Etusivu › Keskustelut › Perko › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,416)
1 2 3 … 540 541 542
  • Perko 17.3.2026, 14:29

    Nykyinen metsätalous on pitkälti halpatuotantoa. Omistaja saa  vuoteen ~150 €/ha, josta valtio vie jopa 34 %. Jäljelle jäävä tulo kuluu heti kalliisiin neuvonnan  korvauksiin, istutuksiin ja raivauksiin.    Vaihtamalla menettelyä  ja  veronuudistus  heille  homma korjaantuisi.

    Perko 17.3.2026, 11:12

    Arvostelijat  nähneet vain  mielikuvissaan,” eivät ole sellaista missään nähneet” tällä  monet ovat  vakuuttaneet !

    Jorma Seppänen  MT lehdessä, Lukijalta :”

    Jos on varaa sijoittaa metsiin, luulisi olevan myös varaa hoitaa ne omin kustannuksin.

    Jossain määrin ymmärrän tukien perustelun, jos kyse on maanviljelijästä, jolle metsä toimii turvana ja pankkina harjoitetun elinkeinon rinnalla. Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin yksityisiä sijoittajia tai perikuntia, joiden kohdalla tukia ei välttämättä voida perustella samalla tavalla.

    Tukipolitiikan ympärille on muodostunut kokonainen neuvonta- ja palvelurakenne, joka saa suurimman hyödyn tukirahoista. Käytännössä metsätuet ovat tukea myös metsäteollisuudelle, sillä ne varmistavat, että teollisuudelle riittää hyvälaatuista puuta.”

    Mihin kytkökseen perustuu edelleen  ohjauksen  kierous ?

    Perko 16.3.2026, 19:15

    ”Aukossa puustopääoma on ” ne kaikki kulu 20 -vuotta ( ovat  ostettuja)  oli  puita tai ei. Aiemmin  se piti olla talletettuna uusiutumisen vakuudeksi. AJ ,  Laskelmasi toimii siinä lähes oikein kamppaillen 4.5 – 5 % rakosessa.

    Jk  menettely on erilainen ja  lasketaan toisin. Sen  tuotto rytmi on  lyhyt   mutta hyvä, vain 10 – 15  vuotta. Puusto tuottaa  20 %   jatkuvana.  En harmittele  että kerron  lienee  vaikka  aiemmin mainittu, se on kuitenkin totta.   Selitysten perusteella  hyvin harva  tuntee  menettelyn.

    Perko 16.3.2026, 16:06

    A.J    24.7.2023, 23:08
    ”Arvelisin että Perko avasi tämän ketjun, koska ärsyyntyi jiikoo-ketjun pilaamisesta kaikenlaisilla rönsyillä. Laitan siis tähän aiemman laskelmani.” — Hiljainen tieto ja rivien välit, niitä käyttää parhaat kirjailijat.

    Onko 20 vuotta ennen päätehakkuuta tuloa vai menoa?
    Laskelmassa se käsitellään sijoituksena:
    Meno-näkökulma (Vaihtoehtoiskustannus): Vuonna 40 metsässä oleva puusto (arvo 7 000 €) jätetään hakkaamatta. Tämä on ”menoa” siinä mielessä, että sidot tuon pääoman metsään etkä laita sitä esimerkiksi osakkeisiin 5 % korolla.
    Tulo-näkökulma (Arvonnousu): Tuo 7 000 € kasvaa biologisesti ja arvonsa puolesta 24 800 euroon vuoteen 60 mennessä. Tämä 17 800 € erotus on jakson korkotuloa.
    2. Laskelman kriittiset huomiot
    Esimerkkisi osoittaa jaksollisen kasvatuksen matematiikan rehellisesti:
    Alun ”tappio”: Ensimmäiset 20 vuotta ovat taloudellisesti raskaita, koska istutuskulut kasvavat korkoa korolle, mutta ensiharvennus antaa vain pienen tulon. Kuten laskit, ollaan vielä -1 000 € pakkasella suhteessa 5 % tuottotavoitteeseen.
    Käännekohta: Vasta 2. harvennuksen kohdalla (vuosi 40) tukkipuun osuus on niin suuri, että se ”selättää” alkuvuosien investoinnit ja niille lasketun koron.
    Loppukiri: Päätehakkuun tulo (24 800 €) on se hetki, jolloin koko 60 vuoden odotus realisoituu. Laskelmasi 4,75 % tuotto viimeisellä pätkällä on erittäin realistinen hyvälle kasvupaikalle.
    3. Mitä esimerkki opettaa?
    Laskelmasi vahvistaa sen, mitä monet jk-metsän (jatkuva kasvatus) kannattajat kritisoivat: jaksollisessa kasvatuksessa korko on suurin kuluerä.
    Jos tavoitteena on 5 % korkoa, metsän on kasvettava todella lujaa, jotta se voittaa ”istutusvelan” korkokulut.
    Etelä-Suomessa ja hyvällä hoidolla tähän päästään, mutta se vaatii tukkiprosentin maksimointia.
    Niimpä, viimeiset 20 vuotta ovat sijoitetun pääoman (7 000 €) korkotuoton kerryttämistä. Jos puusto kasvaa arvoa hitaammin kuin 5 %, se muuttuu suhteelliseksi menoksi (häviät vaihtoehtoiselle sijoitukselle).
    Haluatko, että lasketaan, miten puun hinnan muutos (esim. tukkihinnan nousu 10 %) vaikuttaisi tuohon lopun 4,75 % tuottoon?

    Perko 16.3.2026, 09:04

    Muistakaa: ” Jos jaksollisen metsän tuotto näyttää laskelmassa liian hyvältä, hän ottaakin pointiksi jaksollisen metsän hankintakulut, mutta unohtaa ne taas jk-metsän kohdalla! Mitä tämä tämmöinen häröily oikein on? Perko unohtaa myös sen, että jaksollista metsää ostettaessa, ostoksesta maksetaan momesti suuri osa heti tekemällä siihen uudistushakkuu.”  Visakallo

     

     

    Perko 15.3.2026, 20:26

    Jos  ne nyisin vievät  rekalla  rakennustarpeitten  mukana tai junalla  paikanpäälle ja kiireellisenä  ohjuksen kyytissä kerralla useamman lähemmäs  purkupaikkaa.

    Perko 15.3.2026, 18:01

    Joillekin jäänyt  kuvitelma  menneestä koulutuksesta,  jo silloin heidän  ohjastamansa hevonen on osannut heitä  varmemmin perille.  Armeijalle on tullut  ”Fire-and-forget”: Aktiivisella tutkalla ja vihollisen  tunnistemella varustetut pyssyt! Niitä voi possautella  olkapäältä .

    Perko 14.3.2026, 10:34

    Ilomantsin huoltamon baarissa sai valita pyttipannuun, kovassa paistinrasvassa  kypsennetyt freesatut peruna. 1960-luvulla Menussa kova paistinrasva oli suomalaisissa keittiöissä vakiovaruste, ja markkinoita hallitsivat suuret kotimaiset elintarvikeyhtiöt.
    Kovat rasvat taipuivat moneen tuolloin monipuolisesti niin paistamiseen, leivontaan kuin yleisenä ruoanlaiton apuna. Aikakauden kovat rasvat tunnettiin hopeisista tai kultaisista käärepapereistaan, ja ne säilyivät huoneenlämmössäkin kiinteinä kuin tiili. Suomalaisen  aortan rasva tukkesi lopuksi  veteraanilta jo 40 – 55 iässä! Kansa on seulottu ja testattu monella kaupallisella hyvällä. Ryssä kesti Paasivaaran  ase tappoi!

    Perko 13.3.2026, 15:54

    Jos et  vielä  ole maximia saavuttanut   niin sitten vain  tamppausta tai joitain esm teet volttihyppyjä aukossa lisää ( terän lukitus päällä).  Olis se omasta puustosta  sinun hienoa saada  kulut pois.  Monessa pitäjässä tarvitsevat yhtiöltä   tukea  ja valtion  myöntää avustusta jotta selviytyvät yli talven.  Tukitoimilla on Hartolasta  pelastettu  metsäyrittäjä  ja saanut hylätä jo vastuunsa, hänelle on   tuen merkitys  mahdollistanut  kulkuvälineen!

    Puut ovat ovat  jotakuin samoja  eikä niiden näkeminen  muuta tuloja. Tarvitset tuotannon ymmärryksen  jota on äkkiään hankala näyttää.

    Perko 13.3.2026, 14:32

    Tolopaisella on suurtenlukujen ymmärrys, niin  laittamalla Aurinko paneelit  tuulivoimaloiden väliin jääville aukoille (ovat  tuottavuudella olemattomat) asennetaan aurinkopaneelit.   Miten massiivisen tuoton se  tekee?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,416)
1 2 3 … 540 541 542