Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Sellaista Vankileirien saaristoa siitä ajasta voi kertoa. Tuollaisella summalla on tuettu vienti yhtiöitä ja haudattu maahan, Visalle tietysti nekin ovat kertyneet tuloksi.
Niin ne puut kasvaa väliin nopeammin ja toisinaan hitaasti esimerkiksi, aukkoon istutettu kasvu on lähellä nollaa ja keskimääräinen kasvu jaksollisen tilalla 5 motin paikkeilla.
Pentin epäilyt häipyy jos hakkuun väli on 12 v ja ja kasvussa on 11 m 3 niin ei huolta lain, puuta piisaa se kasvu jatkuu sitä ei myydä, kuutiomäärä vain pienenee puustossa hakkuun jälkeen hetkeksi, mutta kasvuhan on entistä vahvempaa. Metsää eikä kasvua pidä tuhota. –Pentin autossa on vääntömomentti ja sen käyrän maksimin yli kun on käyttö niin vastuksen kasvaessa momentti paranee vedossa, sama on jk puustolla kun yläharvennuksella niin tehollisimmat jätetään edelleen sinne. Tarttuko tämä myssyyn?
Miten jupesa suhtaudut Luken tilastoihin ja metsän tukkipuun katoon? Vaikka olen lähinnä agnostikko, eli en näe jumalia missään niin turvaudun numerotietoihin ja kokemukselliseen vertailuun vakavasti.
Harmillinen asia kun sille tappiolle ei voi enää mittää tehä ja ne ”hallinnon veljet”ovat poistuneet melko tarkkaan.
Karkea arvio koko Suomen metsänomistajien kumulatiivisesta taloudellisesta tappiosta (verrattuna optimaaliseen jatkuvaan kasvatukseen tai vastaavaan) 1970-luvulta tähän päivään on:
Suorat kulut: n. 11–15 miljardia euroa (uudistamistyöt).
Korkotappio ja viiveet: n. 30–50 miljardia euroa.
Yhteensä: n. 40–65 miljardia euroa. On noin miljardi vuoteen ja raatamiset lahjaksi päälle!!Näytteitä on leikattu kymmenittäin / ha. 5m tukin latvasta. Se ei vakuuta jos tuhoa on laajalti, että tuottamaton on hyvä menettely. Koko maan tuotanto on tuhottu tukkipuut hävitetty. Paljaaksi hakkuilta odottavat tulevan euro-virtauksen. Matematiikka on lahjomaton sitä käytetään puun mittauksessa myös motossa.
Koko maan aukko hakkuilla aiheutettu kumulatiivinen tappio on valtava ! Käyttämällä aukoissa menetetyt vastaavat kemerat ja ym rahat oikeaan kehittämiseen olisi tulos ollut puun myyjälle myös tuottava ja monin verroin helpompi.
Muistutan vain kun toistoa miun pittää vältellä. Käykää sieltä kuvistani katsomassa leikattu ”kakkara” . Siinähän se näkyy, ettei taulukko varjosta eikä muukaan hidasta jk kasvun lisäystä, se on 5- 10 kertainen aukon jälkeiseen tuotantoon. Puut ei kuitenkaan tiedä sitä, mutta ennakointi ja etumatka puolimatkaan vaikka maratonilla juoksussa on aikamoinen etu. Käyränä se näkyy markkoina kumulatiivisen aukosta odottamisen tappion kuvassa.
A J ei ole samoissa taulukoissa. Taloudellinen ”tiheys” ja säde kasvu puissa sitä kautta euron arvoiseen arvokasvuun. Ne näyttävät hyvin kynnyksen, jossa puu siirtyy kuitupuusta tukkipuuksi, mikä Sädekasvu ja arvokasvu: Taulukot auttavat laskemaan, miten tietty sädekasvun muutos vaikuttaa puun tilavuuteen ja on JK-suunnittelun ydin (arvokasvun maksimointi).
Laasenahon perusmallit eivät itsessään ennusta, miten JK-hakkuun (yläharvennus) jälkeen jäävät pienemmät puut ”vapautuvat” ja alkavat kasvaa. Jos on niin, se on jaksollisen peruja muutoksesta. Taulukot pätee kaikkiin puihin myös jaksolliseen.On hyvä osata ne olosuhteet, että puun tuotannon ei tule olla vain puumassan kerryttämistä, vaan arvovirran optimointia, jossa vältetään turhia kuluja (yksioikoista teollisuudelle uudistaminen) ja hyödynnetään olemassa olevan sekapuuston luontaista kehityspotentiaalia jolla korvataan lannoitussijoitukset sekä lisästään monimuotoisuuta.
Palaan tuohon kassavirta juttuun, siitä oli täällä keskustelussa vahvoja oikeamielisiä mielipiteitä . Urpo voit katsoa Laasasenahon taulukoista valmiit optimi ” kokoluokat”/ lukumäärät eri luston mukaan. Se on hieno juttu hallita. Myynti virtauksen voi kiihdytellä optimiksi. Sitäkin täällä on tehty.
Kevennykseksi laitan aikaisemman kamppailusta linkin ; kasokaa sivut 14 ja 15 myös !
Mielenkiintoinen pulma urpolla, ” mikä sitten optimi kehitysluokat”.. on monikko , ei se mittää. Jos kysyjällä ei ole tavoite tiedossa niin kaik’ muukin on hakusessa. Olen näissä keskusteluissa lähes laitanaan havainnut saman hyvin monella, ihmettelevät äimän käkenä ajokoneen urilla tai kaatuneen hakkuun reunassa tuhoja ei ole mennyt kuin Strömsössä hommat ja etenkään tulot. Neljännen luokan laskuopilla pärjää, tietoa on kirjoina ja netti tulvillaan. Jos asenne on esimerkisi kuin Suorittavalla portaalla ja parilla muulla niin hankalaa on.
Nyt on niin huono hetki tuon suurtuhon satuttua. Osan syystä monessa kyllä laitan edelleen heille edesmenneille neuvojille ja metsän viisaille jotka teollisuuden ehdoilla valikoivat menetelmiä ja hakkuutapoja. Metsän omistajan osa oli olla kuuntelija. Se on poltettu suomalaisen puutuoton sisään eikä hevillä erkane. Viruksen tavoin sisäistetty metsäväen ajatteluun.
Kenkiin on myös sähköllä lämpiäviä pohjallisia niin alkaa mehtä hommat olla lämpimämmät kuin Kanarian matkat. Tahtoo tulla vilu talvella töitä kahellessa.
Toivottavasti riittää uusia aiheita 2026 ja savotalle kehittäviä ratkaisuja. Hyvää ja turvallista vuotta kaikille, mutta etenkin sinne ahertajille!