Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 4,832)
  • Perko

    A J ,  kertoo M. Kärkkäisen  muistelmista  ; Lähteen ”ongelmana oli mm. se että jk-kokeet oli puutteellisesti perustettu ja hoidettu – ei se että tulokset olisivat olleet liian hyvät.”  Eihän niitä kerennyt edes kunnolla aloittaa.

    ~ Kymmene vuotta  sitten  olin Joensuussa metsäseminaarissa, sillä näin ekakertaa  metsien tutkijat livenä ja M. Kärkkäisen. Hänestä muistan  miten Matti sai ”potkuraivarin” jatkuvan kasvatuksen vapautuksesta ja sen valvonnan haitoista.  Porukka paluumatkalla innokkaana kuvaili saatua tietoa mm ; ”Matti on menneisyyteen jämähtänyt”. Oli arvostelevaa puhetta muistakin uudenajan menetelmin tutkijoista.

    Perko

    Korjaile   A J  kolmea  viimeistä kohtaa  metsälle /omistajalle paremmaksi ei mene homma ehkä tappiolle!

    Sattui Timpan juttu  hävitys -palstan etusivulta ;   25.11.2014, 16:44

    ”Ei tuo kovin taloudelliselta näytä. Myyntituloa saattaa tulla luokkaa 3000 euroa/ha. Vastaavasti uudistus ja perkauskustannukset ovat luokkaa 2000 euroa/ha. Tuon ikäisen männikön arvokasvu on luokkaa 10 % eli vähintään 300 euroa/ha/v. Harventamalla saisi 800-900 euroa/ha.”   Mihin lienee Timolta oivallus myöhemmin häipynyt.

    Perko

    Metsäteollisuuden ehkä ”limonaditarjouksella” hallinto tuhosi melko tarkkaan suomalaisten yksityismetsien arvopuiden tulevaisuuden.   Olen tavannut heitäkin käräjien jälkeen jotka hehkutti voittoa metsiensä menettäneistä!

    Perko

    Koealueella oli useamman laisia kokeita eriruuduissa. Hyvinkin on voinut olla vertailuun istutettuja taimia.  Valvontaahan oli ollut kuusinkertaisesti tutkijoihin nähden. Kuitenkin miksi piti estää koko  yksityisten metsänkäyttö ja tuhota niiden tulevaisuus rikollisesti? Keksityn syyttein käräjillä.  Kaiken päälle valehdella  ja syöttää tuuttien täydeltä perättömyyksiä.  Ne kestää polttomerkkeinä tamppipalttoisilla asiantuntijoilla ja tamppaajilla oppina edelleen.  ” Tämä ei haitannut yhtään oikeita uskovaisia.”

    Perko

    Lähde itse  varmaan on tässä asiassa kaikkein luotettavin kertoja. Hänen, Y. Norokorven  ja T. Pukkalan , ym  kertomat ovat itse havaittuja, muilla  tutkimuksen estäjillä on ollut muutakin peiteltävää edelleen.   Tosi outoa kähmintää,  kuka on ollut vaikuttamassa ja millä hinnalla ? Julkinen  ilmoitus;  tuhota yksityiset metsät!

    Perko

    Hyvä ystäväni Puuki, en nyt ihan kaikkea laskenut itse, on sellainen avustusohjelma, laiskuus ja omat voimat ei saattaisi ihan riittääkään monikerroksisen eksponentiaalisten funktioiden  selvittelyyn enää.  Mutta se asia; tuossahan on vasta 40 vuotta joka vastaa avohakkuun kiivainta tamppausjaksoa,  päähakkuun riemu antaa odottaa tuosta jopa reilun 20 vuotta!  Niin , tuo eri-ikäinen  jk  puskee myytävää silloinkin ja sen jälkeen.

    Mielenkiintoinen juttu: Avohakkuiden pakkovallan kausi – synkkä jakso suomalaista metsähistoriaa | Elonkehä

    Perko

    Siinähän se ero syntyy paljaaksihakkuuseen jo alun  40 vuoden aikana eikä perikunnan kolmannessa polvessa.

    Perko

    Puukin ”vuorisaarnan opit,  unohtaa kärsimänsä paha”.   Saa niitä silti käsitellä ja ottaa opiksi.

    On käytetty myös ilmaisua ”Avohakkuiden pakkovallan kausi – synkkä jakso suomalaista metsähistoriaa” esimerkiksi Elonkehä-lehden artikkelissa, mikä kuvastaa kriittisempää jälkikäteisarviota aikakauden käytännöistä.
    Vaikka termiä ”huijaus” ei akateemisessa tutkimuksessa käytetä, metsähistorialliset analyysit ja julkaisut myöntävät, että metsänomistajia ohjattiin hyvin yksipuolisesti ja voimakkaasti avohakkuisiin perustuvaan metsätalousmalliin tuolloisen metsäpoliittisen suuntauksen mukaisesti.

    Karkea arvio saamatta jäävästä tulosta:  Jos oletetaan, että 60 hehtaarin metsä palautetaan tukkipuuvaltaiseen tilaan 40 vuoden aikana, ja käytämme aiemmista laskelmista saamatta jääneiden tulojen nykyarvoa esimerkkinä:
    Jatkuva kasvatus (tukkipainotteinen) tuottaisi 60 hehtaarilla 40 vuoden aikana noin 750 000 euron nykyarvoisen tulon.

    Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Viljo Holopaisen 1960-luvulla alaan vaikuttava näkemys oli, että talonpoikainen yksityismetsätalous on Suomen metsätalouden suurin ongelma, josta tuli päästä eroon tekemällä yksityismetsistä riittävän suuria kokonaisuuksia.   Radiossaa pidetty luento!

    Perko

    Päättäjien tekemät virheet kostautuu monenteen polveen.  Paljaaksi hakatun jälkihoitotukien uudelleenkohdentaminen poistaisi taloudellisen jarruvaikutuksen, joka liittyy vuosikymmeniä kestävään, tulottomaan taimikkovaiheeseen, ja nopeuttaisi metsätalouden tuoton uudistumista merkittävästi.

    Tehokas malli (Jatkuva kasvatus): Tuki kohdennetaan harvennushakkuisiin, jotka tuottavat positiivisen rahavirran heti. Esimerkiksi 60 hehtaarin metsässä satoja tuhansia euroja tulovirtaa saataisiin nopeasti, kun rahat eivät haihdu tuottamattomiin kuluihin.
    Rahan uudelleenkohdentaminen muuttaisi negatiivisen kassavirran positiiviseksi, mikä itsessään on nopein taloudellinen ihmisikään sattuva uudistus.

    Perko

    Tornator oy ei ole näkyvästi kirjoittanut riviäkään palstalle.   Toisaalta  heidän omistaja asiakas on kai Suomen suurin kuitupuun käyttäjä ja suosii erityiseen riukutuotantoa, istutettuja tuuheikkoja  (perusmuoto on heikko ja selittää laatua).

    Noita syyteorioita pukkaa ihmeellisiä enkä nyt niele kaikkia.  #Mk on 10 vuotta aukottanut jk metsiä.. niitähän on sitten ollut valtavasti? on vahingossa mennyt huomaamatta muutkin jos on  ahkera aukottaja, joko on kohta  Savonlinnan tasalle paljasta?  Huilaile välillä.  Muuten ne taimettomat eivät olleet jk metsiä!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 4,832)