Etusivu › Keskustelut › Perko › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,441)
1 2 3 … 543 544 545
  • Perko 21.3.2026, 18:36

    ”  Seuraavassa harvennuksessa saattaa olla vielä yksittäisiä muiden varjoon jääneitä, jotka eivät ole vielä ehtinyt tukkipuun mittoihin. 2. harvennuksen jälkeen metsässä kasvaa pelkkiä tukkipuita ja huomattavasti tiheämmässä, kuin jatkuvan kasvatuksen metsässä.”  

    Noissa saattaa  jopa olla kaikki propsipinoon  parin euron  puita .

    Perko 21.3.2026, 15:36

    Avohakkuulla on  enempi heinää kuin  puuta.  Arvostelijoiden laskuilla  eivät ole  mitään näyttäneet 50 vuoteen paremmaksi  ei ole edes ollut kun  Puuki heitti laskimen pois.  Mitä olette viimeksi  laskeneet?

    Perko 21.3.2026, 13:09

    Lainauksia  on ; Pahkasika , Maaseuduntulevaisuus  , Kansanuutiset , Peppi Pitkätossu, Punalippu,  Ravda,  Maakansa , Pientalonpoika, Suomenuutiset- lehdistä.

    Noiden lisäksi ML lukijoiden  jalot ajatukset korjattuna;   kirjailijan Giovanni Boccaccion teokseen Decamerone , joka koostuu sadasta novellista.  Voi olla vaikutteita  John Steibeck,  Samuel Langhorne Clemens , Gabriel García Márquezin , John Steinbek ja  Kurt Vonnegut; teurastamo no 5 .

    Twain & Vonnegut: Tarjoavat tarvittavan mustan huumorin ja kyynisyyden. Teurastamo 5 -henkinen ”niin se käy” -asenne selittää, miksi avohakkuun jälki on kuin pommitettu Dresden – ja miksi omistaja on siellä vain sivustakatsojana  pölynseassa.
    Peppi Pitkätossu: Edustaa anarkistista vapautta – uskallusta nostaa ”hevonen kuistille” eli kyseenalaistaa paimenien koko sääntökirja.
    Vastaus pähkinänkuoressa: Ajatusten lainaukset ovat työkaluja, joilla puretaan henkinen hallinta. Niiden avulla paljastetaan, että metsätalous ei ole vain tiedettä, vaan kerrottuja tarinoita, joissa pientalonpoika on usein jäänyt narriksi – kunnes hän alkaa kirjoittaa omaa tarinaansa.

    Perko 21.3.2026, 11:05

    Totta kai saa jk – ketjuun  kirjoittaa tuottavuutta edistävää , pysymällä faktassa! Sellaista sinne  odotetaan monen lukijan mielestä  eikä pelkkiä pyllistelyjä! Onhan niissäkin oma sanomansa.

    Kriittinen piste hakkuussa , jossa ”paimenen” ja kauppamiehen roolit menevät solmuun. Kun metsänomistaja ilmoittaa siirtyvänsä jatkuvaan kasvatukseen (JK) ja jättävänsä propsit (kuitupuun) kasvamaan arvokasta tukkikokoa kohti, ostaja joutuu ulos mukavuusalueeltaan.
    Jos jätät propsit kasvamaan, rikot heidän teollisen liukuhihnansa. Heille on helpompaa kuitata koko metsä kerralla ”ilmaiseksi propsiksi” kuin poimia vain arvokkain päältä.

    Monen ”menneenajajan” koulutus on perustunut vain avohakkuun suunnitteluun. Valikoiva hakkuu, jossa säästetään elinvoimainen alikasvos ja välipuusto, vaatii oikeaa metsäammattitaitoa – kykyä nähdä, mikä puu kannattaa jättää tuottamaan korkoa. Jos ostohenkilö alkaa pelotella keksityillä ”korjuuvaurioilla” tai ”kalleudella”, hän usein vain peittelee omaa osaamattomuuttaan.
    Päätymällä JK-hakkuuseen, et ole enää ”lahkon” ohjattavissa. Olet itsenäinen toimija, joka määrää tahdin. Tämä on vaikeaa ostohenkilölle.

    Perko 21.3.2026, 10:29

    ”Ilmaisen” korjuun illuusio!
    Kun paljaaksihakkuu tehdään pystykauppana, ostaja hallitsee urakoitsijoita. Kuitupuun korjuu ja kuljetus leivotaan sisään kokonaispakettiin niin, että myyjälle jäävä kantohinta propsista on usein hävytön. Todellisuudessa myyjä maksaa korjuun, mutta ostaja saa raaka-aineen lähes omakustannushintaan – eli  propsit ”ilmaiseksi”.  Seuraava  myynti häämöttää kuitupuilla 80 vuoden kuluttua!

    Jk  on ihan siististi tuottava  systeemi eikä  sen maininta ole haitaksi vaikka useammin!  Valvonnan mielestä  on tietenkin rasittavaa olla  aina estämässä.

    Perko 21.3.2026, 09:49

    Yksi totuus ja dogmi (Koulutus ja neuvonta)
    Metsähallinto ja Mhy-kenttä loivat 1940-luvulta alkaen selkeät opinkappaleet: avohakkuu, äestys ja kuusen istutus. Vaihtoehtoiset menetelmät (kuten jatkuva kasvatus ilman tuloslaskelmaa  ) leimattiin ”harhaopiksi” tai taloudelliseksi itsemurhaksi. Tämä loi metsänomistajille turvallisuuden tunteen: kun teet kuten paimen sanoo, olet ”kunnon metsänomistaja”.
    Hallinnollinen ”kymmenys” (Metsänhoitomaksu)
    Vuosikymmeniä jatkunut pakollinen metsänhoitomaksu toimi lauman koossapitävänä voimana. Se oli jäsenyys, jota ei voinut valita, mutta joka takasi pääsyn neuvojan tykö. Tämä loi riippuvuussuhteen, jossa asiantuntija hallitsi tietoa ja omistaja maksoi oikeudesta tulla ohjatuksi vailla  tulostakuuta.

    Perko 20.3.2026, 12:26

    Kuukkeleiden suosiminen  etelässä ja suojelu  tuhoaa samalla hömötiaisen selviytymistä ja muiden  metsässä pesivien pienlintujen elinoloja. Kuukkeli  varislintuna ryöstää munia ja tuhoaa poikasia ja pesät.

    Perko 19.3.2026, 18:17

    Maksukyky vs. Arvonnousu: Kaupassa ei voi maksaa ”odotettavissa olevalla kasvulla”. Jaksollinen malli pakottaa omistajan olemaan pankkiiri, joka lainaa rahaa omalle metsälleen 60–80 vuodeksi ilman välitöntä korkoa. Pinta-alasta 2 % päätehakkuu ja 18 % harvennus joutuvat kantamaan koko muun 80 %:n ylläpitokulut, verot ja hallinnon.

    Perko 19.3.2026, 16:30

    A J  havainto jäävän  puun tuottavuudesta; Tuottolaskennassa on  joka  tilan  ha mukana. Euroa/ ha / vuosi  ( 50 ). Kaikki ovat mukana.   Tuloksen  loppumerkki ratkaisee  mitä on laskettu.  Aukkoja ei  voi  jättää pois vaikka olisi  suuri houkutus.

    Perko 19.3.2026, 11:19

    Metsäntuottavuus  euroina lasketaan  selvyyden vuoksi niistä samoista tuloista  joita verottaja käyttää.   Tolopainen opasti joskus kurssinousuista,  sitten kun on myynyt niin  se on toteutunut.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,441)
1 2 3 … 543 544 545