hommia. Esim. kun Stora-Enso osti Junnikkalan sahan niin Junnikkalan korjuuyrittäjät siirtyivät mukana. Sitten Stora-Enso kilpailutti sopimukset ja osa jäi rannalle.
Janne Seppänen näyttää tekevän vain UPM:lle mutta tekeekö hänen työnantajansa vain UPM:lle en tiedä.
Jos pääasiakkalla ei ole tarjota hommia niin olisi täysin kohtuutonta, että silloin ei saisi tehdä muille. Ellei se pääasiakas sitten maksa tekemättömyydestä mitä en jaksa uskoa.
Itse olen ostanut hankintahakkuun puunajon pari kertaa korjuuyritykseltä, joka teki pääasiassa hommia eräälle sahalle.
Saraturve on turpeiden keskikastia puun kasvun kannalta. Lisää tietoa saa jos ottaa lapion mukaan ja tarkistaa kuinka maatunutta turve on. Mitä mustempaa, hienojakoisempaa ja multamaisempaa sen maatuneempaa ja parempaa kasvun kannalta.
Turvemaat kannattaa yleensä tuhkalannoittaa esim. 30 vuoden välein. 5ha ei kuitenkaan riitä lentolannoitukseen eikä taimikossa voi oikein maalevitystäkään tehdä eli pitäisi olla muitakin turvemaakuvioita tai naapuriyhteistyötä, jotta saisi 8-10ha täyteen. Omalla kohdallani MHY on toisinaan saanut naapureita mukaan. Tai sitten tekee maalevityksenä talvella ensiharvennuksen jälkeen. Siinä tapauksessa kannattaa tehdä boorilannoitus dronella nyt ensiavuksi ja latvusten kunnon varmistamiseksi.
Yhteenvetona sanoisin, että jos tuhkalannoituksen pystyy tekemään niin uskon kasvun olevan hyvää myös jatkossa.
