Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Kurki kyselee minun käyttämääni metaanin kerrointa 160.
Käytännössä tuo tarkoittaa metaanin hetkellisen lämmitysvaikutuksen laskentaa. Esim prof Ojanen on tutkinut soiden ennallistamista ja on käyttänyt laskelmissaan metaanin lämmitysvaikutusta. Silloin laskelmat menevät oikein. Ekv kertoimet on laskettu kertapäästölle. Silloin vuosittainen summaus antaa väärän tuloksen.
Minä olen joskus yrittänyt laskea tuota kerrointa 160 ilmastodatasta. Sain muistaakseni 140, mutta alkudata ei ollut samalta vuodelta. Tuon kertoimen saa laskettua ilmastodatasta. Saattaa kuitenkin olla, että ilmastodata on itsessään laskettu kokeelliseeti arvioidulla kertoimella.
Tolopaisella oikea ote taimikonhoitoon.
Minä olen nähnyt jos jonkinmoista taimikkoa omissa metsissäni. Vahvasti olen sitä mieltä, että se on luojan lykky, jos taimikkoon tulee kunnon risukko. On mistä valita. Minulle on jopa käynyt niin, että myyrät söivät isoilta alueelta kuusen taimet noin puoleen alkuperäisestä. Eikä tullut kunnon vesakkoa niin piti ”trimmata” hirvien syömiä koivujakin, että tuli jonkinnäköinen metsänalku. Nyt on jo komea metsä. Koivut joutavat selluksi.
Annelilla on aikamoista haihattelua. Tuo 10 milj m3 tarkoittaisi vähintään 1 milj ha suojelua. Ja tulonmenetykset metsänomistajille n 300 milj eur/vuosi päälle. Ja jalostavan teollisuuden tulonmenetys lisäksi. Kenelläkähän täällä on tuohon varaa vaikka metsät pakkolunastettaisiin maapohjan hinnalla. Hakkuukiellollahan puuston arvon saisi määrättyä nollaksi.
aSanta kyselee joitain hajoamiskuvaajia. Kyseessä on puhdas vähenevän eksponenttifunktion kuvaaja.
Mitä tulee minun käyttämääni ekv kertoimeen 160 niin sen olen arvioinut ihan suoraan IPCC n raporteista. Siellä on jossain AR5 tai 6 selvityksissä ilmoitettu, että puhtaan metaanin ilmakehää lämmittävä vaikutus on 130 x co2 vaikutus. Lisäksi tulee sekundääri vaikutukset. Epävarmuutta näytti olevan, mutta kokonaisvaikutus on 130 … 200 x co2 vaikutus. Varovaisuusperiaatteella otin kertoimeksi 160. Jotain kerrointa minun on pakko käyttää, koska aikajaksoihin sidotut ekv kertoimet ovat mitä sattuu ja antavat poikkeuksetta väärän tuloksen. Nehän ovat kaiken lisäksi väärin laskettu. GWP* laskenta hiukan korjaisi tilannetta.
Annelilta hyvä ehdotus laittaa laskelma lukijoiden kuviin. Tein excel illä 30 vuoden taulukon ja tulin siihen tulokseen, että ei onnistu kuvissa. Näytti myös, että tulee pieni virhe vuosiportaasta verrattuna integraaliin. Piti tulla 12 mutta tuli 12,5. Toisaalta huomasin, että sama tulos tulee summaamalla hajoamiskaavan vuosittaiset termit. Excelissä siis kahdella rivillä voi laskea metaanin pitkäaikaisvaikutuksen. Ensimmäiselle riville vuodet ja toiselle riville kaava siten, että vuodet otetaan yläriviltä. Täyttö ja summa perään niin se on siinä. 45 minuuttia meni tuon kanssa pulatessa. Mutta opettavaista se oli. Minä kun mieluummin lasken asiat integraalilla.
aSanta heittäytyy filosofiseksi. Jospa nyt kuitenkin rauhottuisit sen verran, että integroisit tuon hajoamiskaavan 0>ääretön. Tai laittaisit exel taulukkoon alekkain vaikkapa 50 riviä ja joka riville hajoamiskaavan arvon nollasta viiteenkymmeneen. Yhdellä sarakkeella siirrettynä. Niin varmasti tulisi hyvä arvio metaanin pitkäaikaisvaikutukselle. Ekv kerroin 160.
MaalaisSeppo ihmettelee puoliintumisaikaa. Näyttää, että jotkut pitävät puoliintumisaikaa ja elinaikaa samana käsitteenä. Periaate on, että puoliintumisaika lasketaan hajoamiskaavasta asettamalla arvoksi 0,5 ja ratkaisemalla aika t. Elinaika 1/k saadaan ilmakehädatasta laskemalla massa / vuosihajonta. Tutkijoilla ilmeisesti on dataa, millä ratkaista tuo vuosihajonta. Massan saa metaanin ppb arvosta.
Annelilla on nerokas tapa vesittää näitä ilmastojuttuja.
Metaanipäästö tosiaan lämmittää kokoajan ilmastoa. Mutta eikö meidän pitäisi olla huolissamme ilmastonmuutoksesta. Yleensä on vallalla sellainen käsitys, että ilmakehän lämpötilan lisääntyminen aiheuttaa ilmaston muutosta. Khk laskenta pyrkii asiaa esittämään tilastollisesti. Niissä laskelmissa on kuitenkin mukana sellaista metaania, joka ei enää lämmitä ilmakehää.
aSanta näkyy iskevän näytille entistä vakuuttavampia kaavioita. Kannattaisi ehkä lukea mitä noiden kaavioiden ”takaa” löytyy. Metaania näyttää tosiaan kertyvän koko ajan lisää. Mutta se lisäys ei tule iänaikaisista metaanipäästöistä kuten esim Intian lehmät. Jos oikein muistan niin 40% tuosta lisäyksestä tulee tropiikin soiden lisääntyneestä metaanin tuotosta. Taisi olla sadannan lisäys syynä. Tai soistuminen. Loppulisäys tulee ihmistoiminnasta mm riisin viljelyn lisäääntyminen, liuskeöljyn käyttöönotto ja kivihiilen, maaöljyn ja maakaasun lisääntynyt tuotanto. Pienempiä lisäyksen aiheuttajia ovat mm soiden ennallistaminen ja vanhojen lehtimetsien suojelun lisääntyminen. Lehtimetsät tuottavat jostain syystä metaania lahotessaan. Ja ilmaston lämpeneminen itsessään lisää metaanin päästöjä maaperästä (tundra).
Vielä aSantalle helppo teoreettinen kysymys. Jos metaanin elinikä on n 12 vuotta niin miten se voisi kumuloitua ilmakehään? Varsinkin kun metaanin puoliintumisaika ilmakehässä on noin 8 vuotta.
aSantalle huomauttaisin, että minulla ei ole mitään ideologista väritystä tässä metaaniasiassa. Pelkkää matematiikkaa. Ehkei aSanta ole huomannut, että minä käytän metaanille ekv kerrointa 160. Se ottaa huomioon hajoamislämmön ja muun sekundäärisen vaikutuksen. Tuosta co2 jäämästä huomauttaisin, että Suomessa pääosa metaanista on biogeenistä alkuperää ja tuota co2 jäämää ei ole lämmittämään ilmakehää.
Edelleenkin ehdottaisin aSantalle, että soveltaisi integraalilaskentaa tuohon hajoamiskaavaan niin näkisi miten metaania kertyy ilmakehään. Jos oikein muistan niin Kurki, vaikkei tiedä mikä derivaatta on, on pystynyt paperilla laskemaan oikein metaanin pitkäaikaisvaikutuksen. Aika hyvä. Vinkkinä antaisin, että jos integraalit ei onnistu niin exel laskenta antaa ihan hyviä tuloksia.