Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Reima laittoi varsin poleemisen kommentin.
Mitä mieltä Reima on tämän Panu Halmeen tiedon tasosta. Aikanaan, kun hän kritisoi yo tehtävää metsäpaloista niin en voinut kuin ihmetellä, millä tiedon tasolla metsäbiologia on tieteenä.
Ylellä oli juttu asiasta 31.3.2022. Löytyy yleltä esim hakusanalla Panu Halme. Kaksi pahaa virhettä Halmeen väittämistä olen havainnut. Löytääkö Reima yhtään vai onko Halmeen väitteet täyttä totta. Samalla voisimme keskustella Reiman metsätiedon laaja-alaisuudesta.
Nostokoukulle sanoisin, että kyllä kuusen taimet kasvavat ilman muokkaustakin. Ja vesakkoa tulee. Minä jätän aina jyrkähköt rinteet (omt) ilman muokkausta. Kerran jouduin jättämään pahan kivikon (omt) muokkaamatta,
Muokkauksessa on hyvää se, että mäntyä tulee paremmin sekapuuksi. Ja voi jopa kylvöistuttaa.
Minä sain kammon tätä kemeraa kohtaan jo 90 luvulla. Yhtenä vuotena sain, mutta sain huomautuksen liiallisesta koivujen määrästä kuusikossa. Toisella hakukerralla oli jo epäys.
Sitä olen noin jälkeenpäin ihmetellyt, että miten nämä metsänhoitosuositukset suosittavat koivua jätettävän ensiharvennuksessa jopa 200 runkoa hehtaarille. Mistähän ne koivut sinne ilmestyivät jos ne piti järestään poistaa 90 luvulla.
Näin olen miettinyt, että metsän kuusikon kannalta koivua kannattaa jättää 300-400 runkoa ja poistaa ne noin 20 vuotiaana tiheyteen 100 r/ha. Kuusikon kasvu hiukan kärsii, mutta ravinteita tulee kuusien käyttöön paremmin.hikinen94 osaa vääntää nämä tuulivoima-asiat uuteen uskoon.
Sähköfirmoilta voi tosiaan ostaa ekologista tuulisähköä, vaikka kaikki myllyt olisivat pysähdyksissä. Vai miten se meni tuulettomina päivinä.
Minä en tiedä mikä metka on, enkä aio siihen perehtyä. Se lienee kuitenkin jonkinlainen valtion maksama tuki metsänhoidolle.
Kemeraa erehdyin joskus 15 vuotta sitten hakemaan, kun täi söi n 1 ha taimet. Mhy suositteli. Aivan hullua touhua. Toiste en hae.
Näkisin tällaisen valtiotuen jonkinlaisena veron alennuksena. Omatoiminen metsänomistajahan joutuu maksamaan työstään pääomatuloveron.Minua usein ihmetyttää nämä luontokato ja monimuotoisuus asiat.
Vähän aika sitten näytti hömötiainen olevan kirsikkapuussa. Omissa oloissaan näytti olevan. Jotain keskusteli. Lienekö yritti minulle jotain sanoa. Vai puolisolleen. Tiitiäisäänikin tuli ihan kuin oppikirjoissa.
Eilen pihaan ilmestyi harmaapäätikka. On se tänäänkin näyttäytynyt. Liekö liikkuu pesärosvona. Jostain syystä pienemmät linnut eivät sitä näyttäneet hätistelevän pois. Jos olisi ollut naakka tai varis niin jo olisi kuhina käynyt pihassa.
Nuo elokapinat yms on filosofis eettiseltä kannalta mielenkiintoinen kysymys.
Tuollaisten liikkeiden tavoite on saada huomiota osakseen ja muuttaa ihmisten käyttäytymistä esim ostotottumuksia. Karrikoidusti voisi ilmaista, että haluavat, että asiakkaat lopettaisivat suomalaisen, nieluja tuhoavan, vessapaperin oston ja ostaisivat sensijaan kiinalaista vessapaperia.
Boikoteissa on kuitenkin huonona puolena, että metsänomistajan kannalta lopputulos on sama. Eli metsätalouden alasajo. Sitä voi pohtia kumpi on parempi, suostua vapaaehtoisesti luopumaan metsien käytöstä vai vasta kun boikotit alkavat.
Kreikkalaista filosofiaa tulkitsisin tässä tapauksessa siten, että vapaaehtoisesti ei kannata elinkeinostaan luopua. Sitten on tämä kristilliseettinen tulkinta, että ”käännä toinenkin poskesi” . Eli riitojen välttämiseksi pitää luopua elinkeinostaan, taivaspaikka odottaa.Täälläpä mielenkiintoista keskustelua kansalaistottelemattomuudesta. Näyttää, että on olemassa hyväksyttävää ja tuomittavaa tottelemattomuutta.
Tulee mieleen esim sudet. Jos pihastaan ampuu suden niin se näyttää oikeuskäytännön mukaan olevan tuomittavaa. Lapsiperheessä tämä ampuminen tarkoittaisi ihmiselon suojelua. Lainsäädännön kannalta se on kuitenkin luonnon tuhoamista ja siten ankarasti rangaistavaa. Voin kuvitella, että salametsästys rehottaa ja siihen ei paikalliset puutu. Korkeintaan joku kaupunkilainen kesäasukas, joka haluaa nähdä ” villiä ” luontoa.
Minä sanoisin noista vatukoiden raivauksesta Visakallolle, että hellitä vähän. Vattualueita pitää kierrellä myöhäissyksyllä, kun ovat luhistuneet. Rukkaskädessä ja jonkun tukevan kepin kanssa niitä voi siirtää syrjään taimien päältä ja rampata maahan, jos eivät ole luhistuneet. Minusta vattuongelma on paljon ennen raivaustarvetta. Täytyy kyllä myöntää, että jos raivausvaiheessa on vielä pitkiä vatunvarsia niin pistän ne poikki raivaussahalla. Ihan vaan esteettisistä syistä.
Minä satuin lukemaan Luke n Mäkipään tutkimuksen suometsien avohakkuista. Co2 päästöt ovat kuulemma n 25 tn / ha. Ainakin lyhytaikaisesti. Minä tulin siihen tulokseen, että pitkäaikaisvaikutuksena tuo on mahdottomuus:
Wikistä löysin tiedon, että Suomen soiden yhteenlaskettu öljyvastaavuus olisi 1100 milj litraa. Jos soita on 10 milj ha niin yhden hehtaarin keskimääräinen öljyvastaavuus olisi 100 tn/ha. Tästä tulisi poltettuna 360 tn co2/ha. Eikö tuo tarkoittaisi, että jos kaikki suot avo-ojitettaisiin niin ne tuhoutuisivat 15 vuodessa. Voisikohan joku tarkastaa, olisiko minulla joku alkutieto väärin vaiko peräti laskuvirhe.
Toisaalta Mäkipää kuuluu Ilmastopaneeliin, että tämä tutkimustulos olisi kyllä yhteensopiva Ilmastopaneelin raporttien totuusarvon kanssa.