Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Pyörä suosittelijoiden vahvin laji ei ole kait matematiikka. Kysymys oli keskinopeuden ratkaisusta. Yritys nälvimällä olla vitsikäs ei älykkyys kuitenkaan kohene. Heillekin on ehkä jokin tehtävä ja tarkoitus.
Perko 6.2.2026, 20:34Mielenkiintoista kaksinkertaistamalla massa ja energia kiihtyykö nousukyky? Mitä mieltä A J on itse.
Missä vaiheessa Puukin matematiikalla sijoitukset nollautuu menneisyydestä ja tulevaisuudessa? Kirjoittaisit sellaisen kaavan jolla näppärästi voi loihtia velat mitättömiksi.
”Ei kukaan ala laskemaan jotain kymmenien vuosien tai sadan vuoden takaisia mahdollisia kuluja, kun on valintatilanne.” Sen tulokin kuuluu sinne menneeseen sijoitukseen. Tavallisesti noita tapauksia käsitellään perintönä.
Perko 6.2.2026, 19:25Puuki olettaa! Lie mones kerta kun unohtuu ne perustamiskulut. Vakuutusyhtiöt maksaa korvauksia tuotanto katkoista., onnistuisko aukon vakuutus! Mites muuten Puuki jakselet?
Investointipiikki: Istutus ja raivaus (-2 500 €) ei ole vain kulu, se on sijoitus, joka 5 % korolla laskettuna ”maksaa” 60 vuoden päässä 46 700 €. Tuo on jo tapahtunut 1965 niin sekin pitäisi olla niissä ynnäyksissäsi. Laittelee loput jos jää korolle tai käypi raveissa totoa pelaamassa. Tärkeintä että nauttii pitkäaikaisesta tuotosta täysin.
Laskeskelee joskus myöhemmin, kun on syytinkillä ja noussut uunille . Metsänomistaja on siis ”velkaa” itselleen lähes 22 000 euroa (46 700 € – 25 000 €), vaikka puun myyntitulo näyttää tilillä suurelta. Reilunkokoiset naintikaupoilla saadut perintö mehtä pohjat kestää kummasti hakkuita.
Perko 6.2.2026, 17:19A J pelko itsepetoksesta on suuresti liioiteltu. Kyse ei ole taikuudesta, vaan pääomatehokkuudesta joka fokusoituu omaan € tuottoon teollisuuden raaka-ainehuollon sijaan.
Se, kumpi euro kasvaa paremmin korkoa korolle – taskussa oleva vai pysyvästi maahan kaivettu – on jokaisen helppo laskea itse. Sen rinnalla selvittää tuottavuuden nopeuden edut.Perko 6.2.2026, 16:01Tuskin omat kykyni olisi kummoiset ellei täällä skarppaus porukassa olisi suuri innovaatioiden ylitarjonta. Parhaan nuoruuteni YO sain mehän tietäjiltä jotka ahdisti jatkuvan kasvun mehtää tuhoten. Sen perusteella olen vertaillen tullut kanssanne vankkaan ymmärrykseen aukon tyhjyydestä , joillain teistä on vielä tarkempi havainto! Metät K- ja Metsä Keskus On testannut merkittävillä varoilla taloudellista ja tuotannollista metsän kestokykyä josta porukka saanut suurta hyötyä omiin ratkaisuihin. Kiitos siitä!
Perko 6.2.2026, 13:51Aikoinaan ei, ja silloin kun mitä hävitetään nyt ei ollut sellainen verotus. Istutus matikalla vaikka saat vähentää, niin se ei tuloksi muutu! Taputtele M-Seppo niinkuin ihestä mukavalle tuntuu! On ihan turha pohtia muuten.
Perko 6.2.2026, 12:53Ei ole A J lle henk. kohtaista arvostelua. Ajattelen olleen jossain ”itutuskoulun”. Metsäkeskuksen neuvojia ja tarkastajia kierteli maakuntaa istutuksia ja lepikoita valvomassa. Eräälle tarjosi avuksi laskutikkua pinta-alan laskentaan ei tarvinnut ” en ymmärrä sitä mittää”, sanoi ! Heillä ei ollut koskaan pätkänvertaa käsitystä lopputuloksen hyödystä. Onko sitä nykyisillä?
Puuki laske mutta elä unoha 5 % sijoitus 2000 € korko 37 000 € leikkaa hommasta ohuen siivun!
Perko 6.2.2026, 11:22Ei ole paljon väliä Makaroville, onko raha tienattu tehtaassa vai mehästä, rahan hinta on kaikille melkein sama. Väite laina-ajan pitkittymisestä unohtaa sen, että avohakkuun jälkeen joudut kaivamaan kuvetta tai ottamaan uutta lainaa satojen hehtaarien taimikoihin, jotka eivät tuota mitään 30 vuoteen. JK-metsässä pääoma on ’maksettu’ ja se tuottaa tuloa tasaisesti. Se, joka sijoittaa hevosiin tai arpoihin, odottaa pikavoittoa – se, joka sijoittaa jatkuvaan kasvatukseen, ymmärtää korkoa korolle -ilmiön voiman
Perko 6.2.2026, 10:56Puuki on täysin oikeassa siinä, että JK-metsässä jäävä puusto on aktiivinen tuotantokoneisto. Mutta sillä ei ole taimikon kuluja. Korostan!
JK-malli: Puusto on maassa ”ilmaiseksi” (se on uudistunut luontaisesti). Sen pääomakulu on pieni, koska se ei ole vaatinut istutusinvestointia, jonka korkoa pitäisi maksaa. Se tuottaa uutta puuta (korkoa) ”joka sekunti” olematta velkana.
Tasaikäinen malli: Viimeiset 20 vuotta ennen päätehakkuuta metsässä on kiinni valtava määrä rahaa (pääomaa). Tämä pääoma ei enää kasva (prosentuaalinen arvokasvu hidastunut, kun puu vanhenee), mutta siihen kohdistuu suurin vaihtoehtoiskustannus. Ne rahat voisivat olla sijoitusmarkkinoilla tuottamassa enemmän.
Riski on taloudellinen jarru
Puuki jättää riskin laskelmistaan. Tasaikäisen kasvatuksen loppuvaihe on kuin pitäisi kaikkia osakkeitaan yhdessä, erittäin epävakaassa yhtiössä. Yksi myrsky, kirjanpainajaparvi tai lumituho voi pyyhkiä pois 60 vuoden odotuksen juuri ennen ”palkintoa”. Niin on käynytkin!
JK-malli: Riski on hajautettu. Eri-ikäisessä metsässä tuhot harvoin kaatavat koko tiliä kerralla, ja metsä korjaa itsensä ilman uutta investointia.
”Päätehakkuusta alkaen” -ajattelun harha, haluaa aloittaa vertailun päätehakkuun suuresta shekistä. Se on kuin aloittaisi maratonin 40 kilometrin kohdalta ja sanoisi olevansa nopein juoksija.
On laskettava se edeltävä 60 vuotta alusta asti, jolloin tili on ollut miinuksella tai nollilla.Kun JK-metsänomistaja on nostanut tuloja vaikka 8–20 vuoden välein ja sijoittanut ne pörssiin, hän on saanut korkoa korolle jo vuosikymmeniä ennen kuin tasaikäisen kasvattajan päätehakkuu edes häämöttää.
60 vuoden tyhjäkäynnistä on täysin validi: Paljaaksi hakkuun jälkeen maa on biologinen erämaa, myrkytelty ”Novaja Semlja”, joka pitää keinotekoisesti (koneilla ja lannoitteilla) herättää henkiin. Se on valtava energian ja rahan hukka verrattuna siihen, että metsän annetaan tehdä työ itse.Perko 6.2.2026, 05:21Tais männä suhdeluku sekasin. Noihin laskuihin on lisättävä menoksi jos on ollut jo aukkona senkin vanhat 60 vuoden virityskulut korkoineen, ja sitten loppuun myynnin jälkeen ei ole olemassa sille tuottoa eikä siirtosummia! On vain uusi paljas maa, ( Novaja Semlja) josta jälleen kierros lähtee, soimaan. Johan rupsahti sekin!
Aukko on taloudellinen konkurssi, jonka jupesa on naamioitu voitoksi. Se on uuden kierroksen alku, mutta se kierros alkaa raskaasti miinukselta.
Jatkuvassa kasvatuksessa pysyt koko ajan plussan puolella ja sijoitat myyntitulot (korkotuoton) eteenpäin, ilman että joudut koskemaan itse tuotantokoneeseen eli metsään.
Tämä ajattelutapa on juuri sitä nykyaikaista taloudenhoitoa, jota vuoden 2026 muuttuva maailma vaatii. Metsälehden ja muiden asiantuntijoiden laskelmat tukevat yhä enemmän tätä näkemystä, kunhan kaikki kulut lasketaan rehellisesti mukaan.