Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
EU -neuvotteluja tulee ajatella käydyn oman aikansa tilannetta vasten.
Suurpetokannat moninkertaistuivat vasta myöhemmin paljolti aivan EU:sta riippumatta.
Myöhemmin EU -korttia toki alati on käytetty metsästystä vastaan.
– no ei ainakaan Minja Koskelalla ole paljoa palstalle annettavaa… (miten Suomen talous saadaan kasvuun)
Mutta vähänlaisesti muutenkaan täällä viisastenkiveä ole ilmaantunut.
Kasvu tulee yritysten kautta. Tällöin luontevasti pitäisi huolellisesti paapoa yrittämisen edellytyksiä. Tämä on poliittisesti vähän vaikeaa tulonjakoa kun pitäisi sallia.
Moni joka on hyödyntänyt hyvän hinnan, voi pitää nyt taukoa vaikka viisi vuotta.
Sitten on ne jotka rahapulan vuoksi myyvät. Heidän on myytävä hinnasta riippumatta.
Molempia löytyy. – ja iän kaiken on löytynyt.
Onnistuisiko nippu-uittona itämeren yli suoraan teutooneille?
YLE on tehnyt kittiläläisestä halipuu -yrittäjästä jutun. Toista osapuolta ei sitten kuultukaan.
Sinäsä hieno yritysidea. -tuoda japanilaisia halailemaan metsähallituksen runkoja.
Sijoitetun pääoman tuotto lienee korkea!
Täällä kotipaikalla on vedetty pyörätie vanhan maantien viereen kilometrien matkalta.
Ilmeisesti rahanpuute ei yhteiskuntaa vaivaakkaan, kun aina kesäisin rintama ukkoja niittää pientareita raivaussahalla.
Väiin mahtuisi helposti hyvä puusto vaikka salmiakkisijoittelulla. Samat kaverit, samaan rahaan voisivat istuttaa, jotka nyt tekevät nykyistä raivaussahaälyttömyyttä.
Kun ilveksen metsästys oli mahdollista, oma kokemus oli alkuinnostuksen jälkeen, että yhteislupajahteihin osallistuminen jäi yksien ja samojen metsästäjien jutuksi.
Kun annetaan susikannan kasvaa ongelmallisen isoksi, en tiedä mistä löytyy innokkaat hurttien perässä juoksijat vuodesta toiseen. Kun hirvien kanssakin alkaa olla niin ja näin.
-ja Susikanta painottuu länsisuomen vhp -alueille. Miten onnistuu laajamittainen susijahti tiheän asutuksen ja rikkonaisten alueiden seassa?
Vielä kun joku poninhäntä Vihreä kahlehtii itsensä autonrenkaaseen.
Täällä tavan takaa esiin nouseva toive hirvieläinkantojen lähes romahduttamiseen aiheuttaisi todennäköisesti suurpeto-ongelman.
Tilanne tosiaan on muuttunut. Meillä on kasvava karhukanta ja nopeasti kasvava susikanta, jollaista ei ole nähty sitten 1800 -luvun. Ne eivät jää imemään peukaloaan, jos ravintoeläimet poistettaisiin.
Täysrauhoitus on kestämätön tilanne vääjäämättä. Kun tulevaisuudessa näiden määrä ja vaikutus hirvieläinkannan määrään ja vasatuottoon muuttuu oleelliseksi, pitäisi koko lupakäytäntö miettiä kokonaisuutena.-kai.
Metsien optimaalinen kiertoaika. Tästä on juttu juuri verkkosivulla ja hyvä oma ketju myös.
Mikäli hiilensidonta voisi edustaa merkittävää osaa metsätalouden tulonmuodostuksessa, se olisi olennainen palikka kiertoajan optimoinnissa. Nyt sitä esitetään keinona ilman tätä taloudellista kannustetta.
No toisaalta. Voi olla niinkin että jos haluaa ainoastaan hirvikantaa alas mistään muustä välittämättä ja riistaneuvostoissa tehty ratkaisu ei vastaa omaa näkemystä. Sitten ollaankin mieltä että neuvostoissa varjellaan ainoastaa metsästysmahdollisuuksien säilymistä.
Hirvikannnan pienentämisen monopolisointi maanomistajien kannaksi on myös väärin.
On paljon metsänomistajia -ja isoja metsänomistajia -jotka pitävät nykyistä tilannetta perusteltuna. Jopa että hirviä saisi olla enemmän verrattuna nykyiseen.