Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Korjuukalusto tulee uudistumaan tehtäviin erikoistuen aina paremmaksi. Nykyiset ”veturimöhkäleet” jäävät älyn kehittyessä museoihin. Omistajan tahto ja tuleva kasvun tuotto ohjaavat älyn kanssa hakkuita jotta tulos on kaikin puolin positiivinen, so it goes . Metsä on arvokkain osa tuotannossa ja se tulee takaisin sanelijaksi ropsin ostajille.
Tulevaisuuden aukon tekijälle voi tarvita elvytyksen kun myynti ei vedä.
Peltoala ei ole kadonnut minnekään, lopettaneiden tilojen maat ovat siirtyneet jatkavien viljelijöiden haltuun vuokrauksen tai ostojen kautta. Keskimääräinen tilakoko onkin yli kaksinkertaistunut noin 25 hehtaarista lähes 60 hehtaariin. Tuotanto on tehostunut !
Puulajit vaikuttavat ratkaisevasti ajourien valintaan ja pysyvyyteen. Kuusivaltaisessa sekametsässä ajourat on valittava ja pidettävä pysyvästi samoina, koska kuusen pinnalliset juuret ovat erittäin herkkiä vaurioille ja tyvilaholle ( jaksollisen harvennus). Jos sekametsä taas on mänty- ja koivuvaltainen, juuristot kestävät koneen painoa paremmin, mikä antaa hieman enemmän joustavuutta korjuu reittien suunnitteluun maaperän kantavuuden mukaan. Jk eduksi on talviaikainen lumen suojaama korjuu varminta taimille.
Ilmastonmuutoksen myötä hyvää lumitalvea ja pakkaskeliä on yhä vaikeampi ennustaa ja valita 12–20 vuoden välein voi sitä passailla.
Hyvä huomio, että ostokulut puuttuvat annetusta yhtälöstä. Se ei kuitenkaan ole virhe eikä vale, vaan laskelman tietoinen rajaus. Koska tavoitteena oli vertailla nimenomaan eri kasvatustapojen ja puuntuoton sisäistä kannattavuutta, maanhankinnan kiinteät alkukulut jätettiin tästä tarkastelusta pois, jotta luvut pysyvät vertailukelpoisina. Tässä visalla oli vaurauden viisaus.
Käytetään €/ha edelleen jos vertaillessa ette itse kykene laskemaan vuoden hehtaarituoton arvoa. Onko häiriköillä siihen mitään vastaan. Tosin sieltä jaksolliselta ei ole ollut € – tulosta yksitäisistä myynneistä. Verottajalla on!