Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 4,892)
  • Perko

    Palaan tuohon kassavirta juttuun, siitä oli täällä keskustelussa  vahvoja  oikeamielisiä mielipiteitä . Urpo  voit  katsoa  Laasasenahon  taulukoista valmiit optimi ” kokoluokat”/ lukumäärät eri luston mukaan.  Se on hieno juttu  hallita.  Myynti virtauksen  voi kiihdytellä optimiksi.  Sitäkin täällä  on tehty.

    Kevennykseksi laitan aikaisemman kamppailusta  linkin ; kasokaa sivu 14 myös !

    Perko

    Mielenkiintoinen pulma  urpolla, ” mikä sitten optimi kehitysluokat”..  on monikko , ei se mittää.   Jos kysyjällä ei ole tavoite tiedossa niin  kaik’ muukin  on  hakusessa. Olen näissä keskusteluissa lähes laitanaan havainnut saman hyvin monella, ihmettelevät äimän käkenä ajokoneen urilla  tai kaatuneen hakkuun reunassa  tuhoja  ei ole mennyt kuin Strömsössä hommat ja etenkään tulot.  Neljännen luokan laskuopilla pärjää,  tietoa on kirjoina ja netti tulvillaan.   Jos asenne on esimerkisi kuin Suorittavalla portaalla  ja parilla  muulla  niin hankalaa on.

    Nyt on niin huono hetki tuon suurtuhon satuttua.  Osan syystä monessa kyllä laitan edelleen heille edesmenneille neuvojille ja metsän viisaille jotka teollisuuden ehdoilla valikoivat menetelmiä ja hakkuutapoja.  Metsän omistajan osa oli olla kuuntelija.  Se on poltettu suomalaisen puutuoton sisään eikä hevillä erkane.  Viruksen tavoin sisäistetty metsäväen ajatteluun.

    Perko

    Kenkiin on myös sähköllä lämpiäviä pohjallisia niin alkaa mehtä hommat olla lämpimämmät kuin Kanarian matkat.  Tahtoo tulla vilu talvella töitä kahellessa.

    https://www.heatperformance.fi/lammitettavat-pohjalliset/

    Perko

    Toivottavasti  riittää uusia  aiheita 2026 ja  savotalle kehittäviä ratkaisuja.  Hyvää ja turvallista  vuotta kaikille, mutta etenkin sinne ahertajille!

     

    Perko

    Yksi susi tappaa noin 10 hirveä vuodessa. 450 lisäsuden kanta poistaisi luonnosta laskennallisesti 4 500 hirveä vuodessa.
    Säästynyt taimikkoala: Tutkimusten mukaan yksi hirvi aiheuttaa talven aikana merkittävää vahinkoa noin 0,5–1,0 hehtaarin alalla. 4 500 hirven poistuma voisi säästää noin 2200 – 4500 hehtaaria taimikoita vakavilta tuhoilta vuosittain.
    Rahallinen säästö (Korvaukset): Metsäkeskus maksoi vuonna 2025 hirvivahinkokorvauksia noin 1,1 miljoonaa euroa, mikä kattoi noin 2 600 hehtaarin arvioidut vahingot. Jos 4 500 hirven poistuma vähentäisi korvattavia vahinkoja samassa suhteessa, säästö olisi noin 1,5 – 1,9 miljoonaa euroa vuodessa.
    Tuotannon menetykset: Välittömien korvausten lisäksi säästetty puuntuotanto on arvokkaampaa. Vakava hirvituho alentaa metsän tukkisaantoa ja pidentää kiertoaikaa. Tämän laskennallinen arvo säästyneenä kasvuna olisi noin 3 – 5 miljoonaa euroa (perustuen arvioon 1 000–1 500 €/ha laatutappiosta).
    Hirvenmetsästys on Suomen merkittävin jahtimuoto, johon osallistuu yli 100 000 metsästäjää.
    Jahtipäivät: Yhden hirven kaataminen vaatii keskimäärin 10–15 henkilötyöpäivää (mukaan lukien passitus, ajot ja lihan käsittely). 4 500 hirven vähennys tarkoittaisi noin 45 000 – 67 500 jahtipäivän menetystä vuodessa.
    Ikääntyneet metsästäjät: Koska noin 37 % metsästäjistä on yli 60-vuotiaita, menetys iskisi kovaa juuri tähän ryhmään. Heille hirvijahti on usein vuoden tärkein sosiaalinen ja liikunnallinen tapahtuma autoillen.

    Eikä siinä kaikki: Jos hirvikanta pienenisi laskennallisesti 6 % pelkästään susien vuoksi (eikä metsästystä vähennettäisi), hirvionnettomuuksien määrä putoaisi noin 100–110 tapausta vuodessa. Tuhansien tuleva suru ja  ikävä jäisi pois.

    Perko

    Tapauskohtaista ja valikoivaa eikä tasapuolista ole ollut tekemiseni. Käyn  muutamissa paikoissa jopa metsässä keskustelen  omistajan kanssa menettelyistä ja vaikutuksista.  Olen ohjeistanut hakkuun tekijää, mhy;n- asiantuntijaa, lehden lukijaa Hartolassa ja puun ostajaa E- Karjalassa .  Istutuksiin en ole kajonnut.  On voinut olla, että  joku on jäänyt pois. Sekin jos  epäilen palautetta riittämättömäksi tai sopimattomaksi.  Yksinkertaisia ratkaisuja hakiessa on rajoitteet  enkä pysty kaikkiin vastaamaan. Paljon olis ollut  tarvetta antaa ohjeita, näkee ilmakuvista ympäri Päijännettä.

    Perko

    Mie haen optimi tuottoja erisorttisilli  kasvatuksille ja niiden  rahallisen tuoton jatkuvuudelle.  Kertomuksista ilmennyt;  on olemassa niin tuhansia tapauksia jotta ei  kaikissa ihan heittämällä  tapahdu rikastuminen.

    Perko

    Tuosta jäävän puuston korosta joita ne ”kolme ” himoitsee.

    Säästäminen kannattaa (Kustannussäästö > Korkokulu)
    Jos alueelle jätetään elinvoimainen, riittävän tiheä ja tasainen nuori puusto (ns. vakiintunut alikasvos), voit säästää jopa 1000 – 2000 €/hehtaari uudistamiskuluissa. Myynti väli lyhenee!  Siinä onkin se korkoetu.
    Välitön säästö: Et joudu sijoittamaan pääomaa taimiin ja työhön. Tämä raha jää muuhun käyttöön tai kasvattelemaan korkoa korolle muualle.
    Aika etu: Jos säästetty puusto on jo 2–4 metrin pituista ja se toipuu hakkuun valosokista nopeasti vaihtamalla neulaset, olet ”ajassa edellä” 15 – 20 vuotta verrattuna siihen, että aloittaisit nollasta siemenellä tai taimella.

    Jupesa,  ”jakoketjut” ovat sillen, että  jk ssa on ~150 asiantuntijaa, lienevät hurahtaneita ja  tähän vakaasti on  tietonsa tuonut  ~50 asiantuntijaa, se on  vain kolmasosa ehkä vijjesosa enää perinteisen  aktiivisuutta.

    Perko

    Silloin  niistä olit ihe  mukamas tietämätön  kyselijä,  kuin nykyisinkin,

    Perko

    Visa, miksi siitä vieraasta raateesta miun tarvitsee selittää,  miksi kyselet? Tappion olet itse hankkinut ei se minulle kuulu.  Selitä ihe miten paljon on oma hyvinvointi ja yhteisö sillä kohentunut.  Parin tonnin menetys per ha pelimiehelle ei tunnu missään!

    Pitäs hakea enempi parempia tuottomenetelmiä niin kuin Puuki sanoo.

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 4,892)