Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Täällä näyttää menevän mielenkiintoiseksi nämä monimuotoisuuskeskustelut. Varsinkin kun on siirrytty Petkeleen ja Pakahen johdolla tieteenvastaisuuteen. Minä olen usein täälläkin esittänyt kysymyksen ilmastolaskennasta koskien karjatalouden metaania:
Khk laskennan mukaan karjatalous tuottaa metaania pari miljoonaa tonnia vuodessa. Metaani lisää aina hiiltä ilmakehään. Miten karjatalous voi lisätä vuodesta toiseen hiiltä ilmakehään? Ydinreaktio?
Sanoisin, että ilmastotieteissä idealogia on ohittanut tieteen totuudellisuudessa pysymisen.
Kurjelta hyvä kuva Muhoksen metsäpalosta. Minulle se selvensi huomattavasti Halmeen kritisoimaa yo kirjoituksen kuvaa: Biomassa tarkoittaa elävää biomassaa ja siitä syystä se on nolla alussa. Palon jälkeen jää myös kuollutta biomassaa ja se on kirjattu nimellä hajoava aines ja on suurempi kuin nolla ja alussa hitaasti hajoavaa.
Tuo yo tehtävä on täysin oikein.
Kurki otti esille taas metaanin. Hyvä niin. Pieni sananmuoto virhe löytyy: ”metaani ei lämmitä”. Tämä sananmuoto aiheuttaa aina polemiikkiä. Sanon nyt vielä asian yksiselitteisesti:
Metaanipäästö lämmittää aina ilmastoa. Mutta vakiopäästöllä metaani voi muodostaa ilmakehään vain tietyn kokoisen metaanivaraston. Kun tuo varasto (noin 12 x vakiopäästö) täyttyy ( noin 60 vuotta) niin metaani ei voi enää lisää lämmittää ilmakehää.
Minä olen asiasta lähettänyt kahdelle ilmastoprofessorille sähköpostin ylläolevalla sananmuodolla. En tiedä ymmärsivätkö. Minulta meni aikoinaan n vuosi, kun asia valkeni. IPCC n tutkijoilla on ollut kymmeniä vuosia hahmottaa asia, mutta liekö tämä liian vaikea asia poliittisesti.
Petkeles esitti oivan kysymyksen y akselin nollakohdasta. Siellä on annettu ymmärtää, että biomassa ja lajimäärä ovat aloituksessa nollassa.
Jotain tuossa on vialla. Biomassalla ja hajoavan aineksen määrällä on sama mittayksikkö. Eli ne ovat vertailukelpoisia. Mitenkähän tuo hajoavan aineksen määrä voi olla suurempi kuin nolla jos biomassa on samaan aikaan nolla. Silloinhan Halme olisi ollut oikeassa, jos hän olisi tätä asiaa kritisoinut. Lienekö artikkelin editoinnissa tullut virhe.Pakahelle huomauttaisin, että Kurki on ymmärtänyt minun kantani ylioppilastehtävän suhteellisiin yksiköihin.
Tehtävän kuvassa on tosiaan x akseli eli y akselin nollakohta ainoa mikä on absoluuttisesti oikein. Y akselilla pitäisi olla kolmea eri mittayksikköä. Näkisin, että kyseessä on asian ymmärtämisen testaus ja tällöin on epäoleellista, että kirjoitettaisiin y akselille kolme eri mittayksikköjakoa. Varsinkin, kun vanhoja metsiä on puustoiltaan erilaisia.Kylläpä risuparta on ottanut itseensä. Jo tuolla aikaisemmin huomautin, että kun puhutaan selkokielellä niin vanha metsä on metsä, jossa on vanhoja puita. Lisäksi huomautin, että luontoihmiset alkavat heti vänkäämään, että vanha metsä tarkoittaakin ikiaikaista luonnonmetsää. Sellaisessa on jopa aukkoja ja runsaasti monimuotoisuutta niin ollen. MOT
Hoidetaan tuo tieasia ensin.
Periaate on, että jokaiselle kiinteistölle on määrätty kulkuoikeus yleiselle tielle. Jos tuo kulkuoikeus ei ole naapurin pellon yli niin ei sitä kiinteistötoimituksessakaan saa. Muuta kuin rahalla.Khk laskennassa luonnonpoistuma vähentää nielua. Eikä siinä mitään, jos luonnonpoistuma on vakio. Mutta jos luonnonpoistuma lisääntyy niin siitä tulee heti nieluvaikutus. Vaikka khk laskennassa nielu vain pienenee.
Vaikea tällaista on ipcc n ja ilmastopaneelin tohtoreiden mieltää, kun ei ole hajuakaan metaanilaskennan perusteista. Eihän se AJ lläkään näyttänyt olevan hallinnassa.Sinänsä mielenkiintoista väite luonnonpoistuman lisääntymisestä, että lisääntyminen tarkoittaa nielua. En ole nähnyt, että olisi missään ilmoitettu nieluvaikutusta.
Voin kuvitella, että Kurki / Pakahe keskustelusta ei tule sen selvempää. Kun Pakahe ei ole perillä, mitä tarkoittaa suhteellinen yksikkö. Ylen artikkelissa on neljä kuvaajaa ja kolme yksikköä. Nielu on tn/ha/vuosi, biomassat tn/ha ja lajimäärä kpl. Näitä kolmea ei voi samaan kuvaan piirtää muuta kuin suhteellisilla yksiköillä.
Nielun kuvaaja on ainoa derivaatta ja kuvaa biomassavaraston muutoksen kulmakerrointa.