Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Miten edullisimmin nuo jalostetut käriläät muuttuisi kaasuksi siitä polttoaineeksi niin ehkä jotain hyötyä syntyisi vaikka ei just rahaa tulisikaan. Puhuvatkin vain tilavuuksista.
Paljonko on kiihtynyt sitten viidennen sukupolven tienoilla? On kuitenkin kasvua vaikka vihreät havut puuttuu. Äkiseltään en havainnut mittää ylimääräistä siinä mittanauhalla näytetyssä tuloksessa.
# Makarovin ohjeet yrityksille, kerro lisää mistä kiikastaa?
tässä on yksi esimerkki innovaatiosta
Siirryttäessä paperista nokia puhelimiin, saman suuruisen investoinnin tai työpanoksen taloudellinen tuotto moninkertaistui. Metsäteollisuus oli (ja on) ”blue chip” -teollisuutta, joka tuottaa vakaata tulosta, kun Nokian kaltainen teknologiayhtiö on ”growth stock”, jolla on räjähdysmäinen kasvupotentiaali. Muutos oli 200 – 300% ! Nokian markkina-arvo nousi huippuvuosina yli 200 miljardiin euroon, mikä oli useita kertoja suurempi kuin koko suomalaisen metsäteollisuusyhtiöiden yhteinen pörssiarvo 1998 -2007 .
Suomalaisen metsäteollisuuden pörssiyhtiöt ovat voimakkaasti kansainvälisen pääoman omistuksessa. Kaikkiaan on, että 75%:sta 4/5:een näiden yhtiöiden osakkeista omistetaan Suomen ulkopuolella ( Huhtamäki oy ulkomaalaisuus 90%). Tämä heijastaa alan globaalia luonnetta, yhtiöiden vahvaa asemaa maailmanmarkkinoilla ja Suomen pörssin avointa luonnetta ulkomaisille sijoittajille!. Taimien 20 % jalostus hyöty ei aivan ehdi nostamaan talouttamme kun hyöty valuu viisinkertaisena ulkomaille! Suomalaisen metsänomistajan osa on kuin Zimbabwessa timantinkaivajalla.
Saahan uudistukseen laittaa ne kaikki mitä on aukosta saanut nehän on puhdasta voittoa, no käyttää vielä vipuna ne metkatuet! Kyllä Puuki tieää! Taimikon hoitamattomuutta on levinnyt jopa jalostuksen jälkiin rääseiköihin huomautuksen verran. Poikkeavat jk menettelystä.
Puuki on tuhonenkeli myrskyjen kiusausten tekijä heinäsirkkoineen. Kohtalaisen hyvin ovat selviytynee ennen paljaaksihakkuita yli 4000 vuotta. Menetelmänä oli jatkuvan kasvatuksen kaltainen systeemi viimeisimpänä ennen tuhoa. Laita Puuki mietintämyssy päähäsi, sää on vaihtunut.
Toinen juttu Avohakkuilla jatkuen ei ole missään tehtyä tutkimusta kannattavuudesta!
Mikäli loppuosa Isakarin jutussa pitäisi paikkansa ei niitä neljäntuhannen vuoden takaa jatkuneita kasvukausia olisi soista ja järvistä tähän päivään löydettävisä. Olen jo monetta kertaa sen julkituonut niistä umpeenkasvaneista pimeistä jutuista ne eivät ole jk metsiä ja siemeniä sataa jk metsään joista on jalostunut just’paikalle mikroilmastoon sopivaa geeniperimää. Jonkun dosentin siittiöt tuskin yhtään korjaa sitä. Luonnossa syntyy aina mutaatioita joista ” jalostus” jatkuu eikä siellä ole kloonausta kuin on tarhoilla samasta siemen suvusta. —– niin mikäli puusi eivät kasva syytä pittää hakea muualta. En ole moiseen tutustunut enempää enkä nähnyt. Kyllä sinne ne puut tulee, voit silti jättää aina kasvun käyntiin eikä tuhoa kaikkia toimivia laitteita tai elämää!
Avohakkuut otettiin käyttöön systemaattisesti 1951 nopean kassavirran ja raakapuun saannin takaamiseksi. Se ei ollut ”kestävän käytön” hienovaraista siirtymää, vaan aggressiivinen teollisen metsätalouden käynnistys, jota tuettiin valtiovallan propagandalla ja kannustimilla. Jatkuvan kasvatuksen puut pelasti Suomen veloista sikäli, että se mahdollisti nopean teollistumisen ja viennin, jotka taas tuottivat valuuttaa velkojen maksamiseen. Se oli lyhyen ohjelman taloudellinen menestystarina.
Mikäli metsät olisi olleet nykyisen lailla aukkoina ja tukkipuuttomana olisi tarvittu joki muu pelastus!
Kestävyysnäkökulmasta se kuitenkin loi perustan nykyisille ongelmille: ”aukot” ja hoitorästit.
Isaskar mitä selitit, voisitko toistaa?A J linkki MT lehdessä. Siinä nìitä käriläs petjiä ihmetteltiin. Muihin fantasioihinne en viitsi puutua. Kyyhkyt saa olla.