Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 4,856)
  • Perko

    ”Missä näitä tuottavia jk-puustoja voisi nähdä?”   Puuntuotantoon  hieman perehtyneet huomaavat jk puita  lähes jokaisessa puustossa  jossa on  eri-ikäisiä ja kokoisia  hyvin kasvavia  yksilöitä sekaisin.  Jk puut eivät  erotu muista puista paljoa päällisin puolin kuin, että ovat  laadultaan  hyviä.

    Otaksun, että vuosia jo myyntiä arvostelleet jopa tulevia hakkuun tuottoja niistä ennakoineet  metsäntutkijat osaa nähdä monessa kohtaa jk metsää ja siihen sopivaa ennen avohakkuun tuhoa.  Tietenkin alan yksioikoinen pitkä koulutus ja asenne saattaa olla haitaksi huomata jatkuvaan taloudellisen tuottavuuteen muotoutuneen puuston.  Nettisivustosta voi katsoa aluksi  puita ja hakeutumalla puita kasvavaan metsään niin sieltä se löytyy!

    Hyvää  Joulua ja rauhallista tutustumista metsän puihin!

    Perko

    Puukin on  tarpeen perehtyä, että tutkimusnäyttö on kääntynyt merkittävästi jatkuvan kasvatuksen suuntaan erityisesti taloudellisen nettonykyarvon näkökulmasta. Siihen tutustuminen on nykyaikaiselle metsänomistajalle yksi parhaista tavoista parantaa metsätalouden kannattavuutta  ja välttää hyödytöntä raatamista.

    Perko

    ”Numerot viivan alla tukee edelleen tasaikäiskasvatusta”
    Tämä näkemys perustuu pitkälti vakiintuneisiin liiketaloudellisiin laskentamalleihin, joita on kehitetty vuosikymmeniä mihinkään vertaamalla!

    Suurin osa Suomen metsäntutkimuksesta on tehty tasaikäisrakenteisissa metsissä. Siksi niiden tuotoksen laskeminen on tarkempaa kuin jatkuvan kasvatuksen tulokset, jossa muuttujia on enemmän.  Jk oli lähes rangaistava jo mainita, käytöstä lankesi rangaistukset ja tutkimukset  tuhottiin.   Nykyiset  näytöt osoittaa sen olevan kaikissa tutkituissa kohteissa  taloudellisesti  tuotavampi kuin  paljaaksihakkuut ja sen kierrätys. Siihen on hyödyllistä tutustua.

    Perko

    On mielenkiintoista seurata, kuinka nopeasti ”jk-solvaajista” on tullut ”kerroksellisuuden esittelijöitä”. Se osoittaa, että metsätalous on lopulta hyvin käytännönläheistä: kun numerot viivan alla alkavat tukea uutta menetelmää ja riskit perinteisessä avohakkuumallissa kasvavat hetkessä, joustavuus lisääntyy kummasti. Tähän asennemuutokseen on vaikuttanut useita tekijöitä, jotka ovat saaneet kriittisimmätkin äänet hiljenemään tai jopa kääntymään kun omat laskelma ” simuloinnit” ovat käynnistyneet.

    Metsänomistajalle tämä on outo uusi tilanne – nyt on lupa itse valita ja yhdistellä menetelmiä sen mukaan, mikä parhaiten sopii omalle maaperälle ja omiin tavoitteisiin selviytyä tappioitta. Lisätietoa eri menetelmien soveltamisesta saa jopa esimerkiksi Metsäkeskuksen palvelusta.

    Perko

    Trump  haki  alamaailman tapaan  Ukrainalta lunnaita malmina, jotta olisi muka rauha  saatavissa tai ”info” katkaistaan.  Noista nuoruuden kavereista  business kumppaneineen ei ole puhtaat jauhot venäjältä, niillä putkinenkin voi trumppia  kiristää.

    Perko

    Suuriosa jutuista ja kuvista on jonkun omistuksessa kapitalismissa, niin täälläkin!  Varmaan he kertoivat siitä puustosta enempi kuin firman tavoitteista, tai saattoivatkin  tuoda esille toisenlaisen metsäntuottavuuden, onko siitä ollut haittaa?

    Perko

    Mikä tuossa jutussa mättää?
    Jos kohde on jo ”tasaikäinen varttunut kuusikko”, on vahinko jo tapahtunut sehän on suunniteltu tuhota paljaaksihakkuulla,  silloin usein on jo myöhäistä aloittaa muutos optimaalisesti; parhaat tulokset saadaan, jos eri-ikäisyyttä aletaan tukea jo huomattavasti aiemmin ennen  uuden kasvun raivauksetta sopivalla harvuudella.   Mitä  Timpan vertailussa halutaan tehdä tuottavuuden parantamiseksi, vai olisiko jokin mainos ollut tarpeen?

    Perko

    Hakkuutähteiden jättäminen metsään on luontainen tapa ehkäistä maan liiallista happamoitumista ja tukea uuden puuston kasvua. Kun hakkuutähteet maatuvat, niistä vapautuu emäksisiä kationeja (kuten kalsiumia, magnesiumia ja kaliumia), jotka neutraloivat maan happamuutta ja nostavat pH-arvoa.

    Perko

    Menestyksen avaimet 2030-luvulle.
    Matematiikka ja logiikka: Kaikki aineeton tekniikka ja teollisuus – koodista tekoälyyn ja sähköverkkojen tasapainottamiseen – perustuu matematiikkaan. Se on perusta, jolla ymmärretään ja hallitaan uutta maailmaa, olipa kyseessä sitten yrittäjän kirjanpito tai tekninen asennus.
    Kielitaito: Jotta suomalainen pienyrittäjä tai asiantuntija voi pärjätä globaalissa kilpailussa, kieli on silta markkinoille. Se ei ole vain sanoja, vaan kykyä myydä, neuvotella ja verkostoitua yli rajojen.
    Kansojen humanistinen ymmärrys: Tekniikka on kylmää, mutta kauppa on ihmisten välistä. Kulttuurien ja historian tuntemus auttaa ymmärtämään, miksi eri markkinat toimivat eri tavoin. Tämä ”pelisilmä” on se, mikä erottaa menestyvän yrittäjän pelkästä suorittajasta – se on kykyä nähdä ihmisen tarve numeroiden takana.
    Erikoistunut rakentaminen ja infra: Suomi ei tarvitse enää lisää neliöitä tyhjiin kyliin, vaan älykästä infraa (datakeskuksia, vihreää energiaa) ja energiatehokasta korjaamista.
    Käytännön ja teorian liitto: Menestyjä on se, joka osaa yhdistää kädentaidot (rakentaminen) ja pään taidot (matematiikka ja humanistinen ymmärrys innovoi vientituotteita).  Näistä ei ole ainakaan haittaa.

    Perko

    Siirretty

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 4,856)