Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Pitkät ”tutkimukset” riitti 1990 luvulle kun ne jk hongikot hävitetiin paljaaksi hakkuilla. Jk puilla maksoivat sotakorvausvelkoja. Mitään muita puita ei ollut. Aukossa kasvanutta ei ollut niissä tukkiteloissa. Juuri syy siinäkin on ryssä.
Puiden vuotuinen kasvu on m^3 ja ppa on suhdeluku pinta-alaan. Tuottavuutta ette onnettomat ole edes ymmärtäneet. Hölisette sitä mitä ette edes ymmärrä. Sen kun esitätte niistä omista aukoistanne kasvun ppa lukemat tamppauksen numerot. Tyhjän hölötystä puskette kilpain.
Eikä siinä kaikki . Metsienmiesten lisäksi rekka logistiikka toimii vilkkaasti. Vielä niitä honkia humisee ! Lisää ukko siliä palaselle!
Kasvut vaihtelee . ” Poimintahakkuin käsiteltävään metsään hakkuita on tehtävä säännöllisin väliajoin, 10–20 vuoden välein. Pidemmällä aikavälillä isot puut alkavat vaikuttaa
liikaa pienempien puiden kehitykseen ja metsän uudistumiseen. Isommat puut
vievät pienemmiltä puilta valoa, vettä ja ravinteita, mikä rajoittaa niiden kasvua,
eikä uusi puusukupolvi pääse silloin kasvamaan tavoitelluksi puustoksi. (Valko
nen, Siren & Piri 2010, 15–16.) Tapion (2025) metsänhoidon suositusten mukaan pohjapinta-ala tulisi olla hakkuun jälkeen tuoreella kankaalla ja turvemaalla noin 9–11 m2/ha niin, että alhaisin pohjapinta-ala toteutuu pohjoisessa Suomessa. Lehtomaisella kankaalla ja sitä vastaavalla turvemaalla pohjapinta-ala tulisi olla noin 1–2 m2/ha tuoretta kangasta suurempi (Tapio 2025).”Tutkimuksilla haetaan tuloksia poikkeavilla olosuhteilla. Näytti olleen yli 30 cm vuosikasvuja riittävästi! Jatkuvaan uudistumiseen tarvitsee noin 30 -40 tainta vuodessa hehtaarille .
Jurnutusta Suorittava voi jatkaa mieliensä sekoillessa tamppauksia ja suden jätösten haistelua huoletta, kyllä metsäpuut pärjää.
Vastustusta puskee puukille jostain muualta. Olen enempi pyrkinyt kannustamaan ja etsimää parempia menetelmiä niistä herkeämättä taloudellisten esimerkkien kanssa kertonut. Niin missä on vastaranta , kiiskikään en ole kuulun kädellisten heimoon. Nyky nuoret joita ovat enemmistönä jk metsänomistajina eivät ole Puuki- huruja . Siirry sinäkin sinne jk sivulle!
Niin se vaan on, jopa samana päivänä useita kertoja. Kuski arvosteli kuormaa, kyllä on hyvää puuta! Niistähän oli kuvat aikoinaan mutta kusihousu pahoitti mielensä niistä niin poistin. Kirjoituksista olen havainnut ettei kuville ole tarvetta kun tietämys on sen korvannut. Lukijoiden on vaan kestettävä ihaillen niitä omista vapaista horisontin näkymistä ilman puita. Eikä tarvii pähkäillä hintapiikin hetkeä lopunikänä.
jk puustossa on aina jonkin verran tukkipuuta ja vaikka seuraavalla viikolla hakee uudelleen pylväitä ja tyvikoivuja ostajan mitoilla. Hieman turhauttavaa toistella tyypeille joilta opinnoista puuttuu murtolukujen ymmärrys. On heillä kuitenkin kiinnostusta.
KK kiitos, harvoin täällä on noinkaan hienosti tunnustettu! Jossain kerroit jk menettelystä kohtalaisen oikein. Hyvä systeemi on arvostelun kestävä ja siitä on selkeä tieto jolla sen todentaa!
Henkilökohtaiseen solvaukseen tuodut hatelikot ovat aukontekijän rästifantasioita tai jatkuvan kasvatuksen puustosta aukon jäänteitä jos niitä on ja niitä kyllästyneenä tamppaa. Jk puustoa 50 luvulta tuskin montaa on.
Hyväntahdon eleenä Nalle selitti tehtaiden tuottavan työtä. Hyvä on, Uruguaylaiseen vuosipalkka on 200- 450 $. On se nalle jalomielinen stalinisti. Kummasteli suomalaisten haluttomuutta vastaaviin hommiin. On se kumma miustakin!
Voi kyllä KK metaforaa käyttää , että jk tuottaa myyntiin osaavia hyvin tuottavia ja kysyttyjä persoonia. Niiden arvo on monisatakertainen jopa ääretön toisen menetelmän tyhjiin osiin. Hyvä ajatus KK !
” kukin metsänomistaja tekee omia ratkaisujaan ja näiden summa on kokonaishyöty.”
Summatulosta on hankala näillä ajatuksen alkioilla rakentaa. Muutamat puuntuottajat ovat oivaltaneet oman jalosteen eivätkä hae neuvonta-apua tamppausälystä. Japanissa ja Keski-Euroopassa heitä arvostetaan vankasti taloudellisesti. Menestys ei ole massanmäärästä riippuvainen niin kuin kolmenrosvon kumppanina.
”tuotekehitysputkesta kypsyy varmasti ” Heillä on ollut tavoitteena muu kuin luoda metsän omistajalle tuloja. Jos niin olisi ollut siihen olisi ollut mahdollisuus jo sen 70 vuotta. Veronkierto, käyttävät ulkomaita myynnin verotuksessa ei ole ollut siitä mitä kansan hyvinvoinnin hyväksi.