Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaa tasaisin väliajoin ns. googlettaa itsensä.
Itselleni kävi… – erään taloyhtiön riidan osapuoli tiuskaisi helppoa sinun on kun asut siellä ja siellä…
Minua alkoi asia vaivaamaan ( vituttamaan), mistä tämä tämän tiesi.
Olen hakeutunut metsätalouden ALV verovelvolliseski, josta on tullut Y -tunnus. Kun laittoi nimensä googleen Google maps pallo siirtyi oman katuosoiteen päälle.
Sain poistettua tiedon hakemuksella googlelta.
Noille purkeille löytyy nykyään asiallinen tapa kierrättää. Paikallisen prisman takana löytyy muoville pakkarikontti. Itselle myös noita kertynyt, että hirmu kuorma meni tuonne pois jaloista.
Tuollainen kieltomaininta jos todella löytyy, niin Huh Huh!
Maanomistus ja metsästysoikeus liittyvät kiinteästi toisiinsa ja näin tulee olla. Piste.
On toisaalta kyllä hyvä kysymys jos vaikka maantien hirvivaaramerkin alueella, ei maanomistaja anna lupaa metsästää tienvarsihirviä.
Hirvet kertyvät tien varteen ja vuodesta toiseen samassa kohdissa tapahtuu kolareita. Jos vaikka lopulta tulisi kuolonkolari, onko tapahtuma ainoastaan onnettomuus ilman syytä.
”Turvataan riistatalouden toimintaedellytyksiä edistämällä metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä.”
”Hoidetaan hirvikantaa hoitosuunnitelman mukaisesti niin, että hirvieläinten metsätaloudelle aiheuttamat vahingot eivät lisäänny.”
-Ymmärrän Tiinan närkästyksen jos on tullut paljon hirvivahinkoja, mutta itseni on vaikea noista kirjauksista löytää aihetta suureen närästykseen. Mielestäni molemmat sinänsä ovat hyviä tavoitteita ja kirjauksia.
Jos toisinpäin ajatellaan? Millainen lopputulos saadaan jos päätetään ettei metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä pyritä edistämään?
Käytännössä että metsästysseurat saavat metsästysvuokrasopimuksien kautta sopimukset yleensä pyytää hirviä yksityisillä mailla.
Laki vaatii 1000Ha yhtenäiseksi luettavan metsäalueen.
Maanomistajan jos/kun ei vuokraa maitaan, syntyy ”reservaatti”, eikä tähän ole kenelläkään sanan sijaa. Naapurimetsänomistajia ei moinen välttämättä ihastuta.
Tuo hoitosuunnitelman tavoite. En keksi mikä siinä on huonoa?
Sisältö tavoitteen alla on ratkaisee täysin. Hirvitiheyteen tuo ei ota kantaa.
Vihreät haluavat ettei valtionmaita avohakattaisi. Samaan aikaan toisaalla hienolla yksityisellä tilalla tulee perinnönjako ja komea vanha männikkö hakataan aukoksi syystä että perilliset saavat perintöverot samaiselle valtiolle maksetuksi.
Homma jatkuu perinteisesti, eli aiempi hieno isohko tila, -lohkotaan kolmeen tasasuuruiseen osaan ja osa hoitaa taimikonhoidon, osa jättää hoitamatta herran haltuun.
Valtion halutaan suojelevan metsiään avohakkuilta ja saman valtion verottajalle osoitetut ’fiskaaliset syyt” saattavat verovelvolliset avohakkaamaan yksityisiä maita.
Jalostusarvo ja tuotteesta saatava kate ovat kaksi eri asiaa.
Yritys tuottaa tuotetta mille on kysyntää ja tuotanto myyntihinnoin kannattavaa.
On järkevämpää myydä pohjoista havusellua maailmalle hyvällä katteella, kuin tehdä pohjoismaisen designin huonekaluja puusta tappiolla.
Se että tehdään pitkälle jalostettuja tuotteita, ei takaa hyvää kannattavuutta. -etenkään kalliiden työkustannusten Suomessa.
Myrsky vesilasissa.
Kansalaisaloitteita on jokaisella mökkiläis-hörhölläkin oikeus laittaa alulle. Ei mitään jakoa että menisi jatkoon.
Itse ajattelen yksikertaisena miesihmisenä, että jos metsää kaadetaan Suomessa keskimäärin tietty määrä, vanhahkojen metsien määrää saadaan maksimoitua silloin kuin keskimääräinen kasvu pysyy mahdollisimman hyvänä. Siis pitkässä juoksussa.
Jaksollisessa kasvatuksessa tulisi ainoastaan tavoitelle ehkä nykyistä enemmän sekametsäisyyttä.
En ole ollenkaan varma jos sama puumäärä otetaan, laajamittaisesti sovellettuna muu kasvatustapa tuottaisi luonnolle paremman tuloksen.
Vihreistä olen havainnut ominaisuuden: Muutos jota he alkuun vaativat,- otettuna laajaan käyttöön kääntää heidät aina vastustamaan sitä.
Kasvu/poistuma on aivan ratkaiseva.
Tässä taannoin uutisoitiin metsäneuvonnan tähtäävän yksipuolisesti puuntuotannon näkökulmaan.
-Siis metsänomistajakyselyn mukaan.
Metsän monipuolisuus taitaa syntyä tai olle syntymättä taimikonraivauksen tuloksena.
Jos käyttää MHY:n palvelua, saa kaikki lehtipuu kenttään -palvelua
Taitaa Kemerakin tuota ”riittävää raivaustulosta” edellyttää.
Olen huomannut että asiat usein kuten ovat, ne ovat lopulta hyvästä syystä.
Taloudellisen parhaan tuoton tavoittelu tuossa tietenkin on takana. Itse tavoittelen sekametsää, mutta syntyykö sitä edellä mainituin toimin?