Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
AJ osui tuossa Ilvesniemi kommentissaan ”naulan kantaan”. Kysehän saattaa olla, että khk nielulaskelma ei annakkaan oikeaa varaston muutosta. Minusta Suomen ilmastolaki määrittää, että varaston muutoksella määritetään ilmastovaikutus. Muu on pelkkää jahkailua. Ilvesniemellä on siis oikea lähestymistapa.
Näytetään päässeen termeihin elävä puusto, karike ja maaperähiili.
Katsoin eilen MT Live lähetyksen. Vieraana oli Luken Antti Asikainen. Hän esitti näistä hiilimääristä tiedon, että Suomen metsissä elävään puustoon sitoutunut hiili on 3,5 miljardia tonnia co2 ja maaperään on sitoutunut 14 miljardia tn co2. En oikein päässyt perille mistä on kyse, vai muistiko Asikainen väärin. Vaikutti siltä, että hän muisti väärin ainakin metsänomistajien maksamat verot. Kai se enemmän on kuin 100 milj eur/vuosi.Minä en jaksa laskea Kurjen lukuja läpi. Varsinkaan, kun en tiedä, onko maaperän hiilivarastossa elävien puiden juurakoiden hiili mukana. Jos siellä on elävät juurakot mukana niin tuo maaperähiilen nousu voisi tulla pelkästä kasvun lisäyksestä.
Suomessa näyttävät laskevan maaperähiiltä YASSO mallilla. Siinä ei ole mitään elävien puiden juurakoita.
Minä tulin aikanaan siihen tulokseen, että luonnonpoistuman syöte ei ole Lukella laskelmissa ollenkaan. Tulokset viittaavat siihen. Nythän täällä on keskusteluissakin väitetty, että ilmeisesti lämpötilan vaikutus hajoamiseen on niin suuri, että lunnonpoistuman lisääntymisen nielu häviää. Tällainen näkökanta on täyttä puppua etten sanoisi vihreää tiedettä.VMI n mukaan lahopuu metsissä on lisääntynyt kun luonnonpoistuma on metsissä suurentunut. Suurenema 10 vuodessa luokkaa 30 milj tn co2 juurakoiden kanssa. Hajoamisprosentti näyttää olevan 10%. Näyttäisi, että tätä hajoamisen lämpötilavaikutusta ei todellisissa metsissä ole havaittavissa. YASSO ssa lienee varsin iso kerroin, kun luokkaa 3 milj tn co2 / vuosi oleva nielu on pystytty tuhoamaan. Pitää ottaa huomioon, että luonnonpoistuma on iso osa karikesyötettä ja siellä, jos missä, lämpötilan aiheuttama hajoamisen lisääntyminen pitäisi näkyä.
Toisaalta prof Kangas huomauttaa esitelmässään, että YASSO ssa saattaa olla ongelma luonnonpoistuman laskennassa ja että siihen pyritään tekemään (ruotsalaisperäinen) muutos.
AJ sanoi eilen, että YASSO mallissa on arvio maaperävaraston koosta kivennäismaille. En ole löytänyt. Mistä löytyy?
Vilkaisin uudestaan prof Kankaan webinaarijuttua. Eilen putosin kärryiltä, kun ilmoittivat, että tärkein karikesyöte on lehdet, neulaset. Näiden elinikä on luokkaa 1 vuosi. Niillä ei ole mitään vaikutusta nielulaskennassa: On aivan sama häviääkö tämä karike 6 kk ssa vai 11 kk ssa.
Vilkaisin uudestaan myös maaperähiilen nielun käyriä. Sanoisin, että niissä ei ollut mitään tolkkua. Maaperähiilen tärkein ajuri on hakkuut ja luonnonpoistuma. Jos nämä lisääntyvät koko ajan niin maaperänielu suurenee. Heidän käyriensä mukaan nielu pieneni lisääntyneistä hakkuista huolimatta.
Sinänsä prof Kangas tuntui olevan ”kärryillä” tässä maaperähiiliasiassa, kun sanoi, että syöte vakioituu niin nielu menee nollaksi.
Scientist näköjään kyselee sen perään mikä tämä DOM on. Minä en ainakaan tiedä mitä eroa on jakeilla DOM ja SOM.
Katsoin Luken webinaarin. Ainakin Mikolan esitys oli täyttä viherpropagandaa. Tieteellisestä puolesta tipuin pois jo alkumetreillä, kun en ymmärtänyt mitä karike on. Mitä se pitää sisällään? Sen nopeutunut hajoaminenhan on pistänyt laskelmat uusiksi?
AJ tehnyt ihan hyvän vastineen MT lehteen. Pieni ohipuhumisvirhe siinä näyttää olevan luonnonpoistuman kohdalla. Vaikka sanamuoto on oikein.
Kannattaisi ehkä AJ niinkuin muidenkin hiilinieluasioista kiinnostuneiden lukea lakia. Voisi aloittaa vaikka Ilmastolaista ja sen nielun määrityksestä. Minä en viitsi koko ajan jauhaa perusteorioihin kuuluvia asioita.
Minäkin aikoinaan ihmettelin tuota ”kasvuhyppäystä”. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että Luke lla on tehty ns triviaalivirhe. Eli puhuvat todellisuudessa aivan eri asiasta kuin heidän nielulaskelmansa.
Aikaisemmin tuolla ihmettelin, että käyttävät luonnonpoistuman laskemissysteemistä outoja sanankäänteitä. Epäilen, että tämä ”kasvuhyppäys” on lahopuun lisääntymisestä tullut runkopuun lisäys. Nieluhan sen pitäisi olla, mutta jos IPCC n huutoäänestäjät ovat toista mieltä niin eihän se sitten ole nielu khk inventaarissa.
Kurjelle huomauttaisin, että kyllä minulla luonnonpoistuma on hajoamisosaltaan päästö.
Hiukan katselin Luken selvityksiä näistä khk laskennoista. En itseasiassa ymmärtänyt mitä DOM ja SOM tarkoittavat. Minusta DOM kuuluu osana ryhmään SOM. Mitenkähän niitä voi summata.
Katselin Luken 15.12 antamia selityksiä metsän hiilinielun laskennan vaihteluista. Luonnon poistumasta oli käytetty sellaisia sananmuotoja, että onkohan se heillä oikeinlaskettuna. Perusperiaate on, että jos luonnonpoistuma (tai hakkuutähteet) lisääntyvät niin maaperään kertyy enemmän kasvunsa lopettanutta biomassaa. Ja sen biomassan määrä pysyy sen jälkeen vakiona uudella tasollaan, kun syöte vakioituu.
Sinänsä mielenkiintoista, että esittämäni poistuman nielulaskelma olisi oikein myös karjatalouden metaanilla. Tosin kääntäen. Laskettaisiin vuosipäästö ja siitä vähennettäisiin metaanin hajoamisen kylmitysvaikutus (nielu) edellisiltä 20 vuodelta.
AJ lle toteaisin, että minun laskelmilla kivennäismaiden maaperä on pitkässä juoksussa nollanielu tai hiukan nielu, jos vuosikasvu lisääntyy. Ja se on aivan sama onko kyseessä talousmetsä vai luonnonmetsä.
Nyt puhuvat lämmön lisääntymisen aiheuttamasta päästöstä. Kun maaperän hiilen jakeilla on rajallinen elinikä niin myös lämmön lisääntymisen vaikutus on rajallinen.
Minun yleisväittämäni suometsistä on, että ne ovat nielu, kun otetaan huomioon hakkuussa poistettu puu nieluna.