Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Jos puut ovat isoja ja tiheäsyisiä eli vanhoja niin suojeluvaateet alkavat tulla vastaan esim. FSC:n HCV:nä.
Lämpösummakartan mukaan Kolari-Kittilä-akselin lämpösumma on sama kuin Kuusamon. Omien mutu-havaintojen mukaan puu kasvaa kuitenkin paljon paremmin Kuusamossa kuin Kittilässä. Korkeus merenpinnasta on kai samaa luokkaa. Onko esim. maapohjissa eroa vai olenko väärässä?
Taivalkoski ei tainnut olla edes vanhassa Lapin läänissä ja nykyään se kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.
Pohjois-Pohjanmaa on niin pitkä lounas-koillinen suunnassa, että senkään osalta en yleistäisi kasvulukuja.
Talvea vasten on syytä olla jonkinlaista varastoa ja tuleva talvi näyttää kuinka paljon sitä tarvitaan. Nyt on ainakin ihan kunnon yöpakkasia jo etelässäkin.
Tällaista yritystä taisi olla Kemijärvellä aikoinaan. Puuhamiehenä oli näyttelijä Kari Väänänen, joka ilmeisesti oli sieltä kotoisin.
Tuhkaa menee niin paljon, että lentolevitys on 200+€ kalliimpaa kuin maalevitys. Maalevitys tehdään turvemaalle talvella ja vaatimuksena on ajourien ja varastopaikan polkeminen MO:n toimesta, joten koko hinta/vaiva ei näy tarjouksessa.
VT:ksi merkitty, peruskallio aika pinnassa eli varmaankin kuiva. Ensiharvennus tehty 10v aiemmin. Kyllä siinä muutama iso koivukin oli.
Kokemusta on karun paikan kuusikon reippaasta harventamisesta ja NP:tä meni perään. Nyt siinä kasvaa männyntaimikko. Kirjanpainajatuho alkoi harvennuksen jälkeen, olin juuri ehtinyt lannoittaa. Taimikko puskee heinää aika reippaasta.
Vuoden 2026 verotuksessa eli vuonna 2027 jätettävässä veroilmoituksessa.
Ja ymmärtääkseni juuri noin, sillä ei ole väliä onko tähän mennessä käyttänyt metsävähennystä ollenkaan tai jonkinverran tai kokonaan.