Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä tasearvo voidaan jotenkin keksiä esim perinnönjaossa. Tosin se on jonkun tekemä arvio! Realisoituu vasta myynnissä $ tai € ja. Niillä on arvoa kaupankassalla ja maolimaa kierrellessä.
Jotkut puunmyyjät ovat kertoneet minullekin tuloksiaan etten ole niissä tiedoissa pelkästään omavarainen , Timpan ja Visan varassa.
Olen pitkään ollut myös kavereiden asialla, jotta ulkomaiset sijoitus yhtiöt pärjää, siihen tulisi muidenkin palstalaisten vielä parantaa tahtia, nyt on selkeitä uhkia jo näkyvissä kaverikadosta. On nöyränä annettava ”ilmaiseksi” kaik’ mitä on, puut, malmit, puhdas sähkö, saadaan niitä heidän ns sijoituksia. Sijoituksista monet ovat ne kauniit näkymättömät vaatteet kuin siinä sadussa.
Toinen asia; A J , metsä ei tuota kuin puumassa ja niitä muita hajuja, hyödykeitä . Rahallinen tuotto syntyy myynnistä saadusta puusta ja sen tuotosta, Puut voi kasvaa vaikka 300 vuotta eikä tuottoa ole ellei ole myyty kalikoita voitolla!
Yhteiskunta vie 30 % ja yli puhtaana päältä, niin tuottovaatimus 3 – 6 % on lähes merkityksetön kun niihin aiempiin on sijoitettu ja niiden korkomenot jos edes saa takaisin niin hyvä. Eikä sijoitusta ja kuluja voinut vähennellä mistään. Silloin on ollut pinta-alaverolla josta toistamiseen revitään ”lihat luista”.
Nyt lasken sijoituksiin & kuluihin 5 % koron plus sijoituspääoma katoaa. Se jo tuhoaa paljaaksihakkuun tulevaisuuden totaalisesti. Osmo P. sanoi jotain hölmöläiseksi, kun samalla rahalla voisi ostaa jo valmista nuorta mehtää. Talous ajattelu kuuluu unohtaa , siitä ovat muutkin palstalaiset luopuneet. Tärkeintä on huolehtia pörssiyhtiöiden hyvinvoinnista! Niin ja se Puukin piste.
En pysty! ainut , että o, oo4 kasvatus 60% saattaa olla jossain esiintynyt niin se ei olekaan negatiivinen luku.
Aivan sama kenen näytöt tai kertomukset ovat sopivat ja haluaa ne hyväksyä. Kopioi sitten niitä ellei ole omaa älyä ja kykyä. Niistä jk metsistä on tutkimusta pitemmältä kuin avohakkuun terrorisoinnista jota ei ollut tutkittu ollenkaan. Se oli määrätty! Nyt sitä voi tutkia ja havainnot ovat synkät. Sahapuiden osuus on romahtanut ja epämääräiset tuhotut alueet ( miljoona ha) ovat täysin hylätty, tuhonneet niistä metsäntuoton. Propsin käyttö hyytyy on kuorintaloppunut ja häipyvät kuin rotat laivasta.
Muistelen Visakollon kertoma tulos oli yli 60 % ja ja edelleen kasvussa.
Muuten mitattu ja varmistettu jk- tuotto rahallisesti on yli 400% Itä-Suomessa!
Olkoon vaikka päärynöitä aukot ja metsät sipuleita niin tyhjyys on aukossa, eikä ole kasvua oli kiviä tai ei. Pitäiskö siitä olla noita jo olevia pitkäaikaisempia koealoja ennekuin asia ymmärretään?
Kuules Puuki , jk on vapaaehtoista sillä on iso ero entiseen kun nykyisenlaisen monikerroksellisen kasvatusmetsän tamppitakkinen herra määräsi vajaatuottoisena paljaaksihakkuuseen, kottasi uudistus vakuudet. Onko edelleen pelko säilynyt geeneissä ”Keisarin kulttuuri ja metsät” jossa ei osata eikä uskalleta itse myydä omia puita, ”monelta alan asiantuntijalta kysellyt”, he ovat niitä ”Guzetan miehiä” , ”Piti aukolla korjata” ” niin ne sanoo”!!
Laita Puuki ne eri systeemien kasvutuotto kuvaajista käyrät päällekkäin ja siitä vertaile 20 – 50 vuotta. Voi olla , että riittää 10 vuotta!
Timppa jatka sitä mitä osat. Miusta vaan näyttää ettet ole herkkä uudenmuutoksen kanssa pelaamaan , ne Hannikaisen teoriat varmaan rasittaa laskinta.
Miksi Timpan kasvatuksen tulokset poikkeavat aiemmasta kertomasta. ”jkatkuvan kasvatuksen metsät kasvavatn selvästi vähemmän kuin avohakattavat.”
Kasvu pysyvästä metsästä kaikkineen ei ole pienempi, kun vertaa aiempiin Timpan antamiin myyntitietoihin metsästään ja siitä saatuun vuosittaiseen 150 € hehtaari tuloon. Myynti oli ollut 45€ kuutio , siitä päätellen myyntipuiden kasvu on alla 4 mottia hehtaarilta vuoteen. Sopii vielä valtakunnallisen kasvun vaihteluihin. Jatkuvan kasvun puusto myyntipuun hehtaari kasvu ylittää 8 m3 vuodessa jatkuvana. Myyntihinta on enimmäkseen sahapuun ansiosta 67 – 70€ / m3.
” enemmän myytävää paremmalla hinnalla.”
Avohakkuiden jälkeen raivaukset ja ensimmäiset hakkuut ovat tappiollisia 30 vuotta. Lopussa nuo edelliset Timpan luvut.
”Kyse näyttää olevankin jatkuvaa kasvatusta puoltavilla enemmän uskonnosta kuin biologiasta ja taloustieteestä”
Tehdyn kyselyn ( kyselystä puuttui kohta uskosta) perusteella jatkuvaa kasvatusta käyttävät ja siihen siirtymistä harkitsevat perusteli muun muassa; metsäsäilymisellä ja monikäyttöisyydellä valintaansa mutta teollisuuden puun saannista eivät olleet huolissaan.
Metsäteollisuuden puunsaannista huolehtimattomuus saattaa kummuta ajatuksesta, että vaikka hakkuutapa muuttuu, puuta saadaan silti tasaisesti aukottomasta metsästä.
Kun hesariin purat jk- vihaasi niin kerro myös nämä tulokset sinne.
Vaikka puheissa esiintyykin ajatus ”käyttämättä jäävistä rahoista”, tilastot osoittavat, että Suomi yleensä onnistuu sitomaan ja käyttämään sille myönnetyt EU-tukikehykset ohjelmakausien aikana, joskin viiveellä. Rahojen ”palaaminen Brysseliin” on harvinaisempaa, mutta tukien hidas ja byrokraattinen kanavointi on todellinen ongelma, johon pyritään jatkuvasti etsimään ratkaisuja esimerkiksi sääntöjä yksinkertaistamalla.
Tukihakemusten käsittelyyn liittyy usein jopa suomalaisia lisättyjä tiukkoja kriteerejä ja tulkinnanvaraa. Hakijat kokevat toisinaan, että hallinnoivat virkamiehet käyttävät harkintavaltaansa mielivaltaisesti tai ylenmääräisen varovaisesti, mikä johtaa hakemusten hylkäämiseen.