Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Jollain paikkakunnalla on havaittu ihmisissä samaa haittaa monessa yksilössä. Sitten tutkinnan perään syy selvinnyt aiheuttajasta niin korjauksen jälkeen esim. sydän sairaudet ovat häipyneet sieltä ja tiedon myötä suonistot ovat korjautuneet normaaliksi muuallakin. Tämä tässä ajassa usein ”juurisyitä” esitetty poistettavaksi sota toimin. Se on syy ja seuraus logiikkaa, ei aina jk – kasvatuksesta.
Eri-ikäinen jatkuva kasvu tuskin on juurikäävän syy alkujaan ja sitä esiintyy useimmin jopa muissa kohteissa. Hyvä hoitaa maaperä suosimalla terveitä puulajeja.
Puukille pitkäaikaisesta sparrauksesta Kiitoset. Olet mainio kumppani antamaan palautetta, Hyvää Rauhallista Joulua !
Luke ylläpitää tutkimusmetsiä, joissa jatkuvaa kasvatusta on tutkittu jo vuosikymmeniä. Nämä ovat parhaita paikkoja nähdä tieteellisesti dokumentoituja tuloksia: Yksi Suomen tunnetuimmista kohteista, jossa on pitkät aikasarjat poimintahakkuiden vaikutuksista. Solböle (Raasepori) ja Ruotsinkylä (Tuusula): Näissä tutkimusmetsissä on monipuolisesti eri rakenteisia metsikköjä.
Lisätietoa: Luken tutkimusmetsät, https://www.luke.fi/fi/tietoa-lukesta/vierailukohteet/punkaharjun-tutkimusmetsa#:~:text=Tutustu%20reitteihin%20Mets%C3%A4biotalous.fi%20sivustolla%20(www.metsabiotalous.fi).
Joutui kun ei muuta ”laki” antanut mahdollisuutta tappioista välittämättä! Vieläkin niistä rytteeköistään palaavat risukuormilla rikastuvat joutuvat parsimaan aitoja pelihousujaan.
Jk-puita löytyy lähes kaikkialta. Luonto pyrkii harvoin täydelliseen tasaikäisyyteen. Myös jaksollisesti harvennetuissa metsissä on usein ”varkain” syntynyt aluskasvosta ja eri kokoisia puita (ns. säästöpuita tai luontaisesti syntyneitä), jotka ovat sopeutuneet vallitsevaan valoon ja tilaan. Viranomaisvalvonta on myös ehkä jonkun metsäosalta pettänyt.Anneli J , Huomiosi osuu suomalaisen metsätalouden historian kipeään kohtaan, mihin ovat kadonneet? Keskustelu jatkuvasta kasvatuksesta (JK) ei ole vain taloudellinen tai biologinen, vaan myös vahvasti historiallinen ja valtarakenteisiin liittyvä.
Nykyinen ymmärrys sallii; JK:ssa vältetään metsänviljelyn (muokkaus, taimet, istutus, taimikonhoito) suuret alkukustannukset. Kun sijoitetulle pääomalle lasketaan korkovaatimus (esim. 3–5 %), jatkuva kasvatus voittaa jaksollisen kasvatuksen, koska siinä tulot saadaan nopeammin ja ilman raskaita investointeja ja tuotanto on jatkuvana myös kuutioina tasaikäistä parempi arvokkaissa tukkipuissa. ”Voihan se että oli vika hakkaajassakin”, niinpä hyvinkin määrätyt ohjeet eivät jättäneet mitään jäljelle!
”Missä näitä tuottavia jk-puustoja voisi nähdä?” Puuntuotantoon hieman perehtyneet huomaavat jk puita lähes jokaisessa puustossa jossa on eri-ikäisiä ja kokoisia hyvin kasvavia yksilöitä sekaisin. Jk puut eivät erotu muista puista paljoa päällisin puolin kuin, että ovat laadultaan hyviä.
Otaksun, että vuosia jo myyntiä arvostelleet jopa tulevia hakkuun tuottoja niistä ennakoineet metsäntutkijat osaa nähdä monessa kohtaa jk metsää ja siihen sopivaa ennen avohakkuun tuhoa. Tietenkin alan yksioikoinen pitkä koulutus ja asenne saattaa olla haitaksi huomata jatkuvaan taloudellisen tuottavuuteen muotoutuneen puuston. Nettisivustosta voi katsoa aluksi puita ja hakeutumalla puita kasvavaan metsään niin sieltä se löytyy!
Hyvää Joulua ja rauhallista tutustumista metsän puihin!
Puukin on tarpeen perehtyä, että tutkimusnäyttö on kääntynyt merkittävästi jatkuvan kasvatuksen suuntaan erityisesti taloudellisen nettonykyarvon näkökulmasta. Siihen tutustuminen on nykyaikaiselle metsänomistajalle yksi parhaista tavoista parantaa metsätalouden kannattavuutta ja välttää hyödytöntä raatamista.
”Numerot viivan alla tukee edelleen tasaikäiskasvatusta”
Tämä näkemys perustuu pitkälti vakiintuneisiin liiketaloudellisiin laskentamalleihin, joita on kehitetty vuosikymmeniä mihinkään vertaamalla!Suurin osa Suomen metsäntutkimuksesta on tehty tasaikäisrakenteisissa metsissä. Siksi niiden tuotoksen laskeminen on tarkempaa kuin jatkuvan kasvatuksen tulokset, jossa muuttujia on enemmän. Jk oli lähes rangaistava jo mainita, käytöstä lankesi rangaistukset ja tutkimukset tuhottiin. Nykyiset näytöt osoittaa sen olevan kaikissa tutkituissa kohteissa taloudellisesti tuotavampi kuin paljaaksihakkuut ja sen kierrätys. Siihen on hyödyllistä tutustua.
On mielenkiintoista seurata, kuinka nopeasti ”jk-solvaajista” on tullut ”kerroksellisuuden esittelijöitä”. Se osoittaa, että metsätalous on lopulta hyvin käytännönläheistä: kun numerot viivan alla alkavat tukea uutta menetelmää ja riskit perinteisessä avohakkuumallissa kasvavat hetkessä, joustavuus lisääntyy kummasti. Tähän asennemuutokseen on vaikuttanut useita tekijöitä, jotka ovat saaneet kriittisimmätkin äänet hiljenemään tai jopa kääntymään kun omat laskelma ” simuloinnit” ovat käynnistyneet.
Metsänomistajalle tämä on outo uusi tilanne – nyt on lupa itse valita ja yhdistellä menetelmiä sen mukaan, mikä parhaiten sopii omalle maaperälle ja omiin tavoitteisiin selviytyä tappioitta. Lisätietoa eri menetelmien soveltamisesta saa jopa esimerkiksi Metsäkeskuksen palvelusta.
Trump haki alamaailman tapaan Ukrainalta lunnaita malmina, jotta olisi muka rauha saatavissa tai ”info” katkaistaan. Noista nuoruuden kavereista business kumppaneineen ei ole puhtaat jauhot venäjältä, niillä putkinenkin voi trumppia kiristää.
Suuriosa jutuista ja kuvista on jonkun omistuksessa kapitalismissa, niin täälläkin! Varmaan he kertoivat siitä puustosta enempi kuin firman tavoitteista, tai saattoivatkin tuoda esille toisenlaisen metsäntuottavuuden, onko siitä ollut haittaa?