Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
”Aukossa puustopääoma on ” ne kaikki kulu 20 -vuotta ( ovat ostettuja) oli puita tai ei. Aiemmin se piti olla talletettuna uusiutumisen vakuudeksi. AJ , Laskelmasi toimii siinä lähes oikein kamppaillen 4.5 – 5 % rakosessa.
Jk menettely on erilainen ja lasketaan toisin. Sen tuotto rytmi on lyhyt mutta hyvä, vain 10 – 15 vuotta. Puusto tuottaa 20 % jatkuvana. En harmittele että kerron lienee vaikka aiemmin mainittu, se on kuitenkin totta. Selitysten perusteella hyvin harva tuntee menettelyn.
Perko 16.3.2026, 16:06A.J 24.7.2023, 23:08
”Arvelisin että Perko avasi tämän ketjun, koska ärsyyntyi jiikoo-ketjun pilaamisesta kaikenlaisilla rönsyillä. Laitan siis tähän aiemman laskelmani.” — Hiljainen tieto ja rivien välit, niitä käyttää parhaat kirjailijat.Onko 20 vuotta ennen päätehakkuuta tuloa vai menoa?
Laskelmassa se käsitellään sijoituksena:
Meno-näkökulma (Vaihtoehtoiskustannus): Vuonna 40 metsässä oleva puusto (arvo 7 000 €) jätetään hakkaamatta. Tämä on ”menoa” siinä mielessä, että sidot tuon pääoman metsään etkä laita sitä esimerkiksi osakkeisiin 5 % korolla.
Tulo-näkökulma (Arvonnousu): Tuo 7 000 € kasvaa biologisesti ja arvonsa puolesta 24 800 euroon vuoteen 60 mennessä. Tämä 17 800 € erotus on jakson korkotuloa.
2. Laskelman kriittiset huomiot
Esimerkkisi osoittaa jaksollisen kasvatuksen matematiikan rehellisesti:
Alun ”tappio”: Ensimmäiset 20 vuotta ovat taloudellisesti raskaita, koska istutuskulut kasvavat korkoa korolle, mutta ensiharvennus antaa vain pienen tulon. Kuten laskit, ollaan vielä -1 000 € pakkasella suhteessa 5 % tuottotavoitteeseen.
Käännekohta: Vasta 2. harvennuksen kohdalla (vuosi 40) tukkipuun osuus on niin suuri, että se ”selättää” alkuvuosien investoinnit ja niille lasketun koron.
Loppukiri: Päätehakkuun tulo (24 800 €) on se hetki, jolloin koko 60 vuoden odotus realisoituu. Laskelmasi 4,75 % tuotto viimeisellä pätkällä on erittäin realistinen hyvälle kasvupaikalle.
3. Mitä esimerkki opettaa?
Laskelmasi vahvistaa sen, mitä monet jk-metsän (jatkuva kasvatus) kannattajat kritisoivat: jaksollisessa kasvatuksessa korko on suurin kuluerä.
Jos tavoitteena on 5 % korkoa, metsän on kasvettava todella lujaa, jotta se voittaa ”istutusvelan” korkokulut.
Etelä-Suomessa ja hyvällä hoidolla tähän päästään, mutta se vaatii tukkiprosentin maksimointia.
Niimpä, viimeiset 20 vuotta ovat sijoitetun pääoman (7 000 €) korkotuoton kerryttämistä. Jos puusto kasvaa arvoa hitaammin kuin 5 %, se muuttuu suhteelliseksi menoksi (häviät vaihtoehtoiselle sijoitukselle).
Haluatko, että lasketaan, miten puun hinnan muutos (esim. tukkihinnan nousu 10 %) vaikuttaisi tuohon lopun 4,75 % tuottoon?Perko 16.3.2026, 09:04Muistakaa: ” Jos jaksollisen metsän tuotto näyttää laskelmassa liian hyvältä, hän ottaakin pointiksi jaksollisen metsän hankintakulut, mutta unohtaa ne taas jk-metsän kohdalla! Mitä tämä tämmöinen häröily oikein on? Perko unohtaa myös sen, että jaksollista metsää ostettaessa, ostoksesta maksetaan momesti suuri osa heti tekemällä siihen uudistushakkuu.” Visakallo
Perko 15.3.2026, 20:26Jos ne nyisin vievät rekalla rakennustarpeitten mukana tai junalla paikanpäälle ja kiireellisenä ohjuksen kyytissä kerralla useamman lähemmäs purkupaikkaa.
Perko 15.3.2026, 18:01Joillekin jäänyt kuvitelma menneestä koulutuksesta, jo silloin heidän ohjastamansa hevonen on osannut heitä varmemmin perille. Armeijalle on tullut ”Fire-and-forget”: Aktiivisella tutkalla ja vihollisen tunnistemella varustetut pyssyt! Niitä voi possautella olkapäältä .
Perko 14.3.2026, 10:34Ilomantsin huoltamon baarissa sai valita pyttipannuun, kovassa paistinrasvassa kypsennetyt freesatut peruna. 1960-luvulla Menussa kova paistinrasva oli suomalaisissa keittiöissä vakiovaruste, ja markkinoita hallitsivat suuret kotimaiset elintarvikeyhtiöt.
Kovat rasvat taipuivat moneen tuolloin monipuolisesti niin paistamiseen, leivontaan kuin yleisenä ruoanlaiton apuna. Aikakauden kovat rasvat tunnettiin hopeisista tai kultaisista käärepapereistaan, ja ne säilyivät huoneenlämmössäkin kiinteinä kuin tiili. Suomalaisen aortan rasva tukkesi lopuksi veteraanilta jo 40 – 55 iässä! Kansa on seulottu ja testattu monella kaupallisella hyvällä. Ryssä kesti Paasivaaran ase tappoi!Perko 13.3.2026, 15:54Jos et vielä ole maximia saavuttanut niin sitten vain tamppausta tai joitain esm teet volttihyppyjä aukossa lisää ( terän lukitus päällä). Olis se omasta puustosta sinun hienoa saada kulut pois. Monessa pitäjässä tarvitsevat yhtiöltä tukea ja valtion myöntää avustusta jotta selviytyvät yli talven. Tukitoimilla on Hartolasta pelastettu metsäyrittäjä ja saanut hylätä jo vastuunsa, hänelle on tuen merkitys mahdollistanut kulkuvälineen!
Puut ovat ovat jotakuin samoja eikä niiden näkeminen muuta tuloja. Tarvitset tuotannon ymmärryksen jota on äkkiään hankala näyttää.
Perko 13.3.2026, 14:32Tolopaisella on suurtenlukujen ymmärrys, niin laittamalla Aurinko paneelit tuulivoimaloiden väliin jääville aukoille (ovat tuottavuudella olemattomat) asennetaan aurinkopaneelit. Miten massiivisen tuoton se tekee?
Perko 13.3.2026, 13:54Noin ehkä kehitys menee heillä . K usko sanoi pyrkimyksiksi jotain muuta ei ole mittää euron tuottottoa numeroita ollut! Olen aika vaikea voitettava, en pysty häviämään. on ollut monta koittajaa. Sillehän taas en voi mittää jos muut ovat huonompia ( Paras sarjakuvan piirtäjä Kari Suomalainen sanoi)
Perko 13.3.2026, 12:32Pysyvä 20 % € tuotto tarkoittaa, että kuvio on viritetty tuotantokoneeksi. Tukin myynnissä on joku latva ja hinnaksi annettu 78 euroa / motti. Vuosituotoksi tulee 600 – 1000 e/ha .
Aukon odottaja taas makuuttaa pääomaansa metsässä ja toivoo, että loppupotti pelastaisi tilanteen, vaikka matemaattisesti hän on jo hävinnyt JK-mallin tuottavuudelle alkumetreillä. Polkupyörää pilkkaaja säilyttää mielen onnellisena kun ei ymmärrä asiaa.