Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Tapauskohtaista ja valikoivaa eikä tasapuolista ole ollut tekemiseni. Käyn muutamissa paikoissa jopa metsässä keskustelen omistajan kanssa menettelyistä ja vaikutuksista. Olen ohjeistanut hakkuun tekijää, mhy;n- asiantuntijaa, lehden lukijaa Hartolassa ja puun ostajaa E- Karjalassa . Istutuksiin en ole kajonnut. On voinut olla, että joku on jäänyt pois. Sekin jos epäilen palautetta riittämättömäksi tai sopimattomaksi. Yksinkertaisia ratkaisuja hakiessa on rajoitteet enkä pysty kaikkiin vastaamaan. Paljon olis ollut tarvetta antaa ohjeita, näkee ilmakuvista ympäri Päijännettä.
Perko 31.12.2025, 12:43Mie haen optimi tuottoja erisorttisilli kasvatuksille ja niiden rahallisen tuoton jatkuvuudelle. Kertomuksista ilmennyt; on olemassa niin tuhansia tapauksia jotta ei kaikissa ihan heittämällä tapahdu rikastuminen.
Perko 31.12.2025, 10:51Tuosta jäävän puuston korosta joita ne ”kolme ” himoitsee.
Säästäminen kannattaa (Kustannussäästö > Korkokulu)
Jos alueelle jätetään elinvoimainen, riittävän tiheä ja tasainen nuori puusto (ns. vakiintunut alikasvos), voit säästää jopa 1000 – 2000 €/hehtaari uudistamiskuluissa. Myynti väli lyhenee! Siinä onkin se korkoetu.
Välitön säästö: Et joudu sijoittamaan pääomaa taimiin ja työhön. Tämä raha jää muuhun käyttöön tai kasvattelemaan korkoa korolle muualle.
Aika etu: Jos säästetty puusto on jo 2–4 metrin pituista ja se toipuu hakkuun valosokista nopeasti vaihtamalla neulaset, olet ”ajassa edellä” 15 – 20 vuotta verrattuna siihen, että aloittaisit nollasta siemenellä tai taimella.Jupesa, ”jakoketjut” ovat sillen, että jk ssa on ~150 asiantuntijaa, lienevät hurahtaneita ja tähän vakaasti on tietonsa tuonut ~50 asiantuntijaa, se on vain kolmasosa ehkä vijjesosa enää perinteisen aktiivisuutta.
Perko 31.12.2025, 09:13Silloin niistä olit ihe mukamas tietämätön kyselijä, kuin nykyisinkin,
Perko 31.12.2025, 08:52Visa, miksi siitä vieraasta raateesta miun tarvitsee selittää, miksi kyselet? Tappion olet itse hankkinut ei se minulle kuulu. Selitä ihe miten paljon on oma hyvinvointi ja yhteisö sillä kohentunut. Parin tonnin menetys per ha pelimiehelle ei tunnu missään!
Pitäs hakea enempi parempia tuottomenetelmiä niin kuin Puuki sanoo.
Perko 30.12.2025, 13:11Tuotannossa olevat puut (propsit) ovat niitä ”sikalan porsaita ” jotka kasvaa myyntiin. Ne ovat ns omaa tuotantoa jota ”kolmerosvoa ennen varasti” ystävällisillä puheilla ja hoito-oheilla huijaten. Nyt he hiippailee vähin äänin karkuun ulkomaille. Annelin harmiksi, sitä toistoa vaan pukkaa! Säästösijoitus korkorahastoon hyvinkin antaa pääoman takaisin, maahan hautaus ei tunne sääliä.
Ps; Jk;n tunnistaa; puusto on 80 – 300 m3 monen kokoista kasvavaa puuta.
Perko 30.12.2025, 11:34Miksi Puuki hautaat rahaa aukkoon jos sijoitus tuottaa paremmin? Kummastakaan ei hyvinvoinnin käyttöön ole tullut yhtään! Menestystä ja terveyttä Puukille uudelle vuodelle 2026 !!!
Perko 30.12.2025, 10:42Puu Haastaja on tänne kirjoittamassa het mitä joku sanoo mehästään , mutta : Tuo laboratorio näyttää minun silmin koivun siemenpuuasennolta / harvalta suojuspuustolta. Puuta heinää ! Oppimiselle saattaa olla tarvetta liekkö tilaa. Ilkeän tuhon jälkeen en viitsi pahoittaa teiltä mieltä aukon eduista enempi.
Perko 29.12.2025, 23:21Niin , mistä Puu Haastelija päättelit ko kohteen olevan jk menetelmää? Tämä pitää tarkentaa.
Perko 29.12.2025, 10:25# Puu Haasteija kertoo puuta heinää jos taimet puuttuu ja se nuori puusto
Hirvivahingot/laidunnus: Eläimet syövät taimet pois.
Maaperäongelmat: Maaperä ei sovellu taimettumiselle, tuskin kerta puita on kasvamassa.
Muu kilpailu: Kenttäkerroksen kasvillisuus (esim. heinä, mustikka) tukahduttaa taimet.Yleisin syy taimet ja nuoret puut ovat tuhottu raivauksella!
Metsänhoidollinen tila: Metsä, jossa on harvaa mutta ei nuorta kasvustoa, on usein vajaatuottoinen ja vaatii metsänhoidollisia toimenpiteitä, jotta uusi puusukupolvi saadaan syntymään.Visakin , ”viisas mies” olisi voinut myydä tukkipuuta jo 2–3 kertaa jatkuvassa kasvatuksessa, perustuu menetelmän ydinajatukseen:
Jatkuva kassavirta: JK:ssa metsästä poistetaan vain tukkikokoisia tai huonokuntoisia yksilöitä (yläharvennus), jolloin satoa voidaan korjata useammin, esimerkiksi 8–15 vuoden välein.
Tukin hinta: Vuonna 2025 tukkipuun hinnat ovat pysyneet korkeina (esim. mäntytukki n. 80 €/m³), mikä suosii menetelmiä, joissa tukkiosuus on suuri.
Eri-ikäisrakenteen etu: JK-metsässä kasvaa aina järeää puuta, jolloin markkinapiikkejä on helpompi hyödyntää verrattuna tasaikäiseen metsään, jossa puun on annettava kasvaa vuosikymmeniä ennen kuin se täyttää tukkimitat.
Jatkuva kasvatus mahdollistaa toistuvat tukkipuun myynnit ilman uudistamisvelkaa, kun taas jaksollinen kasvatus (paljaaksihakkuu) lukitsee pääoman perillisiltä pitkäksi aikaa ennen seuraavaa merkittävää tuloerää. Jos ”aukko” ei ole tuottanut mitään, se on joko vielä liian nuori tai sen hoito on jäänyt jälkeen kasvupotentiaalista, se on hyvin tavallista, että riskit kasvaa ja tappiot lisääntyy.NK ,”Puuta on tultava laaniin mahdollisimman paljon, kun kerran metsään mennään.” Mielellään vähän puulla mahdollisimman paljon rahhaa! Vaikka niin ettei jälkiä jää mehtään.