Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Älä puuki ollenkaa väheksy itseäsi ja ole murheissa, on paljon ihmisiä jotka eivä ole oppineet pp ajamista. Helkama laittoi joskus pyörän keskirunkoon alumiinisen kahvan josta ajoa taitamattomat pystyivä mukavati kantamaan pyörän mukana. Puukilla sentään on jakojuttu melkein hyvä mutta ei toimi oikein. Ja päätä itse ; kantohintaa ei ole missään asetettu myyjälle valmiiksi myyjä voi sen myös päättää.
Hyvin voisin lisätä tiliotteet mutta, kun muutkin datatiedot ovat jo siellä ”asiantuntijoiden pilvessä” käsiteltävinä mutta onnellisilta tavoittamattomissa, lienee turhaa. Toiset ovat arvonsa tuntevia jotta eivä vaivaudu hakua käyttämään.
Outoa kun sanotte olleen jk mehtäänne tamppaamassa ja taimi vartiossa niin nyt sitä ette enää löydä mistään. Hyvin tuoreita vertailulukuja puskette jk kasvuista kuin moton nauhalta niin mistä te niitä luette?
Perko 28.1.2026, 18:58Kirjoittajilta täällä en ole tavannut juttuja juuri ollenkaan, outoa porukkaa, ei ole ollut ensimmäistäkään kevennystä enempi hienhajusta terän viilausta. Tolopainen on ainoana joskus tarjonnut aidon novellin käänteineen.
Oho, Nostokoukku meinas unohtua, Skiftesvik -mäistä tarinaa !!
Perko 28.1.2026, 18:02Trollien ja mmkuskin on turhaa tehdä vertailuja jos tietoja on aiemmin haettu abc tamppaus porukasta ainoastaan. Siellä on sopivaa edelleen päätellä eläinten ja puiden kaadot eikä sekoitella vieraita asioita. Muista missä jäljet näkyi viimeksi etteivät vain katoa.
Perko 28.1.2026, 17:40Puuki kaivaa nyt näytöt myynnin kassavirrasta, että selityksesi on tosi. Minulla on paperilla mittaukset ja myynnit 60-luvulta lähtien. Ne aukottomasti ja aukoilla kertoo totuuden, vieraitten tutkijoiden tekemillä mittauksilla.
Perko 28.1.2026, 17:23Valmis jk metsä jatkaa reilusti yli 10 m3/ha vuosikasvua sen kummenpia suojelurahoja toki voi käyttää rahat kuin haluaa mutta eivät häviä uudistuksissa. Kantorahat ovat myyntihinnan mukaan jossa on 60 % aukkoa korkeampi keskihinta kuutiolle ( risut ja propsinokistot jäävät lannoitteeksi hiilinieluun) . Luonnon Monimuotoisuus ja biodiversiteetti säilyttää linnut syömässä haitalliset kuoriaiset, marjastukseen on sopiva varvusto katkeamatta.
Paras on ettei 70 vuoden rahttomia raatamisia tappiolla tarvitse hoitaa tukirahojen varassa.
Ps ; niin on , mm-kuskilta puuttuu mittaukset . Hän on häirikkönä kaikkeen!
Perko 28.1.2026, 14:44Kuinka monta kauppaa jk tuotannosta olette tehneet? Missä sellainen jatkaa tuotantoa. Nyt vaikuttaa menetelmä lisääntyvän vastustajien joukossa vilkkaana. Syytikiläisetkin himoitsevat jatkaa mukavassa menetelmässä.
Jaksollisen 70 vuoden hävikki voi olla ja onkin yli 20 000 € jos korkona on 4,5 % !
Perko 28.1.2026, 12:47Pelleilyä ! Jos ei sitä vertaa ole ollut halua tai edes kiinnostusta lukea niin pellet saa jatkaa kuvitelmissaan. AJ llä on nyt tässä näytön paikka eikä tarvii niitä korvaavia dosentteja parketille. Osasit ratkaista keskinopeuden niin selitä helle se. Puuki näytti oman version.
Perko 28.1.2026, 09:38”Maalaisjärki” on usein se työkalu, joka erottaa todelliset tulokset, osaa vaistolla tehdä vertailematta valinnat ja kokemuksellasi on varmasti painoarvoa. Mikä tuossa kyseisessä jutussa tarkalleen ottaen tuntuu siltä, ettei se istu järkeen tai kestä kriittistä tarkastelua?
Niin siihen ennakko asenteeseen AJ ; jospa se aukko on kuitenkin tuottamaton jonkin aikaa ? Tarvitseeko siitä esimerkin? Muutaman kertaan olen jo esittänyt niitä voitte lukea sivuilta.
Perko 28.1.2026, 08:31Neuvonta auttaa ja suositellaan unohtamaan sijoitus. Jospa ottaisit laskimen avuksi. Laskutikku voittaa ”tamppauksen”! Investoinnin todellinen hinta lopputilanteessa: ~19 800 €/ha
JK toteuttaa kerralla säästön, vertailussa se kertoo jokaisen alun säästetyn euron kymmenellä ( exponential linen kasvu) !
Perko 27.1.2026, 23:02Lopulta ainoa, joka on vastuussa alun tappiosta lopullisessa hakkuussa, on metsänomistaja itse, jos hän uskoo sokeasti neuvojia, joiden oma palkka riippuu siitä, kuinka paljon työtä ja kuluja aukolle saadaan luotua.
Metsänomistajan ainoa turva ”harsijan leimaa” vastaan on oma laskukone. Jos yhteiskunta tukee vain kulujen tekemistä, on omistajan oltava tarpeeksi viisas ollakseen ottamatta niitä – vaikka häntä haukkuvat miksi hyvänsä.”Kyllä tamppaajaa” arvostetaan?”
Metsäyhteisössä ahkeruus nähdään usein itseisarvona. Se, joka ajaa konetta aukolla (tamppaa maan ja istuttaa), tekee näkyvää työtä.
”Harsijaa” (eli jatkuvaa kasvatusta harjoittavaa) pidetään ”laiskan miehen metsänhoitona”, vaikka se on usein taloudellisesti nerokkainta.
Järjestelmä suosii niitä, jotka kierrättävät rahaa koneiston läpi. Säästäväinen metsänomistaja, joka ei osta joutavia palveluita, on ”huono asiakas” metsäyhtiöille ja palveluille.