Käyttäjän PasiLisko kirjoittamat vastaukset

Eipä ole tarvinnut miettiä menovaraustakaan tähän mennessä.

Pienellä miettimisellä tulin tulokseen, että palkansaajan (jos palkkavero% on suurempi kuin 30 tai 34%) ei sitä kannata käyttää, muulloin kuin niinä vuosina, jolloin metsätulo ylittää 30000 euroa, jolloin menisi korkeammalle pääomavero%:lle. Tämä siitä syystä, että jos/kun tulee myöhemmin tappiollisia vuosia, niin on parempi tappiot vähentää palkkatuloista, koska niissä on korkeampi vero%. Jos tuossa tilanteessa olisi menovarausta tuloutettavaksi, niin siitä hyötyisi vähemmän niistä vähennettäessä kuin palkkaverosta.

Tosin tuo saattasi vaatia tarkempaa miettimistä, että kannattaako menovarausta käyttää edes tuohon pääomaveron alentamiseen 34%:sta kohti 30%:ia.

EDIT: eikun menikös niin, että tappioista (alijäämästä) saakin joka tapauksessa kiinteän 30% vähennyksen euroissa, jolloin ei päde tuo vero%:n erilaisuus pääoma/palkkavero.

Tarkoitin, että kun verottajan ohjeen mukaan saa sivutoiminen sijoitusasunnon omistaja tehdä työhuonevähennyksen ja myös sivutoiminen metsänomistaja saa tehdä, mutta saako sama henkilö tehdä kaksinkertaisena

Kiitos. Juu kannosta laskettu vuosirenkaat (olleet n. 5 vuotta kaatuneena nuo 53-59 vuotiaat).

Kai sitä voisi olettaa 10 vuotta rinnankorkeuteen, jolloin tulisi tuon puuntuottajat.com kuvan mukaan tuo H100 24 metriä ja tosiaan hyllyssäni onkin tuo Metsänkasvatus-kirja ja siellä löytyykin 24m olevan tuoreen ja kuivahdon rajalla.

Mainittakoon muuten, että ko. kirjassa on sivulla 19 kuvaajassa eri akseli. Siinä on nimittäin ”kokonaisikä” eikä rinnankorkeusikä, kuten puuntuottajat sivuston kuvassa. Tuosta tulisi kokonaisikä 55 vuotiaalle 18 metriselle H100 sama 24 metriä, jos tuo on tarkoituksellisesti kokonaisikä eikä rinnankorkeusikä.

Kolmesta noin 5 vuotta sitten kaatuneesta männystä laskin vuosirenkaat ja olleet kaatuessaan 53v, 55v ja 59v.

Rinnankorkeushalkaisijat vastaavasti 26cm, 24cm ja 24cm.

Pituudet 16.3m, 20m ja 16.3m.

Ajourissa veden pinta n. 40cm maanpinnan alapuolella ja kun kaivoin toisaalle kuopan, niin noin 35cm korkeuteen nousi vesi. Ehkei sitten liian märkää ole (varsin märkää ollut nyt).

Tässä kuopassa, toisin kuin kolmessa aiemmassa, ei ollut niin selvästi pintahumusta ja sen alla jotakin mitä luulen kivennismaaksi, vaan jotakin hienoa sekoitusta 60cm syvyyteen.

Mietinnässä siis, että onko mänty oikea puu tuohon. Ihan en ole vieläkään selvillä vesillä, että mikä on oikea luokitus tähän, mutta onko sitten mikään.

Ehkä kuusta enimmäkseen istuttaisi hakkuun jälkeen, mutta luokkaa kolmasosa-puolet mäntyä sekaan jollakin logiikalla.

Täytyy koittaa sitä mainittua pituusbonitointia arvioida noihin tutkittuihin mäntyihin seuraavaksi. Jos saisi selville ovatko kuinka hyvin/huonosti kasvaneet.