Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Minä viljanviljelijänä olen hiukan ulkona tästä vesiin, pohjavesiin tai järvivesiin, menevän hiilen kierrosta. Etenkin sen ravinnearvoista. Peltoviljelyssä maaperän hiili ei ole mikään ravinne.
Mikä juttu tämä on paalujuurista. Tottakai männyllä on paalujuuri. Minulle on tullut vastaan sellainenkin tapaus, että männyt alkoivat luhistua muutaman metrin mittaisina. Pari vedin irti maasta ja paljastui, että paalujuuri ei ollut läpäissyt savikkoa ja sen jälkeen pystyssäpysyminen on niin ja näin.
Paalujuurista tulee mieleen tammet. Kerran minulla oli taimitarha tammille. Jänikset pääosin sen tuhosivat. Yksi selviytyneistä taimista oli n 25 cm pitkä ja paalujuurta oli 40 cm. Rautakangen avulla istutus onnistui. Nyt on jo yli 10 m pitkä ja paksuutta 15 cm. Sen kuitenkin tiedän, että ensimmäisenä vuonna ei ole paalujuurta tammella. Eli siirtoistutukset kannattaa tehdä nopeassa tahdissa.
Minä olen kuulut, että kuusen kanto saattaa kasvaa paksuutta. Ovat kuulemma hyviä levittämään tyvilahoa alueelle. En ole nähnyt tuollaista kantoa. Sensijaan koivun kannoissa olen joskus nähnyt kunnon vuosikasvuja. Taisivat kyllä liittyä jotenkin kantovesoihin.
Tomperi otti esiin mielenkiintoisen asian kunttakerroksesta. Täytyy myöntää, että näin jälkeenpäin hiukan olen kauhistellut yhtä avohakkuukohdetta. Kyseessä oli ensimmäinen istutuskuusikko 30-luvulta. Istutettu metsälaitumelle. Päätehakkuussa 65 vuotta myöhemmin oli puuta n 300 m3/ha, aluskasvustossa ei ollut varpukasvustoa. Pelkkää sammalta, ehkä 10 cm paksulta.
Istutin kyseisen alueen kuusille pari vuotta aukon teosta, laikutus oli tehty. Sammalkerroksesta ei ollut mitään jäljellä. Todennäköisesti myös karikesadanta sammaleen sekaan oli haihtunut taivaalle. Laskennalliseti tässä on se hyvä puoli, että ei se sammal eikä karikesadanta ollut ainakaan minulla missään vuosikasvuissa mukana. Minun laskuissani vuosikasvu on pelkkä metsästä poistuotu puumassa.Täällä näyttää taas luonnonmetsän ihannoijat olevan äänessä. Kurki sentään yrittää tunkea järjen ääntä sekaan.
Keskustelun etenemisen kannalta olisi hyvä, jos ensin määritettäisiin luonnonmetsä. Varsinkin sen puusto/ha, vuosikasvu ja ikä. Jos nämä tiedot ovat hakusessa niin väittämiä riittää. Eikö Ilmastopaneeli ilmastolain perusteluissa ilmoittanut, että luonnonmetsän puusto on n 600 m3/ha. Uskoo ken tahtoo.
Sanoisin, että luonnonmetsän puusto ja kasvu ovat suoraan verrannolisia maapohjan kasvukykyyn. Lähinnä kuusikon ja männikön kasvukykyyn. Minä olen jossain kommentissani esittänyt oman arvioni luonnonmetsän puustosta. Olisihan se hyvä tietää, miten nämä luonnonmetsäihannoijat asian näkevät.AJ lle esittäisin peruskysymyksen metsän hiilen poisviemisestä: Sademetsät ovat miljoonia vuosia vanhoja ja jos niissä ei ole ollut hakkuita niin ne eivät silti kasva korkeiden multakasojen päällä. Maaperä hiili on kuitenkin pääosin multaa. Vai?
AJ lle sanoisin, että lyhyen tutkimusanalyysin perusteella tulin siihen tulokseen, että metsätalouden ml suometsätalous aiheuttaman humuskuormituksen ilmastovaikutus on luokkaa ”ketä kiinnostaa” tai ”aivan sama”. Saattaapi mennä peräti nielun puolelle.
Näyttäisi siltä, että AJ ja Kurki eivät pääse yhteisymmärrykseen humuksen vesistövaikutuksista. Jotta asia hiukan menisi vielä enemmän juntturaan niin pyytäisi lukemaan GTK Tuomas Junna et al tutkimuksia asiasta.
Ja hakusanalla carbon load of leafs lakes saa vielä laajemman näköalan aiheeseen.
Sanoisin, että Ruosissa on monimuotoisuutta enemmän. Ja johtuu lämpimämmästä ilmastosta.
AJ näytti suhtautuvan kielteisesti villisikoihin monimuotoisuusasiassa. Minä lähtisin siitä, että ainakin kasvikunnan kannalta villisika edistää monimuotoisuutta. Edellyttää toki, että ruokailevat pääosin muualla kuin viljelysmailla.
Täällä näyttää käyvän kiivas keskustelu lahopuista. Juttuahan riittää. Ja jos ei ymmärrä lahopuita koskevaa teoriaa niin useatkin henkilöt voivat esittää täysin oikeita, mittaustuloksilla varmennettuja, väittämiä. Joilla ei kuitenkaan todellisuuden kanssa ole mitään tekemistä: Lahopuujatkumon ymmärtäminen ontuu.
Olen useaan otteeseen huonauttanut, että kannattaisi opetella metaanin hajoaminen, jotta voi ymmärtää maaperähiilen kertyminen. Lahopuuhan luetaan maaperähiileen.
Lahopuujatkumo on teoreettisesti yksinkertainen asia. Boreaalisessa luonnonmetsässä lahopuiden tuhoutumisprosentti on 3%. Itä-Suomen yliopiston professori Kouki on sen näin esittänyt. Jos lahoamisprossntti on 3 niin lahopuun elinikä on 100/3 = 33 vuotta. Tarkoitaa, että jos puuta tuhoutuu joka vuosi 1 m3 / ha niin metsään syntyy lahopuujatkumo 33 m3/ha. Luonnonmetsän kasvu on noin puolet talousmetsän kasvusta. Tällöin metsässä, jonka maapohja antaa talousmetsälle kasvun 6m3/ha/vuosi, olisi luonnonmetsänä kasvua 3 m3/ha/vuosi ja lahopuujatkumo olisi 100 m3/ha.
konstapylkkerö2 ottaa esille asioita, joilla lisätään keskimääräistä biomassaa kiertoaikana. Tuossa on juuri se asian ydin: Tietyillä toimilla voidaan lisätä metsässä olevaa biomassaa. Se biomassan lisäys on kuitenkin rajallinen, kertapaukku. Siitä voi laskea jopa ”nielun” tietylle rajoitetulle aikavälille.
Sen sijaan tällainen hiilineutraalius väite, että ”vähennetään fossiilisten päästöjä ja loput kompensoidaan metsän nielulla” on täyttä huuhaata.