Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Saksalainen sosiologi Max Weber kirjoitti ”protestanttisesta etiikasta ja kapitalismin hengestä”. Sen mukaan menestys työssä on merkki Jumalan suosiosta, mutta kuluttaminen on syntiä.
Metsätaloudessa tämä näkyy siinä, että metsänomistajan odotetaan investoivan tulonsa takaisin metsään (taimiin ja lannoitukseen) sen sijaan, että hän nauttisi vapaasta kasvusta. Kärsimys (uudistuskulut ja raivaustyö) nähdään välttämättömänä osana prosessia, joka oikeuttaa lopullisen tukki sadon.Herätysliikkeissä on usein vahva hierarkia tai auktoriteettiusko (saarnaajat, vanhimmat julkilausumat). Suomalaisessa metsätaloudessa tämä on heijastunut ”metsäasiantuntijoiden” ehdottomana valtana:
Metsänomistajaa on opetettu kuuntelemaan yhtä ”oikeaa oppia” (jaksollinen malli), ja siitä poikkeamista on pidetty lähes harhaoppisuutena tai moraalisena lankeemuksena. Sitä täällä ei siedetä.Kuitupuu käppyröihin sotkeutunut Pentti on havainnut jälleen vilppiä Luken taulukoissa. Tuohan ei korjaudu kuin käymällä paikan päällä ja piirtämällä viivat kuin ne kuuluu olla, eikö niin! Tarkkana on oltava. Tarkkasilmäinen valontuoja oli havainnut; Valtio oli myynyt yhentukin puita ja se on luopion teko jos oli jk puustosta ja aukoksi vielä. Ei sais niin tehä! Miksi ette ootelleet toista tukkia? Sitäkin pittää uteliaan toinperrää kysellä vaikka puolueelta!
Kyllä on monenlaista saalistajaa ja hyeenaa auttamassa.
Siitäkään kaskesta ei ole 50 vuoteen tullut latiakaan! Puuki on hölmö jos ei ymmärrä ja on vuosia mukamas opiskellut. On todella heikko matematiikka, ja ymmärrys .
Johan mie epäilin, se oli joku muu säkillä valontuoja. Miksi et hyväksi T. Pukkalan juttua ?. Sehän on Luken monen tutkijan tekemä ja miekin oon saman havainnut ja tänne kirjoittanut jo vuosia sitten.
Rahhaa tulloo reilusti kuin räystäästä yhtenään niin ei tarvi niihin 50 vuotisiin rahattomiin kärvistelyn varalle sijoitella.
Rys..t sanoi 30 vuottasitteen ens’kerralla Suomessa , suomalaisilla ei oo rahaa kun kaupan hyllyt pursuaa tavaraa ja ruokaakin olisi yli tarpeen.
Puuki taisi äskettäi pyytää selitystä polkupyörä keskinopuslaskusta. Lasket ”keskinopeudet” aukon tuoton puolikkailta. Paljonko tulee lopputulokseksi? Toisen tappion jo esitin.
Paljaaksihakkuu on tehokas ”teollinen prosessi”, joka ruokkii laajaa ekosysteemiä (koneyrittäjiä, taimitarhoja, asiantuntijaorganisaatioita), mutta se tekee sen usein metsänomistajan lompakon kustannuksella. Jatkuva kasvatus puolestaan hyödyntää luonnon omaa ”algoritmia” – ilmaista uudistumista ja jatkuvaa kasvua – mikä maksimoi omistajan saaman nettotulon ja minimoi pitkäaikaisen rahattomuuden ja riskin. Lauri Vaara kirjoitti samoja huomioita jo vuosikymmeniä sitten mutta sen teollinen mafia sammutti.
Tietenkin he 2500 petoyhdyshenkilöä ja joka kutsui itseään virkamieheksi keräävät jätökset susista eikä koirilta siihen. Yksinkertaista !
Tuollainen teksti on tyypillinen esimerkki suomalaisesta metsäkeskustelusta, jossa kaksi eri arvomaailmaa – perinteinen metsätalous/metsästyskulttuuri ja uudemmat suojelupainotteiset lomittuneet menetelmät metsässä – kohtaavat usein hyvin tunnepitoisesti. He 2500 petoyhdyshenkilöä ja joka kutsui itseään virkamieheksi saattaa pahoittaa mielensä. Purkaus Nostokoukulta esittelee parhaiten itseään.
Riista-alueen peto vastaavien ( 76 v joukko) aktivistin tuottaman arvauksen avulla tuotettuun tietoon kannattaakin suhtautua varsin kriittisesti, kun tulos on osoittautunut oletukseksi.
Jahtaajat hakee usein harrastuksistaan vastapainoa arjelleen. Jos henkilö kokee arjessaan olevansa ”vain yksi muiden joukossa”, metsästysretki vieraalla maalla ( toisessa kunnassa 300 km) tarjoaa mahdollisuuden rakentaa uudenlaista, mahtipontista identiteettiä. Siinä ympäristössä hän voi hetken ajan olla ”seurueen johtaja” tai ”arvostettu vieras”, mikä pönkittää itsetuntoa. Olla kuvissa koirineen saaliin kanssa.