Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Tomperille sanoisin noista johtoaukoista, että nielu on nolla. Mutta alkuvaiheessa sinne kertyy varastoa, joka on n 2 x raivattava puusto. Esim kasvu 10 m3/ha/5 vuotta tuottaisi keskimääräisen varaston 5 m3/ha. Eli kasvavan puun varasto olisi 5 m3 ja lahoavaa puuta 10 m3/ha (raivausväli 5 vuotta). Jatkuva (nollanielu) varasto olisi 15 m3/ha. Tästä voisi arvioida, että kymmenenä ensimmäisenä vuotena nielu olisi 1,5 m3/ha/vuosi. Sen jälkeen nolla.
AJ tä kysyisin edelleen missä on ilmoitettu nieluna kuolleen puun varaston lisäys. Sillä lisäyksellä ei ole mitään tekemistä Yasso-mallin kanssa.
Yasso mallista huomauttaisin lisäksi, että minun tekemäni approksimaatio perustuu nimenomaan Yasso -malliin. Minulla on sen verran matemaattista ymmärrystä, että näen suoraan Yasso-mallin perusteella tehdyistä lahoamiskäyristä lahoamisprosentit ja eliniät.
Metaanin lahoamisen kaava löytyy ainakin tekoälyn avulla netistä. Ja sillä voi sitten piirrellä käyriä ja verrata puiden lahoamiskäyriin. Matemaattisesti katsoen identtisiä. Kun opettelee metaanin käyttäytymisen niin kyllä se lahopuun teoriakin selviää. Nyt näyttää siltä, että ainakaan AJ eikä isaskar keturi tajua asiaa kuin pintapuolisesti. Se ei riitä tieteelliseen tarkkuuteen.Husq165R kirjoittaa hiukan omituisia. Aavistushakkuut ovat aivan normaalia metsänomistukseen liittyvää toimintaa. Valtiovallan ja metsäyhtiöiden metsätalouteen kohdistamat rajoitteet ovat vain yksi ”pelon” aihe. Paha esimerkki on yleisen liito-oravan esiintymisen varjolla tehtävät rajoitteet. Metsänomistaja voi hiukan rauhoittaa pelkojaan raivaamalla ja ottamalla polttopuuksi kaikki haapapuut.
Tärkeitä aavistushakkuiden syitä ovat tuuli- ja kuoriaistuhon todennäköisyys. Täällä etelässä 50 vuotista kuusikkoa kannattaisi kasvattaa vielä n 12 vuotta. Mutta siihen toisaalta kannattaisi tehdä vielä yksi harvennus. Yleensä järkevin tapa on jättää harvennus väliin, tarkkailla tilannetta ja suorittaa päätehakkuu n 55 vuotiaana.
Aavistushakkuista minulla on monessa mielessä tuloksellinen esimerkki. Minullahan on Naturan lähialueella hakkuukielto. 1990 luvun alussa oli sellaiset merkit ilmassa, että rantametsien hakkuita tullaan rajoittamaan. Minä teetin rannalla kunnon hakkuut. Kyse oli enempi jatkuvan kasvatuksen hakkuu. Aukkoa ei tehty ja leppiin eikä haapoihin koskettu. Tuloksena oli metsä, missä tervaleppien esiintyminen ja järeytyminen lisääntyi. Minä vielä istutin lisää tervaleppiä. Lopputulos oli, että tuosta hieskoivuvaltaisesta riukuuntuvasta metsästä tuli paikoin tervaleppävaltainen, paikoin haapavaltainen järeäpuustoinen rantametsä. Silmäähivelevän kaunis metsä. Luontoarvoja piisaa. Järeästä puustosta huolimatta kesäisin läpinäkymätön.
Ajankuluksi katsoin, mitä nämä pulushakin pelaajat AJ ja isaskar kirjoittavat yllä metsien nielusta. Kurki näytti tajuavan, mistä on kyse. Hänhän laski vuotuisen lahosyötteen takaperin lahopuuvarastosta. Minun antamani aproksimaatio on siitä hyvä, että se pätee molempiin suuntiin. Usein metsän matemaattisessa tarkastelussa väite pätee vain, niin kuin se on esitetty.
Näyttää olevan hakusessa tieto, että lähtökohtaisesti metsien nielu on nolla. Sitä voi joillain toimilla väliaikaisesti lisätä. Esim pääjohtaja Taalas käyttää ilmaisua kertapaukku.
Nielua voi siis lisätä jollakin toimella tietyn ajan. Sen jälkeen nielu on nolla. Kurki ilmoittaa yllä, että Luke n mukaan lahopuun määrä on lisääntynyt lähes kaksinkertaiseksi 10 vuodessa. Ollen nyt 5-8 m3/ha. Lisäystä olisi tullut keskimäärin n 0,3 m3/ha. Eikö tuo ole, että 20 milj ha alalla nielua on tullur 6 milj tn co2 / vuosi. AJ sanoi pari päivää sitten, että lahopuusta ei voi laskea nielua, kun se puu häviää niin nopeasti. Kirjoitti kuitenkin jostain varastolaskennasta lahopuunkin yhteydessä.Minä otan laskelmissani aina huomioon virheen mahdollisuuden alkutiedoissa tai teoriassani. Pyytäisinkin AJ ta isaskaria selventämään, missä minun nyt esittämässäni väitteessä on virhe:
Väite 1. Lahopuusta on tullut viimeisen 10 vuoden aikana nielua 6 milj tn co2 / vuosi
Väite 2. Luke n vuosinielulaskelmassa väitteen 1 tietoa ei ole. Sen sijaan ilmoitetaan, että luonnonlaho pienentää vuosikasvun nielua. Eli luonnonlaho ei ole mukana puuvaraston laskennassa.Minä en ole perehtynyt tähän vesiasiaan ollenkaan. Huomasin tuolla sanan ekstrapoloida. Sehän näyttäisi olevan vihreän tieteen perusteorioita.
Eikö Ilmastopaneelikin ekstrapoloinut metsien nielun viimeisten 20 vuoden datasta. Ja näytti todella hyvältä tämä hiilineutraaliuden saavuttaminen.Lähtisin siitä, että kun kyseessä on biologiset prosessit niin ekstrapolointia ei saa käyttää. Käytännössä ekstrapolointi tarkoittaa arvausta.
isaskar se jaksaa vääntää asioita kieroon.
Jos käytetään integraalin aproksimaatiota niin lähtöoletuksena on vakiosyöte. Jos syöte vaihtelee suuresti niin silloin käytetään alkuperäistä integraalifunktiota. Kyse on siis järkevyystarkastelujen tekemisestä populistisiin väitteisiin.Lahopuujatkumon suuruus m3/ha riippuu täysin keskimääräisestä lahoamisvauhdista. Jos esim metsän maapohjan vuosikasvu on 3 m3/ha niin siellä ei voi olla 150 m3/ha lahopuujatkumoa 3% hajoamisvauhdilla.
isaskar lienee sotkee hajoamisfuntion (eksponenttifunktio) ja sen integraalin.
Minusta Kurki puhui pelkästään maanpäällisistä kannoista. Maamiehellä on myös juuristoa mukana. Jos juuristo on mukana niin maaperässä on helposti yli 100 m3/ha hajoavaa ainesta. Edellisen päätehakkuun kannot eivät ole vielä täysin hajonneet, kun tulee jo uusi syöte.
Nostokoukku on löytänyt aivan oikean määritelmän aproksimaatiolle. Approksimaatioille on turha laskea mitään korjauskertoimia. Muistaakseni tuo minun käyttämäni pätee pienillä lahoamisnopeuksilla. Vielä 10 % lahoamisnopeudella virhe eliniässä on vain prosentteja. Mikä tavallaan kuittaantuu sillä, että lahoamisprosentin määrityksessä on valmiiksi virhettä.
Minusta aikaa säästyy, kun vihreän tieteen propagandistien juttuihin voi tehdä pikavauhdilla järkevyystarkasteluja.
Isaskarille huomauttaisin, että nyt ei ole ollenkaan kysymys prosenttilaskusta. Kyse on exponenttifunktion integraalin approximaatiosta.
Mitä tulee tuohon 75 v tilanteeseen niin jos luonnonmetsän vuosikasvu on esim 3 m3/ha/vuosi ja lahoamisvauhti 3 % niin lahopuuta siellä on koko ajan 100 m3/ha. Myös 80 v tilanteessa.
AJ lle huomauttaisin, että teoria pätee, kiihtyy se hajoaminen tai ei. Puheet satoja vuosia vanhoista lahopuista ovat vihreätä tiedettä. Jos argumentit loppuu niin väännetään alkuoletukset uusiksi, mutta ei huomauteta kenellekään.
Yksittäinen lahopuu vs laajan alueen lahoaminen. Näiden asioiden sotkeminen on kuin puhuisi säästä ja ilmastosta yhdenvertaisina.