Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Varmaan Kelan korvauslinjalla oot itsekin en pitäisi sitä mitenkään virheenä. Monesti lievemmistäkin siirtävät syrjään, tapaturmasta toipuu joten kuten, sitten jää niitä kroonisia haittoja. Muista nyt montako puuta jäi, käy ulkoilemassa tutuissa paikoissa niin siitä kyllä eteenpäin pääset.
Perko 6.3.2026, 22:45Jos kävi 70 luvulla Eestissä tai NL puolella niin jo Tallin- laivan purku satamassa oli kuin sotaa. Ryssät oli rynkyt ojossa kaikkialla. Viipurissa sillan kahtapuolta konkivärit miehitettynä sojotti tielle puomien vierestä. Ryssät oli silloinkin varpaisillaan kuin palettitanssijat konsaa.
Perko 6.3.2026, 21:33AJ huoli taimien mahtumisesta on enempi korjuuhenkilöiden ongelma, kai heillä on vehkeet että pääsevät kasvuston läpi.
Kuusiuskovalle on vahinko päässyt käymään, mätkinyt kiivauksisissaan liian pitkää päättään sokkeliin. Oli vielä jokin aika sitten abc terävintä ryhmää! Miten lie noin ottanut asian omakseen ja sosialismin kanssa seonnut sakramenteissa. Harmillista!
Niin, vielä Timpan tavasta tehdä tuloslaskelma on ollut ratkaiseva hyöty miulle ymmärtää kuin ”tamppaaja” tekee ratkaisuja ja määrittää tulosta. Tulos on brutto 150/ha vuosi mutta , myynnit ovat sadat tuhannet, väliäkös sillä hehtaarilla!
Perko 6.3.2026, 18:17Kyllä harmittaa, ei varsin tule vastaavaa enää mistään.
Perko 6.3.2026, 18:03Vai niin, mitä sitten- . Mitähän siinä on laskettu, plussaa on kiinnostus tulosta eikä hakkaa päätään seinään!
Perko 6.3.2026, 17:01EDIT
Perko 6.3.2026, 16:29AJ n juttu on toteutettu, ne testit olen tehnyt simuloiden ja verrannut omaan puustoon.
Optimoitu tiheys jatkuvassa kasvatuksessa valon ”ikkunoita” avataan maahan huomattavasti useammin kuin jaksollisessa mallissa. Tämä on yksi jk-mallin vahvimmista teoreettisista valteista.
Kun jaksollisessa kasvatuksessa valoa tulee kerralla valtavasti 60–80 vuoden välein joka tekee 20 v viiveen , jatkuvassa mallissa valoa avataan riittävästi ja pienissä erissä 10–20 vuoden välein. Tämä tarjoaa teoriassa useita etuja:
– Koska hakkuita (ja valon lisäystä) tehdään tiheämmin, on todennäköisempää, että jokin hakkuista osuu yksiin hyvän siemenvuoden kanssa.
Asteittainen kehitys: Uusia taimia ei tarvitse ”pakottaa” nousemaan kerralla koko alalle. Riittää, että jokaisessa hakkuussa osa alasta taimettuu ja osa jo olemassa olevasta alikasvoksesta nytkähtää kasvussa eteenpäin.
Rytmin Vapaus, hakkuita ja taimien syntyä ei tarvitse kahlita yhteen tiukkaan kiertoaikaan. Metsä on ikään kuin ”jatkuvassa käymistilassa”, jossa eri ikäpolvet hyödyntävät valoa eri aikaan ja suojelevat toisiaan.Multitasking antaa jk-mallille etumatkaa, koska se poistaa uudistamisriskin ja aikaviiveen. Taimien synty ja kasvuunlähtö saadaan varmaksi ja nopeaksi, jk voittaa myös laskennallisesti, koska se välttää ”kalliit” alkuvuodet.
Perko 6.3.2026, 12:50Istutus koulu on tehokas! ”Neitokaiset valitsi kuitenkin toisen koulun opiskelijasta kumppanin.” Niin suosittelen miekin uusille valkolakkisille!
Niin se on !
Kasvaako puut hyvin, sekin on turhaa pohtimista kunhan tuottaa euroja mahdollisimmana nopeasti vähin kustannuksin. Kiinalainen juttu ,” sama minkä värinen kissa on kunhan pyytää hiiriä”.
Perko 6.3.2026, 11:27Korkokulua ei kai saanut takaisin?
Perko 6.3.2026, 10:39Yleensä ! se on tutkijan tarkka päätelmä? Yleensä tuottanut tappion taloudellisesti korkojen kanssa. Milloin on laskettu menneistä tuotoksista todelliset menot?
Kohta johon oli itse kasvatetut taimet omalta tarhalta ja paljon palkatonta lapsena ahkeruutta on antanut verottajalle myös hyvän osuuden.
Timpalla on aina ollut faktat! Tuossakin voittaja on se, joka ottaa 23 300 euron arvion mukaisen tuoton, sillä 34 % veron jälkeen käteen jäävä 15 378 € on välittömästi suurempi kuin 15 000 euron sijoituspohjaan on kulunut, ja sen uudelleen sijoittaminen kasvattaa pesämunaa entisestään. Sopivalla säällä on uudistus helppoa!