Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 298)
  • PenttiAKHakkinen

    AJ näyttää kyselevän metaanin tutkijalähtöistä analyysiä. Ei näytä lukion matematiikka eikä Newton – Leibniz integraalilaskennan perusteet riittävän. Minkähän takia noitakin koulussa opetetaan, jos joku Ilmastopaneelin vihreällä tieteellä ympätty tohtori kuitenkin määrää, mikä on oikeaa tiedettä.

    Otetaan käsittelyyn tämä tutkijalähtöinen analyysi. IPCC n tiede on minusta hyvin kyseenalaista. Sehän perustuu ”huutoäänestykseen”. Ja ovat jopa ylpeitä siitä. Eikö kukaan ole huomannut, kun joku Ilmastopaneelin edustaja vakavalla äänellä ilmoittaa ” me emme itse tee tutkimuksia, meidän  raporttimme on yhteenvetoja tuhansista vertaisarvioiduista tutkimuksista maailmalta”. Vanha kunnon huutoäänestys periaate.

    Metaanista löytyy paljon tutkimuksia. Erityisesti Methane Pledge asian tiimoilta. Tosin niistä useista paistaa läpi, että kirjoittaja ei ole ymmärtänyt asiaa. Karjataloutta koskevia tutkimuksia on vähänlaisesti ja ovat usein sidoksissa tuottajiin. Eivät oikein pärjää huutoäänestyksessä. Varsin hyvä suomenkielinen analyysi on Valion tutkimusjohtajalta Juha Nousiaiselta. Löytyy hakusanalla Juha Nousiainen ” Mainettaan parempi metaani…”.

    PenttiAKHakkinen

    Kurki on näköjään laskenut excelillä metaanin hajoamista. Ne numerosarjat ovat kyllä hiukan väärin. Metaania hajoaa tietty prosentti jäljellä olevasta massasta. Eli ensimmäinen luku on 1 ja tutkitaan sen pienenemistä.

    Hyvä muistisääntö on, että elinikä ja maksimivarasto niillä on sama lukuarvo. Elinikä on noin 1,5 x puoliintumisaika.

    PenttiAKHakkinen

    Minun 20.39 laskelmassani ”paistaa läpi” IPCC metaanilaskelmien virhe. Tuossa laskelmassa lähes 10x.
    Voisiko Kurki syöttää tekoälylle tuon laskelman ja kysyä onko siellä joku täysi erimielisyys asioista.

    PenttiAKHakkinen

    Kurki alkaa sanoilla leikkimään. Tarkkana pitää olla puhutaanko ilmastonmuutoksesta vai ilmakehän lämpötilasta.

    Nielu tarkoittaa ilmastoa kylmittävää vaikutusta. Kun metaanivarasto alkaa tuhoutua niin sen mahdollisuus ylläpitää tiettyä ilmakehän lämpötilaa pienenee. Ilmakehä alkaa kylmentyä. Ilmastonmuutos menee ”takaperin”. Tulee siis nieluvaikutus. Kun metaanivarasto häviää niin ei ole kylmentävää vaikutusta. Nielu on nolla tästä ikuisuuteen.

    Pitää muistaa, että soiden ojituksella menetämme turpeen kasvusta tulevan nielun tästä seuraavaan jääkauteen.

    PenttiAKHakkinen

    Kurki näyttää laskevan vuosipäästö (IPCC) periaatteella. Mutta ekv kerroin on väärin. Pitää käyttää ekv100 kerrointa 28. Eli tulisi 56 tn co2ekv/ha. Vuosia ei jäänyt viivan alle kun kertoimena oli 100 vuotta.

    Minun laskentani on varsin yksinkertainen. 2g/m2/vuosi ch4 päästö voi ylläpitää varastoa, joka on 30 g/m2 (puoliintumisaika 10 vuotta tarkoittaa n 15 vuoden elinikää, 15×2 =30).

    Puhtaan metaanin ekv arvo on minulla 160 (virhemarginaali +-30). Hehtaarin lämmitysvaikutus olisi siten 30 g/m2 x 160 x 10000 m2/ha x 1 kg / 1000 g = 48 000 kg / ha. Eli 48 tn co2ekv/ha.

    Varsin lähellä ovat nuo lukuarvot 56 ja 48. Ja niin pitääkin. Johtuen IPCC n käyttämästä ch4 päästön vaikutuksen laskennasta.

    Pitää muistaa, että suon metaanipäästön varasto häviää ojituksella pääosin jo  kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä. Ojituksen aiheuttama kylmentävä ilmastovaikutus ei kestä 100 vuotta, kuten voisi ekv100 laskennan perusteella kuvitella.

     

    PenttiAKHakkinen

    Scientist näyttää käyttävän ympäripyöreitä ilmaisuja ”Vaikutus on koko ajan sama”. Tämän olisi kyllä voinut ilmaista myös selkokielellä ”Vaikutus on nolla”.

    PenttiAKHakkinen

    Kurki taas jankkaa ekv laskelmiaan.

    Minä en käytä missään tarkasteluissa ekv laskentaa. Käytännössä ne ovat täysin päin seiniä. Ja jokainen voi sieltä poimia omiin ideologisiin tarpeisiinsa sopivan ekv luvun.

    Otetaan esimerkiksi luonnonsoiden päästö 12 milj tn co2ekv 4 milj ha alueelta. Ojitusalueet lienee samaa suuruusluokkaa. Eli kuten Kurki kirjoittaa tämän päästön loppuminen tulisi ottaa huomioon ojitusalueiden päästölaskennassa, 100 vuoden ajan. Jos halutaan loogisesti edetä niin ihmistoiminta sen metaanipäästön on lopettanut ja siten se pitäisi olla laskelmissa. Päin seiniä se tapa olisi, mutta ei eroaisi mitenkään muusta IPCC metaanilaskennasta.

    Otetaan tarkasteluun Kurjen toinen lähestymistapa, 20 v laskenta. Taas olisi päästön loppumista. Huonona puolena on, että soiden ojituksesta on kulunut jo yli 20 vuotta. Ei ole enää mitään kylmenemisvaikutusta ekv laskennalla. Teorialaskennassa on 20 vuoden kohdalla vielä noin 20% metaanivarastosta tuhoutumatta.

    PenttiAKHakkinen

    Onpas AJ taas kimpaantunut metaanikommenteista. Maaperän nielun laskenta tehdään tarkasti samoilla kaavoilla kuin metaanin hajoaminen. Metaania on laajasti käsitelty julkisuudessa, joten sen ilmastovaikutus on hyvä osata. Siitä voi sitten jatkaa maaperänielun teoreettiseen tarkasteluun.

    Kurki näyttää ajattelevan näitä metaaniasioita ekv laskennalla. Teoreettisesti vakiopäästöisen metaanin ilmastovaikutus tulee suoraan kaavasta e^(-kt). Jos tuohon kaavaan laittaa k=1/12 ja t = 60 niin tulos on jotain neljännessä desimaalissa. Tarkoittaa, että 60 n vuoden jälkeen vakiopäästö lisää metaanivarastoa alle prosentin. Varasto on siis täyttynyt. Pitää muistaa kuitenkin, että varasto täyttyy puolilleen jo aivan alussa. En viitsi tarkastaa oliko se 8 vai 12 vuotta, jos elinaika on 12 vuotta.

    PenttiAKHakkinen

    AJ ltä hyvä kommentti, että valittakaa Luke lle.

    Minusta ei ole mitään valittamista. Voitte tutustua esim Luke/ Ilmatieteenlaitos tutkimukseen 12.5.2025  ”Pohjoisen suot viilentävät…” . Löytyy esim hakusanalla Lohila & Rinne.

    Heillä tutkimuksessa teksti on hiukan haparoivaa, mutta lopputulos ok. Minä lähetin heille BRAVOO sähköpostin asian tiimoilta.

    PenttiAKHakkinen

    Joko AJ taas esittelee metaanitietouttaan. Taisin jo puolivuotta sitten sanoa oman kantani tuohon AJ n tietouteen.

    Joka tapauksessa, kun luonnonsoiden metaanista puhutaan niin on aiheellista esittää kysymys: Metaanipäästö lisää aina hiiltä ilmakehään. Miten luonnonsuo voi lisätä vuodesta toiseen hiiltä ilmakehään? Ydinreaktio?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 298)