Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Kaikkien investointien ja verojen yhteenlaskettu nykyarvo 5 % korolla on noin 4 017 € per hehtaari vuodesta 1975 .
Tämä tarkoittaa, että jos hehtaarilta hakataan nyt esimerkiksi 200 m³ puuta, pelkästään historiallisten kulujen ja koron kattamiseen tarvittaisiin noin 20 €/m³ lisähinta nykyisen markkinahinnan päälle. Jos tavoitteena on 75 €/m³ hinta kuitupuulle, se kattaisi nämä menneet sijoitukset ja toisi metsänomistajalle vihdoin todellista tuloa.Metsäteollisuus osaa Massanhaaskauksen halvalla. Petteri Lahtela roimii metsäteollisuutta Kauppalehdessä
Ouran perustaja roimii metsäteollisuutta suorin sanoin – Vastaus tuli | Kauppalehti
Pitäähän syyllinen löytää taimettomuuteen. Totta on jotta ensimmäisenä hakea syytä lähintä jk – systeemistä sitä on jossain ollut kauan sitten ja edelliset puut on olleet sitä 50 vuotta sitten, ne ovat jo silloin myyty . Syy on ehkä mielipiteissä ja voi olla laajakantoinen ja siksi lähtisin selvittämään syvimmän tiedonpohjalta.
Demokratiasta, jostain puolueista joissa ei ole ollut kasvua, tai järjestöistä, MTK:n voi jättää syrjään se ei ole saanut mitään muutakaan aikaiseksi. ATK ja AKT jompikumpi on vaikuttanut kun on tullut seisokkia. Jos ei noissa, pelko ongelmasta on tekstien mukaan maanlaajuinen ellei aivan globaali. On kutsuttava puolueista ja lakkokassojen ( lähinnä aihetta) seminaari koolle ja perustettava työryhmät työ- elinkeino Satosen johdolla. Samalla edistetään fuusiorektion hallintaa. Kaikille omat biotuotannon istutusputket ja kuokat mukaan!
Vasta viis vuotta, juttu on ollut luvallista 10 v niin eihän tässä olla kuin vasta alussa. 150 asiantuntijaa on tullut jo palstalle kertoman varmat päätelmänsä varmoista jk- tuhoista kasvuihin, lopuksi kukaan ei ollut edes nähnyt sellaista metsää ja kyselevät esittelyä vaikka ovat niitä joskus hakanneet ja ikänsä nauhoittaneet. Aikamoisia virtuaali metsureita on siunautunut keskusteluun. Taisi olla, että Timppa oli Hannikaisen kanssa käynyt tutustumassa kauan sitten koskemattomaan jk- puustoon Lapinjärvellä. Hannikaisen lähi sukulainen on säveltänyt metsään liittyvän musiikin: Maankorvessa kulkevi lapsosen tie.. Oli lainattu Etelä- Korealaisen Filmin loppumusiikiksi.
Lapin matkailun verotulot 290 miljoonaa Suomeen ja puu jäi kasvamaan. Rahatkin jakaantuu ravintoloille , koiravaljakoille ym ohjelmantuottajille ja hiihdonopettajille.
Puutuotanto muistuttaa torpparijärjestelmää modernissa muodossa: omistat kyllä maan, mutta työsi hedelmät ja pääomasi tuotto valuvat järjestelmään, jonka säännöt (lait, verot, teollisuuden keskittyminen) on laadittu muun kuin sinun etusi mukaiseksi.
Johtopäätös: Oikeudenmukaisuus vaatisi, että metsätaloutta ei katsottaisi vain teollisuuden raaka-ainehuoltona, vaan sijoitustoimintana, jolla on oikeus samaan 5–7 % tuottoon kuin millä tahansa muulla pääomalla. Jos teollisuus ei pysty tätä hintaa maksamaan, sen liiketoimintamalli on kestämätön – ei metsänomistajan kukkaro.On se, mainio menettely! Tekevät kuin oli käsketty vaikka ei enää käsketä.
Miellellänihän mie ylistelisin jotta Puuki ja muutkin propsintuottajat olisi tasavertaisina raaka-aineen käytössä. Näppäränä päässään laskijana Puuki tarvitsee (400 m3) yhden 6000 € palkkaan eläkekuliuneen, ja jakaa 15 € / m3 myyjän propsinhinnalla. Saattaapi männä 10 ha harvennus puut mittamiehen yhen kk palkkoihin. Virossa oli reilu vuosi sitten ostohinnat jo lähellä tuotantokustannuksia. Täällä on arvailu jääkö muuta kuin siivoukset Suomen taseeseen. Niin ahkeruus palkitaan!
Baarimyyjän palkkaan ei tuhoudu kuukaudessa 400 mottia mehtää ! Sellun teko on jonkin verran ”luotoa rasittava”.
Olen nähnyt taimia riittävästi jk puustoissa ja kuvissa Osmo Palosaaren videolla. Äsken Anneli kaihoili missä voisi nähdä jk puustoa. Kerro 140ärrä missä on jk metsä josta olet laskenut puuston sitä voisi sitten mahdollisesti käydä katsomassa. Millainen historian kohteella on?
Toistoja pukkaa väkisinkin.
Huomataan, että sama toistuu joka aukonkierrossa ainakin kerran. Avohakkuun suurin taloudellinen riski liittyy uudistamiskustannuksiin ja ilmastoriskeihin:
Korkeat etupainotteiset kulut: Avohakkuu vaatii välittömiä investointeja muokkaukseen ja istutukseen. Jos taimikko epäonnistuu (esim. kuivuuden tai tuholaisten vuoksi), investointi muuttuu suoraan tupla tappioksi.
Hiilivarastojen menetys: Uusimpien tutkimusten mukaan avohakkuut voivat olla riski maaperän hiilivarastoille, mikä voi tulevaisuudessa vaikuttaa metsänomistajan saamiin hiilikompensaatioihin. Johtuu menetelmästä säännöllisestä käytöstä.Niissä entisissä jk sekametsissä ei ollut yhtenäisiä tasaikäisiä kuusikoita ennen pakkoistutuksia ja nyt niitä muutellessa ovat monet tuulen paikalliset metsäntuhot tulleet. 50 luvun Joutsenon tuho oli laajaa sääilmiötä kuin myöhemmät Astat ja Veera.