Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Kurki tuolla kiteytti hyvin tuon metsän maapohjan maksimikasvun teorian. Annelille huomauttaisin, että minulla on v 1949 ensipainos metsänhoitokäsikirjasta, missä tuo maksimikasvun teoria on esitelty. Kirjoittajana Tauno Järveläinen.
Ilmastopaneelin asiantuntemuksesta sanoisin, että tieto on hakusessa. Kuinka moni esim sisäistää ajatuksen, että jokaista kiertoaikaa vastaa kehitysluokkajakauma, joka maksimoi vuosikasvun. Nielu on nolla. Kuitenkin ainoastaan tuo optimi saavutetaan vain yhdellä kiertoajalla ja kehitysluokkajakaumalla. Ja tuon optimin vuosikasvu on maapohjan maksimaalinen kasvu. Muilla kiertoajoilla ja jakaumilla maksimivuosikasvu on pienempi kuin maapohjan maksimikasvu. Tästä on mm prof Pukkala kirjoittanut blogitekstin. Vaikkakin hänen jotkut kirjoituksensa antavat ymmärtää, että ei hän ymmärrä kirjoittamaansa asiaa. Juha Lappi tuntuu ymmärtävän asiat.
Vilkaisen aina välillä näitä kommentteja. Täytyy sanoa, että kun pöllö poistui kommentoijista niin ei jäänyt kuin Timppa ja Kurki, joiden kommentteja kannattaa miettiä. Muilla tuntuu olevan hiilikeskustelukin pelkkää suunsoittoa.
Kurjen kommenteissa on pientä haparointia, mutta nyt Kurki on tässä Ruotsin asiassa tullut asian ytimeen. Siis ruotsalaiset saattavat laskea maaperään hiilisyötteen vuosisyötteenä. Pieleenhän se menee kuten karjatalouden metaanin vuosisyöte. Ongelma on kuitenkin, miten Ruotsissa asia voidaan maaperänäytteillä varmentaa? Vuosisyötteen voi varmentaa tutkimalla vuosisyötteen hajoamisnopeutta. Maaperänäytteistä sekin on tutkittava, mutta ei se ole sama maaperätutkimus kuin Suomessa.Kurki näytti tehneen vesianalyysejä suovesistä. Sanoisin, että saadut samanväriset vesinäytteet eivät kerro veden tilasta mitään.
Minä olen joskus vuosia sitten ottanut vesinäytteet suoalueelta ennen kosteikkoa ja kosteikon jälkeen. Vesi pulloissa oli silmämääräisesti saman ruskean väristä. Annoin pullojen olla varjossa kellaritiloissa. Noin kuukauden kuluttua molempien pullojen vesi oli kirkasta, mutta kosteikon jälkeen otetun veden näytepullossa oli pohjalla vain n 20% sakkaa. Sanoisin, että heinettynyt kosteikko on hyvä vesien suodattaja. Sammaleesta en tiedä, mutta heinettyneet luonnonsuot ovat varmastikin hyviä vesien puhdistajia.
Mainittakoon, että minä tein vesikokeen heti parin suo-ojan kaivamisen jälkeen. Ojien pituus oli n 150 m. Kosteikko oli n 5 aaria.
siniluoto näyttää olevan perehtynyt väsytyskurmituksen lujuusopilliseen analyysiin, 18.5 klo 9.25.
Vaikka asia ei kuulukaan tuulivoimaan niin pyytäisin siniluotoa laskemaan minua arvostelleille kommentaattoreille ja erityisesti vihervasemmiston edustajalle, mikä on metaanin hajoamisfunktion e^(-kt) integraali nollasta äärettömään.
Yleensä jos lujuusopista on yhtään hajulla niin derivaatat ja integraalit ovat tuttuja. Mielen virkistämiseksi huomauttaisin, että perus e-funktion deivaatta on funktio itse.
Kyllä täytyy sanoa, että tällä foorumilla ei teoreettisista asioista keskustelu luonnistu.
Kurki näyttää jukertavan iänikuisia ekv laskujaan. Joskus osuvat oikeaan. Useimmiten menee pieleen. Minä en tee mitään laskelmia ekv arvoilla. Harvoin pääsen perille, mitä se Kurki taas laskee.
Anneli näyttää kaivautuneen khk laskennan poteroon. Ei liene kuitenkaan ymmärrä, että ne ovat enempi tilastoja ja poliittisten päätösten luomia epätieteellisiä laskentaohjeita.
Minä toivoisin teoreettiselta keskustelulta vastaväitteen kaavoineen. En mitään Kurki tyyppistä ekv horinaa. Tuolla aikaisemmin pyysin kommentaattoreita tutkimaan exel illä metaanin vakiopäästön vaikutusta ilmastoon. Liekö kukaan vaivautunut. Näin se on, jos asia ei kiinnosta niin ei. Laskentahan saattaisi paljastaa jotain ristriitaista omiin ajatuksiin verrattuna.
aSanta nimitteli minua pseudotieteilijäksi. Näinhän se on, jos on valinnut puolensa tuohon 99% iin ipcc uskovaisia. Olisin kuitenkin toivonut, että aSanta olisi todistanut minun väittteeni vääräksi. Metaani taisi olla kyseessä.
140ärrä näyttää olevan täysin pihalla näistä päästöasioista. Helpoin kysymys: Miten luonnonsuo voi lisätä ilmakehään hiilidioksidia. Alkuaineen generoiminen on käsittääkseni ydinfysiikan alaa. Mikä ydinreaktori se suo olisi?
Kurjelle sanoisin, että soiden ojituksesta on kulunut jo n 5o vuotta. Ei löydy enää metaanin vähenemisestä johtuvaa nielua.Kurki tulkitsee nyt minun ajatuksiani täysin väärin. Minullakin on jokin virhe tuossa kertasyötemääritteessä. Pitäisi tietää kaavat, joilla laskevat tuon kertasyötteen vaikutuksen.
Luonnonsuopäästö on jatkuva päästö ja se tulee laskea jatkuvana päästönä eli integraalina. Sinänsä jos ekv arvo 20 vuodelle on 90 niin lämmitysvaikutus olisi 1800 yksikköä. Minun kaavoillani se olisi muistaakseni 9 x 160 eli alle 1500. Täytyy kyllä todeta, että ekv laskenta ei kerro todellisuudesta mitään.Ojitettujen soiden metaanipäästöjen pienenemisen vaikutus on jo taakse jäänyttä elämää. Eikä niistä mitään nielua voi enää laskea.
Anneli näyttää olevan täysin pihalla tästä metaani ja luonnonsuo asiasta.
IPCC on kyllä hajulla tästä metaaniasiasta. Vrt GWP*.
Jos metaanipäästöjen kasvu saataisiin loppumaan niin metaanista johtuva ilmaston lämpeneminen loppuisi.
Jos metaanipäästöjä saataisiin pienennettyä (vrt Methane Pledge) niin sillä olisi ilmastoa viilentävä vaikutus.
IPCC laskenta ei näitä kahta asia tunnista.Kylläpä tämä metaani riepoo Annelia. Jotenkin tuntuu, että Anneli on täysin pihalla tästä asiasta. Voin lohduttaa niin se on IPCC kin.
Huomauttaisin jälleen, että metaanin käyttäytyminen ilmakehässä on ymmärrettävä, että voi ymmärtää masperänielun olemusta.
Kurki näyttää joskus ymmärtävän tämän metaani asian, mutta sitten välillä ote herpaantuu.
Oli kysymys metaanivaraston lämmittävästä vaikutuksesta. Lämmitysvaikutus on vakio, jos syöte pysyy vakiona. Jos lasketaan kertasyötteelle niin lämmitysvaikutus vähenee ajan myötä. Ekv laskenta perustuu tähän. Voidaan sanoa, että kertasyötteellä on tietty lämmitysvaikutus, minulla kerroin 160, ja sen vaikutuksen voi jakaa haluamallaan vuosimäärällä. Sekundäärivaikutukset ilmeisesti hiukan lisääntyvät ajan kanssa.
Oli kysymys luonnonsoista. Luonnonsoiden metaani pitää palauttaa ekv arvolla todelliseksi metaanimääräksi ja soveltaa siihen elinaikakerrointa 12 ja vaikutuskerrointa 160. Eikö tuo ole jotain lähemmäs 2000. Tarkoittaa, että luonnonsuon yhden tonnin ilmastoa lämmittävä vaikutus on n 2000 tnco2ekv. Tämä lämmitysvaikutus pystytään tuhoamaan mitättömäksi ojittamalla suo.
PS Lämmitysvaikutus ei ole sama kuin ilmaston muutosta aiheuttava lämmitys. Luonnonsuot eivät metaanipäästönsä takia aiheuta ilmaston muutosta.Kurki se jaksaa jauhaa tuollaisesta asiasta, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Suosittelen Kurkea tutustumaan esim MIT Climate Portal artikkeleihin. Sieltä löytyy selitys esim tähän 100 vuoden laskentaan. Kaavoja ei kylläkään. Näyttävät suosittelevan kerrointa 120, mikä minulla on 160. Heiltä näyttäisi puuttuvan sekundäärivaikutukset.
IPCC ekv arvoissa ainoa hyvä puoli on, että niistä voi laskea alkuperäisen päästön suuruuden.