Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Samaa algoritmia käyttää kaikki metsä, puusto ja sananjalat ellei tuhota, paljaaksihakkuulla menetetään metsän algoritmi parhaat ominaisuudet sadoiksi vuosiksi. Näyttö kilpailevasta paremmasta tuottavuudesta ei ole tullut. Tukitoimin rahoitettu propsin tuotanto algoritmi ei ole toiminut tuottavasti mutta on hävittänyt perustan menestyksestä. Katso ; Luke kuvaa grafiikka.
Jatkuvan kasvatuksen periaatteet ovat tunnettu jo tuhansia vuosia sitten ja nähtävissä saviruukkuihin kaiverrettuna. Menetelmä on luonnon järjestelmä joka toistuu monessa muussa algoritmina.
Säännölliset, kevyet hakkuut: Sen sijaan, että odotat yhtä suurta avohakkuuta vuosikymmenten päästä, teet pienempiä, säännöllisiä poimintahakkuita esimerkiksi 10–15 vuoden välein. Tämä tasaa tulovirtaa ja pitää puuston aina optimaalisessa kasvuvaiheessa koko pinta-alalla. Samalla välttää itseaiheutetun tuhon. Jäikö kenelle epäselväksi..
Tuhoutunut, paljaaksi hakatun metsän tunnistaa aukosta.
Taloudellinen tuotto laskee nollaan tai negatiiviseksi välittömästi. Välittömän tuhon, kuten laajan metsäpalon tai myrskyn, sattuessa puuston markkina-arvo romahtaa. Varaudutaan vakuutuksella. Vaikka pelastushakkuista voi saada jonkin verran tuloja, ne ovat tyypillisesti 50 % alhaisempia kuin normaaleista hakkuista saatavat tulot, eivätkä ne korvaa täysin menetettyä arvoa. Lisäksi metsän uudistamiskustannukset aiheuttavat merkittäviä menoja.
Pitkän aikavälin tuotto on poissa vuosikymmeniksi. Uuden metsän kasvaminen kestää useita vuosikymmeniä ennen kuin se alkaa tuottaa merkittävää taloudellista hyötyä, mikä tarkoittaa, että tuoton pudotus huipusta (täyden tuotantokyvyn eri-ikäisen sekametsän tilasta) on käytännössä 100 % pitkällä aikavälillä, kunnes uusi kierto ehkä alkaa.Tuhottu metsä tarvitsee usein täydellisen uudistamisen tai luonnontilaisuuden palauttamisen, kun taas vajaatuottoista metsää voi parantaa metsänhoitotoimilla.
Niin se on, ettei pinta-ala suhde ole sama kuin aukko+taimet+propsi / tukkipuut. Sama miulle miten olet velkojasi hoitanut.
Tuhottu metsä on käytännössä ihmisen muokkaama ja köyhdyttämä alue vuosikymmeniksi, jossa luonnontila on hävitetty ja usein korvattu talousmetsän muokkauksella tai jopa kokonaan muulla maankäytöllä. Metsä on hakattu, ja tilalle on istutettu tiettyjä puulajeja (esim. kuusi, mänty) myöhempiä hakkuita.
Vajaatuottoinen metsä on luonnontilaisempi, monimuotoisempi ja siksi ”vajaatuottoinen” vain alle huipun taloudellisen mittapuun mukaan, mutta ekologisesti arvokas kaikkine nieluineen.
Keskimääräinen tukkipuun määrä aukkojen seassa on keksitty luku kun osassa ei ole mittää eivätkä ole edes laskuissa mukana. Nollan käyttö suhdeluvuissa ei onnistu kuin Visalla. Puuki ei vahingossakaan sellaiseen sortuisi.
Suomen Itsenäisyys Juhlamieltä kaikille Ystäville ja Kylänmiehille!
Kurki ,voimme käyttää noita valtakuunallisia ja ”Timpan antamia faktoja”, verottajan tietojen rinnalla niin ei manipulointi ja kuvien vääristely vaikuta. Valtakunnan satelliittikuvat ja muut -,.fi tiedosto näyttää lahjomattomasti. Niistä Juha Lappi varmaan perusteli kysymyksensä.
Paljastuu se tupla puuston taikuus tarinasta; ”keisarillahan ei ole vaatteita”!
Ne 70 luvun ” vajaatuottoiset” hakkuut olivat enimmäkseen jatkuvan kasvatuksen puustosta ja niissä tukkiosuusuus oli varsin suuri ja enemmän kuin nykyisissä myyntihakkuissa on ollut keskimäärin myös myyntiä samasta kohtaa oli nykyistä useammin.
Sitten kysymykseen; Puuki, ”miten pitkään meidän pitää odottaa saadaksemme halutunlaisen metsän.” ?