Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Hiukan alkoi mietityttämään tuo vaatimus 30 m3/ha lahopuuta. Jos se olisi tasaisesti koko metsän alalla niin tuohon jatkumoon tarvitaan 1m3/ha/vuosi. Jos vuosikasvu on 6 m3/ha/vuosi niin tarkoittaisi n 15% tulonmenetystä.
Talousmetsissä lahopuuta alkaa tulla vasta ikäjakauman loppupuolella. Jolloin noissa päätehakkuuta odottavissa metsissä pitäisi tulla 2..3 kertainen määrä lahopuuta jotta koko metsän alueella voidaan toteuttaa 30 m3/ ha. Sitten tulonmenetyksetkin ovat aivan omaa luokkaansa.
Gla sanoi jotain outoa, että ilman ojia karike jäisi paikalleen. Outoa tuossa on se, että Suomessa sadanta on suurempi kuin haihtuvuus. Voisi väittä jopa, että ilman ojia vedet pyyhkisivät suuremmalla nopeudella laajoja alueita. Vieden pintaravinnetta järviin. Luonto on kuitenkin hoitanut itse tämän asian pois päiväjärjestyksestä. Käytännössä uurtanut maaperään ojia. Luonnonojissa on kuitenkin edelleen ongelmana tulvavedet, jotka pyyhkivät ravinteita ojan molemmin puolin. Sama ongelma on kaivetuilla ojilla, mutta kaivettu oja on yleensä isompi kuin vastaavassa paikassa oleva luonnonoja.
Mielelläni näkisin, että Kurjen vesipurkkien ottamista ei ivailtaisi.
Pullonäytteet ovat aivan jokapäiväinen työ vesien tutkimisessa. Ja pullonäytteissä on se hyvä puoli, että ne edustavat sitä vettä, jonka ihmiset kohtaavat järvissä.Pullonäytteistä ei saa selville ravinnekuormitusta ilman kemiallista analyysiä. Mutta veden väriä ne mökkiläisetkin arvostelevat.
Taidanpa mennä minäkin ottamaan pullonäytteen lähiojasta. Jää siinä oli hiukan keltaista, mutta vesi harvinaisen kirkkaan näköistä. Eiköhän se siitä hiljalleen tummene, kun routa sulaa.
Sinänsä mielenkiintoista, että nämä vesien suojelijat upottavat puita järviin. Niihin kuulemma tarttuu jos jonkinnäköistä limaista pieneliötä. Ja ovat siten hyödyllisiä. Verkkokalastajat edustavat tässä limoittumisessa päinvastaista kantaa.
Nostokoukku asustelee ilmeisesti pohjoisessa. Siellä ekologinen kierto on hitaampaa.
Laskennallisesta eliniästä huomauttaisin, että se on useille aineille mitattavissa oleva suure. Jos esim. jonkin hajoavan aineen päästö ja varasto tiedetään niin elinikä on varasto/vuosipäästö. Lahoamisnopeus (% vuodessa) voidaan kokeellisesti mitata eri tyyppisissä sääoloissa. Siitä saadaan hitaan lahoamisen tapauksessa: Elinikä vuosissa = 100%/lahoamis%.Huomauttaisin lahopuun elinikä termistä, että se on laskennallinen. Sitä voi käyttää mm nielu ja varastolaskennassa. Todellisuudessa tuossa elinikä kohdassa on vielä noin kolmannes lahoamatta.
Nostokoukulle huomauttaisin, että jossain huonosti toimivassa metsän ekosysteemissä pitkä lahoamisaika on mahdollinen. Minulla esim ei metsissäni keloutuneet männyt pysy pystyssä paria kymmentä vuotta pidempään. Hevosmuurahaiset ja tikat hoitavat puut pötkölleen. Ja sitten alkaa nopea lahoaminen.
Luonnonmetsän vs talousmetsän maaperähiilen vähenemistä voisi selittää lahopuun häviäminen. Jos niitä ei oteta käyttöön niin viimeistään 100 v jälkeen maanpäällisestä lahopuusta ei ole mitään jäljellä. Vaikka olisi isompikin (d 40 cm lahopuulle sanovat eliniäksi n 70 vuotta). Niiden juurakotkin lahoavat olemattomiin 200 vuodessa.
Pakahe lta kunnon tietopaketti. Paria asiaa en ymmärtänyt.
Sen ymmärrän, että ojitetulta suolta tulee humuspäästö. Mutta mistä sinne turvesuolle typpi ja varsinkin fosfori tulevat.
Minun maillani on joitakin mutasuo tyyppisiä turvealueita. Savimaille sieltä ajoivat mutaa pellolle maanparannusaineeksi. Eikä tuo typpi ja fosforikaan olisi peltoviljelyä haitannut.
Pakahe lla on hyvä pointti tuossa, että jos luonnonsuolla ei kasva mitään niin ei sieltä paljoa humuskuormitustakaan tule.
Olen vahvasti sitä mieltä, että metsien lisääntynyt puumassa ja vuosikasvu ovat suuri humuskuormituksen lisääjä.
Taannoin oli ylellä juttua, että joidenkin ruskeavetisten järvien luokka oli erinomainen Syken taulukoissa. Selitys oli muistaakseni, että luokitus oli tehty ravinneanalyysillä. Jotenkin tuntui, että tuo humuksen värjäämä vesi ei sisältänyt rehevöittäviä ravinteita.
Sanoisin, että hiilivelkateoriasta ei ole hyötyä. Sehän edellyttäisi, että metsistä yhteiskunnan käyttöön otetun puun voisi korvata jollain synteettisellä aineella. Ja vieläpä siten, että ei hyödynnetä fossiilisia. Aurinkopaneelit ovat lähes samassa kategoriassa kuin fossiiliset tässä yhteydessä.
AJ näyttää löytäneen samansuuntaiset arvot kuin minä käytän laskelmissani. Minulla sääntö on, että luonnonmetsässä on hiiltä 2 x talousmetsä.
Minulla on toisaalta tämä väittämä, että talousmetsä hakataan laskennallisesti tyhjäksi 25 vuoden välein. Käytännössä tarkoittaisi, että luonnonmetsän sisältämä hiilimäärä otetaan yhteiskunnan käyttöön 50 vuodessa. Toisaalta, kun ajatellaan minun metsieni tilannetta niin ne on viimeisen lähes sadan vuoden aikana hakattu jo 3 kertaa tyhjäksi. Eli luonnonmetsän sisältämä hiilimäärä on jo 1,5 kertaisena otettu yhteiskunnan käyttöön. Nähdäkseni luonnonmetsistä ei ole saatu tuona aikana kalikkaakaan yhteiskunnan käyttöön.