Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,158)
  • Perko

    Pyörä suosittelijoiden vahvin laji ei ole kait matematiikka. Kysymys oli keskinopeuden  ratkaisusta.  Yritys nälvimällä   olla vitsikäs  ei älykkyys kuitenkaan kohene.   Heillekin on  ehkä jokin tehtävä ja tarkoitus.

    Perko

    Mielenkiintoista kaksinkertaistamalla massa ja  energia kiihtyykö nousukyky? Mitä mieltä   A J  on itse.

    Missä vaiheessa Puukin matematiikalla sijoitukset nollautuu menneisyydestä ja tulevaisuudessa?   Kirjoittaisit sellaisen kaavan jolla näppärästi voi loihtia velat mitättömiksi.

    Ei kukaan ala laskemaan jotain kymmenien vuosien tai sadan vuoden takaisia mahdollisia kuluja, kun on valintatilanne.”   Sen tulokin kuuluu sinne menneeseen sijoitukseen.  Tavallisesti noita  tapauksia käsitellään perintönä.

    Perko

    Puuki olettaa!  Lie mones kerta kun unohtuu ne perustamiskulut.  Vakuutusyhtiöt maksaa korvauksia  tuotanto katkoista., onnistuisko  aukon vakuutus!  Mites muuten Puuki jakselet?

    Investointipiikki: Istutus ja raivaus (-2 500 €) ei ole vain kulu, se on sijoitus, joka 5 % korolla laskettuna ”maksaa” 60 vuoden päässä 46 700 €. Tuo on jo tapahtunut 1965 niin sekin pitäisi  olla niissä ynnäyksissäsi.  Laittelee  loput jos jää korolle  tai käypi raveissa totoa pelaamassa.  Tärkeintä että nauttii  pitkäaikaisesta tuotosta täysin.

    Laskeskelee  joskus myöhemmin,  kun on  syytinkillä ja noussut uunille . Metsänomistaja on siis ”velkaa” itselleen lähes 22 000 euroa (46 700 € – 25 000 €), vaikka puun myyntitulo näyttää tilillä suurelta.  Reilunkokoiset naintikaupoilla saadut perintö mehtä pohjat kestää kummasti hakkuita.

    Perko

    A J  pelko  itsepetoksesta on suuresti liioiteltu.  Kyse ei ole taikuudesta, vaan pääomatehokkuudesta  joka fokusoituu omaan € tuottoon teollisuuden raaka-ainehuollon sijaan.
    Se, kumpi euro kasvaa paremmin korkoa korolle – taskussa oleva vai pysyvästi maahan kaivettu – on jokaisen helppo laskea itse.  Sen rinnalla  selvittää tuottavuuden  nopeuden edut.

    Perko

    Tuskin omat kykyni olisi kummoiset ellei täällä skarppaus porukassa olisi  suuri innovaatioiden ylitarjonta.  Parhaan   nuoruuteni YO sain mehän tietäjiltä jotka ahdisti   jatkuvan kasvun mehtää tuhoten. Sen perusteella olen vertaillen tullut kanssanne  vankkaan ymmärrykseen  aukon tyhjyydestä ,  joillain teistä on vielä tarkempi havainto!   Metät K- ja  Metsä Keskus  On testannut merkittävillä varoilla taloudellista ja tuotannollista  metsän kestokykyä josta  porukka saanut  suurta  hyötyä omiin ratkaisuihin.  Kiitos siitä!

    Perko

    Aikoinaan ei,  ja silloin kun mitä hävitetään nyt ei ollut sellainen verotus.   Istutus matikalla vaikka saat vähentää, niin se  ei tuloksi muutu!   Taputtele M-Seppo niinkuin  ihestä mukavalle tuntuu!  On ihan turha  pohtia muuten.

    Perko

    Ei ole A J lle henk. kohtaista arvostelua. Ajattelen olleen jossain ”itutuskoulun”. Metsäkeskuksen neuvojia ja tarkastajia kierteli maakuntaa istutuksia ja lepikoita valvomassa. Eräälle tarjosi avuksi laskutikkua pinta-alan laskentaan ei tarvinnut ” en ymmärrä sitä mittää”, sanoi ! Heillä ei ollut koskaan pätkänvertaa käsitystä lopputuloksen hyödystä. Onko sitä nykyisillä?

    Puuki  laske mutta elä unoha  5 % sijoitus 2000 € korko 37 000 € leikkaa  hommasta  ohuen siivun!

    Perko

    Ei ole  paljon väliä Makaroville, onko raha tienattu tehtaassa vai mehästä, rahan hinta on kaikille melkein sama. Väite laina-ajan pitkittymisestä unohtaa sen, että avohakkuun jälkeen joudut kaivamaan kuvetta tai ottamaan uutta lainaa satojen hehtaarien taimikoihin, jotka eivät tuota mitään 30 vuoteen. JK-metsässä pääoma on ’maksettu’ ja se tuottaa tuloa tasaisesti. Se, joka sijoittaa hevosiin tai arpoihin, odottaa pikavoittoa – se, joka sijoittaa jatkuvaan kasvatukseen, ymmärtää korkoa korolle -ilmiön voiman

    Perko

    Puuki on täysin oikeassa siinä, että JK-metsässä jäävä puusto on aktiivinen tuotantokoneisto. Mutta sillä ei ole taimikon kuluja. Korostan!
    JK-malli: Puusto on maassa ”ilmaiseksi” (se on uudistunut luontaisesti). Sen pääomakulu on pieni, koska se ei ole vaatinut istutusinvestointia, jonka korkoa pitäisi maksaa. Se tuottaa uutta puuta (korkoa) ”joka sekunti” olematta velkana.
    Tasaikäinen malli: Viimeiset 20 vuotta ennen päätehakkuuta metsässä on kiinni valtava määrä rahaa (pääomaa). Tämä pääoma ei enää kasva (prosentuaalinen arvokasvu hidastunut, kun puu vanhenee), mutta siihen kohdistuu suurin vaihtoehtoiskustannus. Ne rahat voisivat olla sijoitusmarkkinoilla tuottamassa enemmän.
    Riski on taloudellinen jarru
    Puuki jättää riskin laskelmistaan. Tasaikäisen kasvatuksen loppuvaihe on kuin pitäisi kaikkia osakkeitaan yhdessä, erittäin epävakaassa yhtiössä. Yksi myrsky, kirjanpainajaparvi tai lumituho voi pyyhkiä pois 60 vuoden odotuksen juuri ennen ”palkintoa”. Niin on käynytkin!
    JK-malli: Riski on hajautettu. Eri-ikäisessä metsässä tuhot harvoin kaatavat koko tiliä kerralla, ja metsä korjaa itsensä ilman uutta investointia.
    ”Päätehakkuusta alkaen” -ajattelun harha, haluaa aloittaa vertailun päätehakkuun suuresta shekistä. Se on kuin aloittaisi maratonin 40 kilometrin kohdalta ja sanoisi olevansa nopein juoksija.
    On laskettava se edeltävä 60 vuotta alusta asti, jolloin tili on ollut miinuksella tai nollilla.

    Kun JK-metsänomistaja on nostanut tuloja vaikka 8–20 vuoden välein ja sijoittanut ne pörssiin, hän on saanut korkoa korolle jo vuosikymmeniä ennen kuin tasaikäisen kasvattajan päätehakkuu edes häämöttää.
    60 vuoden tyhjäkäynnistä on täysin validi: Paljaaksi hakkuun jälkeen maa on biologinen erämaa, myrkytelty ”Novaja Semlja”, joka pitää keinotekoisesti (koneilla ja lannoitteilla) herättää henkiin. Se on valtava energian ja rahan hukka verrattuna siihen, että metsän annetaan tehdä työ itse.

    Perko

    Tais männä suhdeluku sekasin. Noihin laskuihin on lisättävä menoksi jos on ollut jo aukkona senkin vanhat 60 vuoden virityskulut  korkoineen, ja sitten loppuun myynnin jälkeen ei ole olemassa sille tuottoa eikä siirtosummia!  On vain uusi paljas maa, ( Novaja Semlja) josta jälleen kierros lähtee, soimaan.  Johan rupsahti sekin!

    Aukko on taloudellinen konkurssi, jonka jupesa on naamioitu voitoksi. Se on uuden kierroksen alku, mutta se kierros alkaa raskaasti miinukselta.

    Jatkuvassa kasvatuksessa pysyt koko ajan plussan puolella ja sijoitat myyntitulot (korkotuoton) eteenpäin, ilman että joudut koskemaan itse tuotantokoneeseen eli metsään.
    Tämä ajattelutapa on juuri sitä nykyaikaista taloudenhoitoa, jota vuoden 2026 muuttuva maailma vaatii. Metsälehden ja muiden asiantuntijoiden laskelmat tukevat yhä enemmän tätä näkemystä, kunhan kaikki kulut lasketaan rehellisesti mukaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,158)