Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
MT:ssä kolmneissa kolumni Elonkerjuu -bändin muusikko-maanviljelijältä.
-Kannatta lukaista!
Vihervasemmiston ajattelun ristiriidan voisi kuvata logiikan puuttumisella työllisyysasteen noston keinoissa ja suhtautumisessa yksityisomaisuuteen.
Edellisessä säännönmukaisesti pitää käyttää ns. pehmeitä, positiivisia keinoja,- kannustimia työnhaulle, -lisää rahaa. Patistelu on aina myrkkyä.
Toisin on metsänomistajuuden kanssa. Kannustavia keinoja ei edes pyritä löytämään. Annetaan velvoitteita ja tehtaillaan rajoituksia. Maksumies on aina se kuuluisa joku muu. Mitään positiivisia kannusteita Ville Niinistö, Krista Mikkonen, tai Emma Kari ei ole hallituskauden aikana tuonut elinkeinolle.
Julkisuudessakin ristiriita ikään kuin on ainoastaan luonnonsuojelun ja metsäteollisuuden välinen. Metsänomistajia ei edes välitetä mainita.
Kun Suomen metsiä pidetään hiilinieluna, jonka avulla haetaan tasapainoa hiilidioksidipäästöjen ja sitomisen välillä, aktiivisesti unohdetaan kuka metsät omistaa. Valtiolla on Metsähallituksen metsät, ei enempää. Jos kerran hiilinielut tuloutetaan valtiolliseen taseeseen, nämä kuuluu korvata yksityismetsänomistajille oikeassa suhteessa.
-Hiilinielut ja näiden luoma arvo kuuluu omistajalleen, ei valtiolle.
Samaa joku muu -logiikka jatkuu vihervasemmiston normivastauksessa teollisuuden puuntarpeelle, eli jalostusarvon nosto. Ei vaadi paljon itsenäistä ajattelua vaatia valtion verotulojen katteeksi korkeamman jalostusasteen tuotteina.
Jälleen jonkun toisen vain olisi ne keksittävä, tehtävä kilpailukykyisesti ja myytävä maailmalle. Työllistää pitäisi, mutta voittoa ei saisi jäädä liikaa omistajille koska tasa-arvo….
Tässä taannoin HS tuttuun tapaansa antoi palstatilaa eräälle metsien suojelua ajavalle vihreälle’vaikuttajalle’. Asiaa mistä ko. taho toistaiseksi kovin on ollut hiljaa, eli ristiriitaa omaisuuden suojan ja suojelulinjaustensa välillä kaveri linjasi ajatuksen tasolla suurin piirtein näin:
”Metsänomistajuus tarkoittaa hallintaoikeutta metsään, ei päätäntävaltaa toimia itsenäisesti. Samaan tapaan kuin asunto-osakeyhtiössä tietyn osakekannan omistaminen oikeuttaa hallitsemaan osakehuoneistoa, taloyhtiö päättää mitä tehdään.
Suojelu kuuluu metsänomistajan ns. yhteiskuntavastuuseen, eikä sitä erikseen tarvitse korvata. Jos metsänomistaja ei tunne vastuutaan ja aikoo vaikka avohakata palstallaan, yhteiskunnalla tulee olla tehokkaat keinot puuttua asiaan.”
-Jos tai kun tämän kaltaisesta ajattelusta tulee yleinen poliittinen pyrkimys, edunvalvonnalle jää paljon sijaa.
Taidamme sotia menneisyyden sotaa kolmospiikillä. Omikroniin kun pitäisi tehdä oma rokote. Tämän kehittäminen on kesken ja koko epidemia ehtii tulla ja mennä ennen valmistumista.
Kun se olisi kelpo massarokotuksiin, taas on joku uusi variantti liikkeellä?
Ollaan siis koko alkava vuosi kineksessä, vai kohdataan epidemia?
Kaikilla epidemioilla on alku ja loppu.
-Itse en ole rokotekriittinen, mutta ei voida loputtomasti olla tässä kierteessä.
Mitä tehdään jos tarvitaan kahdeksas tai kahdestoista piikki?
Kun rakennuksen vaipan K-arvovaatimuksia kiristettiin, kompensoidaan hirsiseinien heikompi laskennallinen eristyskyky kasvattamalla yläpohjan eristystä.
Selluvillaa ym. -käytettäessä ei aina käytetä höyrysulkua. Perusteena idea että rakenne mikä kostuu kylmään vuodenaikaan kuivuu kesällä ja rakenne toimii kosteusteknisesti.
-Kun nyt tolkuttomasti paksunnetaan eristekerrosta yläpohjassa, kuivuuko paksu eristekerros, vai synnytetäänkö komposti?
Itse en suostuisi olemaan laittamatta höyrynsulkua yläpohjaan. Kun markkinointi-ihmiset hehkuttavat allergiaystävällisestä hengittävästä rakenteesta, sotketaan käsite tuulettuvaan rakenteeseen.
Yksi tuollainen porukka ovat indeksisijoittajat.
Periaatteessa järkevä tapa useimmille sijoittaa, mutta tähän sisältyy kuitenkin sisäänrakennettu riski.
-Kun jonkun (usein kasvuosakkeen) arvo nousee, sen koko kasvaa indeksisin sisällä myös. Tällöin yhä suurempi osa indeksisijoittajien varoista ohjautuu näiden ostoon, joka taas nostaa osakkeen rajoa. -Muodostuu päättymätön kehä. Joskus kuitenkin tulee se maailman tappi näidenkin arvoille.
Indeksisijoittaminen siis periaatteessa voi olla yksi tekijä aiheuttamassa hinnoittelukuplien syntyä. Koskaan ennen ei indeksisijoittamisen osuus ole ollut vastaavasti merkittävä kuten tänään. Kenelläkään ei ole tietoa ja kokemusta miten merkittävästä ilmiöstä on kyse ison laskun iskiessä.
Kasvu ja arvo-osakkeiden arvostusero on kasvanut suureksi. Kasvuosakkeissa piilee nykyinen hype, mutta ei arvo-osakkeissa. -siis uskon.
Joulukuun lopulla alkanut tammiralli muistutti itseäni sen tärkeydestä, että on isolla painolla mukana nousuissa.
Lisäksi on odotettavissa erinomainen osinkokevät ja -vuosi pitkänlinjan osakesijoittajille!
Käteisenäolon kustannus todellisen inflaation ollessa 4-5%, ei ole 0 vaan edellä mainittu.
Romahduksen odottaminen on ainakin ollut tosi kallis harrastus.
Myyntivoittoveron realisoituminen edellyttäisi jo romahdusta että jäisi edes omilleen ’turhan’ kaupankäynnin vuoksi. Itse olenkin aina ns. all in.
