Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Minä en aina pääse jyvälle näistä Kurjen ajatuksista. IPCC n ekv laskenta on yksiselitteinen. Ekv20 on oma lukunsa ja ekv100 omansa. Niitä ei voi verrata, eikä laskea yhteen. 20 v ekv arvossa on mukana se, että metaani ei ole vielä kumuloitunut täyteen arvoonsa. Toisaalta en ymmärrä ollenkaan 1/3 väitettä. Minusta vaikutus on 100 vuodelle 3000 ekvyksikköä ja 20 vuodelle 1800 ekvyksikköä. Eli 60 % vaikutuksesta tulisi jo ensimmäisen 20 vuoden aikana.
Minä en käytä gwp / ekv arvoja missään. Lyhytikäisille kaasuille laskenta menee päin seiniä.
On se hyvä, että on taas palattu metaanijuttuihin tässä hiilinieluasiassa. Anneli näytti tuolla toisessa ketjussa peräti kieltävän metaanijutut.
Minä pidän metaania esillä hyvin yksinkertaisesta syystä. Maaperän biomassan hajoamiskaava on sama kuin metaanilla. Elinaika 1/k on erilainen. Oksilla alle 10 vuotta. Rungoilla paksuudesta riippuen voi olla yli 100 vuotta. Rungon halkaisija on tuolloin yli 40 cm. Juurakoilla myös halkaisijasta riippuen yli 100 vuotta. Taisi olla tavanomaisissa päätehakkuumetsissä hiukan yli 100 vuotta.
Jos ei ymmärrä, että metaani ei kumuloidu ilmakehään niin voi helposti hyväksyä ruotsalaisten maaperähiilen kumuloitumisen. Se, miten ruotsalaiset sen pystyvät maaperämittauksilla todistamaan, on minulle täysi mysteeri.
Toisaalta minulla on empiiristä havaintoa, että jos puun juurelle kasaa oksia ja muuta biojätettä niin siihen tulee multa-auma. Mikä viittaisi, että karikekin saattaisi kumuloitua. Mutta toisaalta minulla on empiiristä havaintoa, että maaperään on tullut ”ojia” kun iso koivu on katkaistu. Mikä viittaisi, että maanalainen juuristo lahoaa ja mitään ei tule tilalle.
Reimalle täytyy myöntää, että en ole tutustunut näiden keihäänheittäjien ulosantiin.
Panu Halme ja Sampo Soimakallio saavat usein esittää varsinkin ylellä täysin löperöjä mielipiteitään.
Panu Halme ei näytä ymmärtävän metsän nielun matematiikkaa.
Sampo Soimakallio on erityisesti kunnostautunut nieluvajeteorian tutkimuksessa. Nieluvajeteorian pääolettamia on, että metsässä on nielu. Kun alkuolettama on väärä niin loppupäätelmätkin ovat mitä sattuu. Vähän kuin nollalla jakaisi.Loppupäätelmäni Reiman kommentista on, että ei ole huomauttamista Halmeen väitteistä. Sinänsä outoa, että Reima vetoaa tieteellisiin tutkimuksiin. Yo kirjoitusten laatijat olivat myös tutustuneet metsien kasvudynamiikkaa. Heidän tieteellinen näkemyksensä ei näyttänyt olevan yhteensopiva Panu Halmeen tunkkaisen propagandan kanssa.
Reima laittoi varsin poleemisen kommentin.
Mitä mieltä Reima on tämän Panu Halmeen tiedon tasosta. Aikanaan, kun hän kritisoi yo tehtävää metsäpaloista niin en voinut kuin ihmetellä, millä tiedon tasolla metsäbiologia on tieteenä.
Ylellä oli juttu asiasta 31.3.2022. Löytyy yleltä esim hakusanalla Panu Halme. Kaksi pahaa virhettä Halmeen väittämistä olen havainnut. Löytääkö Reima yhtään vai onko Halmeen väitteet täyttä totta. Samalla voisimme keskustella Reiman metsätiedon laaja-alaisuudesta.
Nostokoukulle sanoisin, että kyllä kuusen taimet kasvavat ilman muokkaustakin. Ja vesakkoa tulee. Minä jätän aina jyrkähköt rinteet (omt) ilman muokkausta. Kerran jouduin jättämään pahan kivikon (omt) muokkaamatta,
Muokkauksessa on hyvää se, että mäntyä tulee paremmin sekapuuksi. Ja voi jopa kylvöistuttaa.
Minä sain kammon tätä kemeraa kohtaan jo 90 luvulla. Yhtenä vuotena sain, mutta sain huomautuksen liiallisesta koivujen määrästä kuusikossa. Toisella hakukerralla oli jo epäys.
Sitä olen noin jälkeenpäin ihmetellyt, että miten nämä metsänhoitosuositukset suosittavat koivua jätettävän ensiharvennuksessa jopa 200 runkoa hehtaarille. Mistähän ne koivut sinne ilmestyivät jos ne piti järestään poistaa 90 luvulla.
Näin olen miettinyt, että metsän kuusikon kannalta koivua kannattaa jättää 300-400 runkoa ja poistaa ne noin 20 vuotiaana tiheyteen 100 r/ha. Kuusikon kasvu hiukan kärsii, mutta ravinteita tulee kuusien käyttöön paremmin.hikinen94 osaa vääntää nämä tuulivoima-asiat uuteen uskoon.
Sähköfirmoilta voi tosiaan ostaa ekologista tuulisähköä, vaikka kaikki myllyt olisivat pysähdyksissä. Vai miten se meni tuulettomina päivinä.
Minä en tiedä mikä metka on, enkä aio siihen perehtyä. Se lienee kuitenkin jonkinlainen valtion maksama tuki metsänhoidolle.
Kemeraa erehdyin joskus 15 vuotta sitten hakemaan, kun täi söi n 1 ha taimet. Mhy suositteli. Aivan hullua touhua. Toiste en hae.
Näkisin tällaisen valtiotuen jonkinlaisena veron alennuksena. Omatoiminen metsänomistajahan joutuu maksamaan työstään pääomatuloveron.Minua usein ihmetyttää nämä luontokato ja monimuotoisuus asiat.
Vähän aika sitten näytti hömötiainen olevan kirsikkapuussa. Omissa oloissaan näytti olevan. Jotain keskusteli. Lienekö yritti minulle jotain sanoa. Vai puolisolleen. Tiitiäisäänikin tuli ihan kuin oppikirjoissa.
Eilen pihaan ilmestyi harmaapäätikka. On se tänäänkin näyttäytynyt. Liekö liikkuu pesärosvona. Jostain syystä pienemmät linnut eivät sitä näyttäneet hätistelevän pois. Jos olisi ollut naakka tai varis niin jo olisi kuhina käynyt pihassa.
Nuo elokapinat yms on filosofis eettiseltä kannalta mielenkiintoinen kysymys.
Tuollaisten liikkeiden tavoite on saada huomiota osakseen ja muuttaa ihmisten käyttäytymistä esim ostotottumuksia. Karrikoidusti voisi ilmaista, että haluavat, että asiakkaat lopettaisivat suomalaisen, nieluja tuhoavan, vessapaperin oston ja ostaisivat sensijaan kiinalaista vessapaperia.
Boikoteissa on kuitenkin huonona puolena, että metsänomistajan kannalta lopputulos on sama. Eli metsätalouden alasajo. Sitä voi pohtia kumpi on parempi, suostua vapaaehtoisesti luopumaan metsien käytöstä vai vasta kun boikotit alkavat.
Kreikkalaista filosofiaa tulkitsisin tässä tapauksessa siten, että vapaaehtoisesti ei kannata elinkeinostaan luopua. Sitten on tämä kristilliseettinen tulkinta, että ”käännä toinenkin poskesi” . Eli riitojen välttämiseksi pitää luopua elinkeinostaan, taivaspaikka odottaa.