Käyttäjän PasiLisko kirjoittamat vastaukset
-
Vai olisiko joku tutkimukseen perustuva taulukko josta voisi katsoa tyyliin järeälle/vähemmän järeälle jne leimikolle hintavaikutuksen jos latvamitta sentin isompi tai pienempi ja tukin pituusmittojen vaikutuksen?
Vai onko jotenkin yleisesti tiedossa, että kumpi tärkeämpi asia: latvamitassa sentin ero vai se että pituus 370 ja toisella 430?
Kiitoksia kirjoituksesta, jossa luki useita kaupan/katkonnan optimaalisuuteen liittyviä tekijöit ja joka päättyi ”Käytännössä näitä edellä mainittuja asioita ei voi käytännössä tietää ennakkoon. ”
Olen ihmetellyt, että miten puustonsa tuntevakaan voi tietää kuka ostaja omine katkontoineen on paras. Vaikka katkonta menisikin suunnitelman mukaan. Onhan tuossa vielä nuo laatuasiatkin hämmentämässä soppaa ja puiden pituuskin senttien tarkkuudella, että luulisin tuon vaativat jonkin pirunmoisen tietokoneohjelman ja malliin syötetty oma puusto eikä naapurin. Ei kai tuo mutulla mene oikein.
Esim omassa kaupassa, kun toinen ostaa mittaa 370 ja toinen 430 ylöspäin, niin ei hajuakaan paljonko vaikuttaa tiliin omalla puustolla jo tuokin.
”Korjuupalvelun käyttö ei liity puukaupan kilpailutukseeen, vaan ne ovat eri palveluita.”
Tosin sitä mietin, että tuossa on hitusen riskiä sille, että on ketunhäntä kainalossa: miten tekevät kilpailutuksen siinä mielessä, että käräyttävätkö itsensä ja sanovat olevansa huonompi katkoja kuin joku muu. Että älä ota meiltä, kun olemme huonompi ja meidän katkomana tulee vähempi tukkia ja tiliä sinulle
”En tiedä mistä yleistys nykypäivänä tulee, että tukkia kuitukasaan hakataan kuidun hinnalla.”
No eikös tämän takia MHY:n kilpailutuskonsultointi ole suhteellisen yleistä? Että katsovat alueen historiatiedon perusteella, että miten kukin ostaja on katkonut, ja kyseessä juuri ettei tule siirtymää tukista kuituun. Ja kun on näkemystä, että tästä toteutuneesta katkonnasta (joka voi olla eri kuin paperissa lukee tavoitteena) voi tulla todella paljon takkiin myyjälle.
Jos tuota riskiä ei ole, niin eihän kukaan sitten teetä tuota kilpailutusta.
Tulikin tässä mieleen, että MHY:n korjuupalvelulla taitaa olla se etu, että heillä ei ole intressiä siirtää tukkia kuitukasaan. Ns vahinkokatkonnat oma lukunsa sitten, mutta eihän voi tietää kenestäkään tahosta, että mikä urakoitsija sattuun osumaan joskus 6-12kk päästä.
Ties jos heillä jopa on yhteinen intressi myyjän kanssa saada tukkipino mahdollisimman isoksi, kun saattaa MHY:n kate olla parempi tukista.
Onko arvon raadilla tähän näkemyksiä?
Mainittakoon tuosta omistusoikeuden siirtymisasiasta, mistä kysyin näkökantoja aiemmin, oli viimeisessä Metsänomistajat lehdessä esimerkki.
Siinä oli maksu viivästynyt kuukausia sovitusta ja kyselyistä huolimatta maksua ei tullut ja oli pakko jo käräjille viedä, jolloin maksu vasta tuli.
En tosiaan ymmärrä, että miten puukauppaan on pesiytynyt tällainen ihmeellinen maan tapa. Eihän kukaan esim luovuta autoansakaan ja jää kuukausiksi odottelemaan tuleeko rahat.
Saas nähdä tuleeko tästä yksi tärkeimmistä tekijöistä omassa puukaupassa. Esim MHY:n korjuupalvelun kautta voi puut mennä jollekin sahalle, jolle en suoralla kaupalla uskaltaisi myydä näillä 1-2kk maksuajoilla. Eikä MHY tuossa välissä mitään voi auttaa jos homma kusee
Kiitos. Tuota juuri mietin, että parempi voisi olla itsekseen harventaa eikä mennä koneella sinne.
”Mitä tarkoittaa tuo termi ”vastaava suo”?” Kopioin metsään.fi:stä kasvupaikkatiedot.
Itsekin pidän ihmeellisenä, ettei suota ja kuivahkoa kangasta tosiaankaan pidetä erillisinä näissä luokituksissa, mutta arvaan että syynsä on tuolle maalaisjärkeen sopimattomuudelle.
Kasvupaikka: kuivahko kangas,vastaava suo ja puolukkaturvekangas, alaryhmä räme, rahkaturve, ojitettu.
Tuhkalannoitusta ehdottaa metsään.fi
Omaan silmään kaksijakoinen kuvio, toisaalla riukumaista pienellä vihreänmäärällä (kai tuo yli 10m on, kuvasta katselen, jäi arvioimatta paikan päällä pituus) ja toisaalla selvästi lyhyempää ja kunnolla vihreätä puoliväliin asti. Kuka kettu lie keksinyt, että nämä muka kuuluu samaan kuvioon.
No varmana vaikea sanoa tässä kenenkään tarkasti. Harmi kun ei voi kuvia liittää. Pitää heittää arvalla kumpi ammattilainen on oikeassa.
Aiemmin kirjoitin tuosta kun kolmelta hlökohtaisesti tärkeältä kuviolta ammattiostajilla on ihan eri näkemykset.
Pakko mainita myös yksi vähäpätöisempi kuvio, jossa sama juttu, että toinen sanoo ihan eri kuin toinen. On silläkin alaa n. 3ha, mutta vaikka ojitettu, niin luullakseni märkää eikä kai oikein tuottoisaa. No, toinen sanoo, että äkkiä harvennettava. Toinen sanoo että ei kannata 10 vuoteen.
Jälkimmäiseltä sain täsmätietoja: oli mitannut siitä (mielestäni todella monta) koealaa ja pohjapinta-ala 20 ja runkoluku 1200/ha. Mäntyä 90%:sti.
Haluaisiko joku kommentoida, että voiko toinen taho tulkita nuo lukemat siten, että pitää nyt harventaa, vai onko kyse mittaustulosten vaihtelusta eri henkilöillä vai onko jotakin muuta mahdollisesti takana?
Sikäli oleellinen juttu myös, että jos haluan tuon harvennettavan, niin eniten tarjoava on pois pelistä, kun ei halua tuohon kuvioon kajota.
Positiivista se, että ei harmita olla maalaisjärjellä liikkeellä, kerta ammattilaiset ovat noin sekaisin, niin taitaa olla sellainen tieteenala, että on niin pirun venyvää, että mikä oikea toimi.
”Onko pasilisko nyt kyseessä sellaiset kuviot jossa osa sanoo ettei enää kannata harventaa ja yksi sanoo että kannattaa ja siitä saa vähän puutakin ? Kun mietit toimenpiteitä niin kannattaa pohtia että saatko harvennuksella niin suuren hyödyn jäljelle jäävien puiden kasvulla että harvennus kannattaa. Yleensä jaksottaisen metsän harvennus puulla saa noin 10 -15 euroa motilta vähemmän kuin päätehakkuussa. Sen vuoksi kannattaa viimeisiä harvennuksia ja väljennyksiä miettiä tuoko harvennus sellaisen kasvupyrähdyksen että se kannattaa.”
Juu, juuri noin sanovat nuo ostajat. Tuota juuri aion pohtia tässä, että paljonko hyödyttää jäljelle jäävien puiden kasvua, jos nyt harventaa.
”PasiLiskon tilanne on jännä. Hyvät perustelut harventaa tai päätehakata eivät oikein voi olla voimassa yhtä aikaa? Jos tiedetään metsän pohjapinta-ala, ikä, kasvupaikka ja kasvu noin suurin piirtein, pitäisi konsensus olla mahdollista löytää. Mm esitti tuossa edellä yhden hyvän perustelun mitä pohtia.”
Joo, en olisi luullut saavani yhtäaikaisesti harvennus ja päätehakkuusuositusta.
Ei kukaan täällä osaa neuvoa, mutta mainittakoon, että kuviot mäntyä 55v, mustikkaturvekangas, keskitilavuus metsään.fi:ssä 210-250m3/ha.
Ajattelin kysyä harvennusta ehdottavalta, että onko varma että se kannattaa (verrattuna ettei tekisi mitään noille). Päätehakkausta ehdottavalle sanon, että ei nyt ihan vielä tuota (tämä sanoi, etteivät ole kiinnostuneita harventamaan noita pienen kertymän vuoksi ja toinen siis sanoo, että tulisi 120+260m3)