Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Kivihiili on näppärä ratkaisu. Louhinta tapahtuu jossain minne meidän ei tarvitse katsoa, merikuljetuksesta tulee päästöjä mutta tuskin Suomelle. Suomen metsistä ei enää energiaa tarvitse ottaa. Päästöt pienenevät ja nielut kasvavat, win-win!
Vielä kun saataisiin kivihiilen päästölaskenta samalle viivalle puun kanssa eli päästöt menisivät tuottajamaan piikkiin niin mikään ei voisi estää sen voittokulkua.
UPM:n saama tuki on pääasiassa sähköistämistukea, jonka pitäisi päättyä ensi vuonna: https://tem.fi/sahkoistamistuki
@Rippe Aika erikoinen tilanne kun hakkuuaika on jäänyt pois sopimuksesta, pahimmillaan tuo voi johtaa pitkäänkin viivyttelyyn vaikka tietysti kauppoja ei enää sen ostajan kanssa siinä tapauksessa tehdä. Minulla se on viimeisimmässä talvihakkuusopimuksessa 2v.
Kuten itsekin totesit viime talvi oli korjuuolosuhteiltaan huono ja siksi ei ole yllätys, että korjuu jäi tekemättä. Asiallinen ostaja tietysti on yhteydessä jos hakkuu ei onnistukaan silloin kun puhetta oli. Käytännössä toki isot myyjät saavat parempaa palvelua kuin me pienet. Itse olen polttanut päreeni monenkin ostajan kanssa ja aina välillä ostajia menee jäähylle tarjouspyyntöjen lähetyksessä. Mutta pitää aina muistaa, että puunostajat ovat asiakkaitamme, jotka meidän metsästä saatavat tulomme maksavat.
Puheet on puheita mutta sopimuksen mukaan mennään, yleensä talvihakkuissa aika on 3 vuotta, kannattaa lukea mitä allekirjoittaa. Jos 3 vuotta tuntuu pitkältä niin voi pyytää ennakkoa, useimmat ostajat maksavat sitä kun asian ottaa esiin ennenkuin on hyväksynyt tarjouksen. Se, että ostaja on jo maksanut osan kauppahinnasta todennäköisesti myös jouduttaa korjuuta.
Riippuu tietysti kuinka pohjoisessa ollaan mutta kyllä esim. Pohjois-Savossa marraskuu on yleensä hyvää raivausaikaa. Pari ongelmaa on tullut esiin omilla tiloilla kun on raivattu paksummassa lumessa:
– Kuusen vihreitä oksia jäänyt kantoon.
– Koivunvesat ovat olleet lumen alle taittuneina ja kesällä näyttää siltä kuin ei olisi raivattu ollenkaan.
”juurikääpä tarttuu tuoreisiin kantoihin ensimmäisten vuorokausien aikana. Talvella kaadettujen puiden kannot eivät seuraavana keväänä ole alttiita tartunnalle.”
”Itiöt voivat levitä tuulten mukana satoja kilometrejä, mutta suurin osa niistä jää tartuttamaan lähimetsiä. Suurin itiötartuntariski onkin alueilla, jossa tautia esiintyy ennestään runsaasti. ”
Kesähakkuista tuossa ei puhuta mutta ymmärtääkseni ”kuolleeseen” kantoon juurikääpä ei tartu vaikka se muokkauksessa kärsisikin.
Tietysti yksi tapa lähestyä juurikäävän torjuntaa on se, että torjuntatoimenpiteitä ei tehdä, joilloin säästetään rahaa ja raivauksiakin voi tehdä ympäri vuoden. Sitten vaan vaihdetaan koivuun päätehakkuun jälkeen ja muistetaan raivata havupuun taimet pois. Kaikilla kasvupaikoilla ja varsinkin männynjuurikäävän alueilla koivu ei kuitenkaan menesty.
Toistaiseksi laki estää yllämainitun lähestymistavan.
