Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Tuli tämän päivän projekti valmiiksi, eli joulupukin tuoma Metsä meidän jälkeemme luetuksi.
Mielenkiintoista ja opettavaistakin on ollut lukea tämä kirjan aikaansaama viestiketju.
Iso osa viesteistä viittaa ettei kirjaa ole ollenkaan avattu, mutta moraalinen närkästys ja vahvat mielipiteet löytyy.
No kirjasta sen verran että se avaa oivasti vihreää ajattelua.
Suurin puute mielestäni on ettei välitetä ottaa huomioon metsän (puuntuotannon) olevan elinkeino monelle.
-Avu taas ehkä ettei Suomeen ole mahtunut kuin yksi totuus aina kerrallaan. Tätä sitten on toteutettu ns. fundametalisesti.
Oma ihmettelyni ei liity keilausaineistoon.
Mikä pistää silmään on ettei tieto taimikon varhaisperkauksista ole välittynyt syystä tai toisesta.
Olen vimeisen viiden vuoden aikana useita kertoja teettänyt taimikon varhaisperkausta yhtiön metsurityönä . Toteuttajataho on huolehtinut samalla Kemera avustusten hakemisista, jotka myös aikanaan ovat tilittyneet Metsäkeskukselta.
Nämä noitotyöt-, varsinkaan vähän vanhemmat, eivät ole välittyneet Metsään.fi aineistoihin. Pääosassa taimikoiden kuviotiedoissa ei näy tehdyt toimenpiteet ja niitä esitetään kiireellisenä hoitokohteina. Kemera-avustus näistä on kuitenkin maksettu.
Sanotaan Ruotsin olevan sukupolven meitä edellä kapungistumiskehityksessä.
Hyvä veikkaus Suomen tulevaisuudesta lienee siis katsoa Ruotsin tilannetta nyt. -Toivottavasti myös oppia jotakin…
Metsäkiinteistöt ovat ilmeisesti kuitenkin säilyttäneet arvonsa . Osaako joku itseäni fiksumpi kertoa Norrbottenin metsäkiinteistöjen hinnoista vrt. Vastaavat Suomessa?
Ounasjokeen ylisiirretyt poikaset menestyvät joessa erinomaiasesti, samoin mäti-istutukset ovat onnistuneet . Mitään syytä ei ole etteikö Ylä-kemillä tilanne ole saman kaltainen.
Suomen vesivoimarakentamisen historia on arvoton ja surullinen tarina.
Vastaavaa näkee nykyään enää kehitysmaissa. Ehkä Suomikin tavallaan oli kehitysmaa sotien jälkeen. -ainakin jokien valjastamiseissa.
Mielestäni tilanne vertautuu kemiallisen metsäteollisuuden tilanteeseen ennen kuin jätevesiä alettiin vaatia puhdistettavaksi. Vaatimus syntyi kansalaismielipiteestä joka ei enää hyväksynyt että teollisuus saa pilata jätevesillään suomen järviä.
Vesivoimatuotannon murheellinen nykytilanne muistuttaa edellisen tilannetta 60/70 -lukujen vaihtessa. Vesivoimatuotannon oma etu olisi massiivinen asennemuutos asioiden tilaa korjaava oma-aloitteisuus.
Metsäyhtiöt mielellän tuovat esiin valtavan edistyksen joka on saatu aikaan jätevesien puhdistuksessa. Samaan aikaan ne ovat merkittävä omistajataho energiayhtiöissä. Samankaltainen ryhdistäytyminen tulisi tapahtua täälläkin. Omaehtoisesti.
