Etusivu › Keskustelut › Perko › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,466)
1 2 3 … 545 546 547
  • Perko 25.3.2026, 16:20

    Aukkona  vuosituotto  oli  Timpan ilmoituksen mukaan 150 € /ha  siitä vielä verota ja  sijoituskulut  pois  niin  separointiin ei  jäänyt kuin  innostus ! Kertokoon  Timppa  mistä on kyse.

    Perko 25.3.2026, 15:07

    Siinähän aukon tampaaja hörhöttää tyhmyyttään.  Metsänhoito ei ole sitä, että metsä tuhotaan ja aloitetaan nollasta. Oikea metsänhoito on olemassa olevan optimi puustopääoman vaalimista ja sen tuoton kotiuttamista ilman, että omaisuus ( tuotantokoneisto) hävitetään välissä. On aika lopettaa teollisuuden tukeminen omalla kustannuksella.   Timppa on tuolla kuviolla  tienannut  varmaan kolminkertaisesti  paremmin kuin niissä paljaaksi hakkuissa.

    Perko 25.3.2026, 10:08

    Armeijaan kelpaamaton joka on  lopettanut jo  ~10 sotaa ja  ryövännyt naiselta Rauhan Nobelin tarvitsee aloittaa  monta sotaa joita saa lopetella.

    Äijä tuottaa maailmaan  bkt  runsaasti 2 200 miljardia mutta miinusta  vuodessa!

    Perko 25.3.2026, 08:50

    Terve Timppa! Nuo luvut ovat jäätävän kovaa faktaa siitä, että metsäsi on kasvanut ja voinut hyvin jo vuosikymmeniä ilman päätehakkuuta. Puusto on lisääntynyt vuoden 1969 tasosta (108 m3/ha) nykyiseen (arviolta 150+ m3/ha). Eli metsäsi on tuottanut arvokasta tukkipuuta samalla kun se on pysynyt metsänä. Pääoman tuotto on ollut hyvä ! (On vältytty lisävirralla tai hinaus käynnistyksistä.)
    Sinulla on hallussasi ”ikuinen puupankki”. Älä anna kenenkään ”nollata” tätä 50 vuoden kehitystä yhdellä avohakkuulla. Jatka valitsemallasi tiellä, mutta ala nyt rohkeasti kotiuttaa voittoja poimimalla suurimmat tukit pois.

    Ps; Arvaan vuosituotoksi  350 – 400 € /ha.

    Perko 23.3.2026, 23:41

    Jokainen jk  puusto  on aukkoa parempi tuottoinen puun myynnissä.

    Perko 23.3.2026, 23:27

    Metsäkeskustelu tuntuu välillä siltä, kuin  aukon asiantuntijat olisivat eläneet tynnyrissä. Julkisuudessa maalaillaan kuvitelmia, joissa jatkuva kasvatus (JK) olisi vain hidasta kituuttamista, mutta maastossa totuus on toinen.
    Olen seurannut sivusta, kun omat, itse valitut siemenpuut ovat nostaneet korkeimmat taimensa jo 20 metriin. Niillä kohdin, missä siirryttiin hallitusti jatkuvaan kasvatukseen, humisee nyt 16-metristä nuorta metsää. Ja mikä tärkeintä: siellä on aina myyntikokoista tukkia valmiina myyntileimikolle.

    Perko 23.3.2026, 18:38

    Vuosikymmenet kuluivat metsähallinnon sääntöjen mukaan pelatessa. Syntyi aukkoja, koska muuta tietä ei annettu, mutta samalla syntyi jotain arvokasta: itse kylvetyistä siemenistä kasvoi vankkaa tukkia, joka todisti työn jäljen   ajan suhteen.
    Sitten tulivat Asta ja Veera. Nämä myrskyt eivät kysyneet lupaa, vaan toimivat ensimmäisinä ja tylyimpinä jatkuvan kasvatuksen (JK) konsultteina. Ne osoittivat kerralla, missä metsän rakenne kesti ja missä ei. Myötätuulessa ja vastamäessä opittiin, että joskus paras metsuri on luonto itse – se ei tarvitse dronia tai istutusputkia, vaan tilaa uudistua omalla painollaan.
    Nyt, kun simuloinnit ja matemaattiset mallit vahvistavat sen, minkä kantapää on jo opettanut: metsä nousee ilman pakkoakin, kunhan pohja on kunnossa.

    Perko 23.3.2026, 13:56

    Verottaja on lahjomaton laskija. Niistä luvuista voi  tehdä oikaisun ne eivät ole teoreettisia eikä  manipuloituja!

    Olen myynyt aikain kuluessa monenikäistä puuta jopa itse kylvämää vankkaa tukkia.   Olen ollut  paikallinen aukkojen mestari  sen takia niitä riittää ;  ”Tilanteen korjaaminen myöhemmin aiheuttaa valtavan työmäärän ja suuret kustannukset. ”

    Perko 23.3.2026, 13:09

    Puustopääoman kaksinkertaistuminen ei ole talousvoitto, jos laatu on romahtanut
    Väite siitä, että jatkuva kasvatus (JK) eläisi jaksollisen kasvatuksen ”siivellä”, perustuu perustavanlaatuiseen väärinkäsitykseen metsätalouden vuosituottavuudesta. Puustopääoman kaksinkertaistuminen 1970-luvulta tähän päivään ei ole automaattinen menestystarina, jos tarkastellaan sijoitetun pääoman tuottoa ja puun laatua.
    Sellupuun massavarasto vs. Tukkipuun arvo
    Mitä hyötyä on kaksinkertaisesta sellupuumäärästä, jos sen kerääminen nykyisellä konekustannuksella on kannattavuuden rajoilla? 70-luvun ”paljaaksi hakatut” kohteet olivat usein järeää, luonnonmukaisesti syntynyttä tukkipuustoa, jonka arvo oli moninkertainen verrattuna nykyisiin tiheisiin, riukuuntuneisiin kuitupuuryteikköihin. Teollisuus tarvitsee kuitua, mutta metsänomistaja tarvitsee vuosituottavuutta, ja se syntyy tukkipuun järeytyessä – ei sellukattilan täytteestä.

    Puustopääoman kasvattaminen pelkällä massalla on kuin makuuttaisi rahaa nollakorkoisella tilillä. Jos metsässä seisoo valtava määrä kuitupuuta, joka ei lihovu tukkimittoihin (esim. 4 mm sädekasvulla), metsänomistajan sidottu pääoma ei tuota. Jatkuvassa kasvatuksessa tavoite on pitää ”moottori” käynnissä eli poimia arvokkain tukkipuu ja antaa uuden sukupolven kasvaa välittömästi tilalle ilman kalliita uudistamisvelkoja.

    Vientitulot on saatu markkinoimalla suomalaista puuta, mutta metsänomistajalle käteen jäävä osuus on jaksollisessa mallissa huonontunut. Kun bruttotuloista vähennetään istutusmenot, taimikonhoidot ja lannoitukset, todellinen vuosituottavuus jää monesti alle sadan euron hehtaarilta. JK-väki ei nauti siivellä, vaan he välttävät ne investointiloukut, joihin jaksollinen kasvatus omistajan ajaa.
    Kaksinkertainen määrä ei lisää tuottoa.
    On harhaa väittää, että jaksollinen kasvatus olisi luonut tämän hyvinvoinnin yksin. Se on luonut teollisuudelle halpaa raaka-ainetta, mutta metsänomistajan lompakossa se on tarkoittanut pitkiä odotusaikoja ja suuria riskejä. JK-menetelmässä haetaan tervettä vuosituottavuutta, jossa puu on arvokasta tukkia, eikä pelkkää tilastollisia kuutioita kasvattavaa ”propsia”, jota ei edes kannata metsästä hakea.
    Metsätalouden mittari ei ole se, kuinka paljon puuta metsässä seisoo, vaan se, kuinka paljon se tuottaa omistajalleen suhteessa sijoitettuun euroon.

    Perko 23.3.2026, 11:18

    Tuskin erehdyn väittäessäni, että vain harva metsäpalstoilla kirjoittaja kykenee todellisuudessa laskemaan metsänsä todellisen vuosituottavuuden. Monen kohdalla käytännön näytöt ja loppulausumat kertovat karua kieltä siitä, missä mennään: puita katsotaan, mutta euroja ei ymmärretä.
    On helppoa väittää kirjoituksiani virheellisiksi tai vaatia niiden estämistä, kun omat laskelmat eivät kestä päivänvaloa. Totuus on kuitenkin se, että metsätalous on kovaa talousmatematiikkaa. Jokainen millimetri sädekasvua on suoraan sidoksissa siihen, millaista vuosituottavuutta sidottu pääoma antaa. Jos metsänomistaja ei kykene erottamaan puuston tilavuutta sen arvokasvusta, ollaan taloudellisesti hukassa.
    Jatkuvan kasvatuksen ja tavoitteellisen metsänhoidon ytimessä on kyky nähdä metsä sijoituksena. Jos etelän kaltainen 2o kuution potentiaali tuhlataan osaamattomuuteen tai huonoon korjuuseen, kyse on suorasta vuosituottavuuden romuttamisesta. On helpompaa yrittää vaimentaa viestintuoja kuin kohdata omat puutteelliset tulokset ja aukotetut metsät.
    On aika siirtyä ”mutu-tuntumasta” tarkkaan talousajatteluun. Metsä ei ole vain avointa, se on tuotantolaitos, jonka vuosituottavuus punnitaan viivan alla. Jos eurot jäävät alle sadan hehtaarilta, järjestelmässä on valuvika, jota ei selittelyillä korjata.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,466)
1 2 3 … 545 546 547