Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Sekin on hyvä juttu.
Yksinkertaiseen pölkkyyn ei tartu aikaisemmat suuret riukutuotoksilla toiminnat. Jäikö aukolle aukko jäljelle.
Puukilla on NNA ja taulukkolaskennat niin miten niillä näkyy tuloksen kehitys euroina, onko 70 luvulta kertautunut nykyiseen? Jätä ne pankkien korot ja ongelmat pois. Voit hakea tietoja vaikka Anne Toppisen väitöskirjasta.
Metsien aukottaminen ja paljaaksihakkuut eivät parantanut kasvua entisestä jossa pidetään pysyvä kasvu 8 m3 ja ~20 m3 välillä. Paljaaksihakkuilla on kasvu 0,01 tienolla 1/5 kasvun ajasta. Mitään kymmenkertaistumista ei ole ollut. Tienvarsien ja rantojen naamioiden taakse on avattu suuria puuttomia ohjatun hoidon harjoitusalueiksi. Potemkin kulissit kuin neukkulassa konsanaan. Kymmenkertaiselle kasvulle on vielä reilusti nousun mahdollisuutta nykyinen keskimääräinen 4 -5 motin ha kasvu on mainio alku . Siitä on hyvä jatkaa tamppausta.
Kirjallisuudessa on 50 -80 luvulta kuvia savotoista ja puunkuljetuksista myös elokuvaa uitoista. Puut on saatu pois metsistä, opinnoita on hyvä jatkaa ja tutustua menneeseen.
Noin 30 % hakkuuosuudesta on tukipuuta ja kasvussa on 25% tai alle , oli luku 16 % joka on lähinnä totuutta. Sillähän ei ole vaikutusta kun tuotanto oli tarkoitettukin riukumitoille.
Itse voi mielensä pahoittaa en minä! Noita lukuja on viralliset mittaukset käyttänee, eivät suuremmi ole jaksollisen mainoksissa mainittu.
70 vuotta sitten Suomessa vallinneet jatkuvan kasvatuksen periaatteella hoidetut metsät mahdollistivat korkealaatuisen puuntuotannon, jossa tukkiosuus oli jopa yli 60 %. Tämän ansiosta teollisuus sai riittävästi laadukasta raaka-ainetta ja myyjän tulot oli siedettävät. Avohakkuut kuitenkin muutti metsien rakenteen perusteellisesti. Nykyisin avohakkuilla saavutettu tukkiosuus on vain noin 30 % korjuusta ja se on jatkuvassa laskussa, mikä heikentää puuntuotannon tehokkuutta. Ongelmaa pahentaa entisten jatkuvan kasvatuksen metsät on tuhottu – yli puolet hoitorästeinä on nyt hoitamatta, pilannut puuntuotannon tulevaisuuden.
Noin 15-20% metsänomistajista oli valmiita harkitsemaan jatkuvaa kasvatusta
Pääasiallisesti nuoremmat ja korkeammin koulutetut omistajat ( osaavat murtoluvut )
Toinen federointikysely (2022)
12% ilmoitti harkitsevansa aktiivisesti muutososta , 25% ei sulkenut pois mahdollisuutta tulevaisuudessa
Metsänomistajaliiton jäsenkysely (2023) 18% kannatti vahvasti menetelmän laajempaa käyttöä
Suurin este: taloudelliset epävarmuudet tietämyspuute
Vaikka prosenttiosuudet eivät vielä ole suuria, kasvuvauhti on kiihtynyt viimeisen 3-5 vuoden aikana 2 % kasvulla vuodessa. Erityisesti alle 50-vuotiaiden metsänomistajien keskuudessa muutos on nopeaa. Tämä on selkeä megatrendi, joka vahvistuu jatkuvasti – 20 vuoden kulutta vallitseva menettely.
On , vaihtelee kohteen mukaan. Kerron ehkä miten tiheys siihen määritellään sitten jos palstalle kirjoittajien tapa muuttuu sopivaksi.
Turhaan Silva Fennican artikkeli oli esittää eivät he lue. Eläinten jätöksiä nuuhkivat, niistä he luontevasti keskustelevat. Ovat aitoja kuin savannin keihäskansa, Isä Jumalan hienoita viljaa!
Ehkä aukon keksintö ja ylistys oli kuin Veikko Lavikaisen laulun väärä vitonen. Ryöstivät teollisuudelle sillä uudistuksella hyvät jatkuvan kasvun metsistä jatkuvuuden puut KORVAUKSETTA! Orjuuttivat vähäväkiset tamppaamaa ostamaan taimet ja raivaamaan !! Mikko viritteli Marttojen uumalle valjaita sopiviksi. No mites on milloin sinne aukkoon ilmestyy kaksinkertaiset tukkipuut? Aikaahan olis ollut jo pelastuksen näyttäytyä. Kertokaa kun on mukamas tuplaantunut.