Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 4,142)
  • Perko

    Perkolaattorin parametrejä pitäisi ehkä vähän säätää”  A. J.  Mitä meinaat?

    Perko

    Tarkista A J ,.. vielä kerran  parametrit, taimien kasvukuutiot ei kesää tee!!  No ei kiistellä, .mie kasvattelen tukkipuita mieluummin.  # kirjoittelu tökkii, pitää kahdella näppäimistöllä  naputella, toinen hajosi.

    Käytän kaikkia näitä saatavilla olevia Luken ja  ketkä kaikki niitä kuvia on ottanutkin.

    ______– Kävin etsimässä

    Suomen metsien kasvun ja hiilinielujen muutokset ilmastonmuutoksen aikana”**
    – **Tekijät:** *Timo Pukkala, Antti Kilpeläinen, ja Heli Peltola* (Luke)
    – **Julkaistu:** *Metsätieteen aikakauskirja (2023)* ja päivitetty raporteissa 2024
    – Luku: 10–20 % vähemmän puuntuotantoa vuosina 2000–2023 vs. 1970–1999

    Perko

    Aamun tv jutussa oli  muutama päivä siten, A . A .  kertoi, että taantuma havaittiin jo viisivuotta sitten.  VMI  mittaa mennyttä paremmin kuin tulevaa.   Otapas selvää  mistä johtuu?  Toisaalta  noilla ei ole yksittäisen mo: n  tuloihin vaikutusta.  Miulle simulointi ohjelma  näyttää paljaaksihakkuun toistumisen selkeänä taantumantekijänä.  Helpointa on päätellä, että 140 vuoden jaksoon mahtuu jo kaksi reilua taimivaihetta  yhteensä   on 60 vuotta  0 -2 m3/ha kasvua.  Odottamista toinen mokoma.

    Perko

    Onko  A J  löytänyt tuohon parametrin;  ” on jo 70 vuoden näytöt, ja edelleen kasvu kiihtyy ja kiertoajat lyhenevät” ? Miten selittyy A. Asikaisen ilmoitus.

    Perko

    No, ”koordinaatit”, varmaan  osalle taluttajat enempi tarpeen!  Kun  noissa alkeellisimmissa asioissa on jo  viritykselle tilaa niin riittäköön ne Punkharjun tutkijoiden monikieliset  selitykset . Noihin muihin olen netin kautta vilkaisut.

    Tarve opiskella uutta;  – Metsäntutkimuslaitos (Luke)  on arvioinut, että **liian nopea hakkuuvauhti** voi vähentää **kokonaistuotantoa 15–30 %** seuraavan 30 vuoden aikana, jos:
    – Uudistaminen viivästyy (esim. istutukset myöhässä), hoitoalueiden  nollatuotto vuosikymmenet miinuksella.
    – Maaperän ravinteet kuluu liian nopeasti (toistuvat lyhyet kasvukierrot).

    __

    Ranelle on tärkeää ja tuo iloa toisten tappiot.  Tuo sattui ML Mikolle kun kirjoitti  jaksollisen umpikuusikon  harvennuksesta? ..  Perään alueella riehui trompi.

    – **Ilmastonmuutos** lisää kuivuutta ja tuholaisia, hidastaen kasvua entisestään.

    PS:  Nostokoukulle  kerron , että on kaksinkertaisesta tulon menetyksestä  ja hirvittävän suuresta työnmäärästä tukineen  propsintuotannon takia!  Tämäkin oli sanottu  ja kirjoitettu aiemmin.

    Ratkaisu:
    – **Jatkuva kasvatus (JK)** vähentäisi kasvun taantumaa, koska metsä säilyttää hiilinielunsa paremmin.
    – **Kasvua parantavat harvennukset** (ei täysiä aukkoja) parantaisivat pitkän aikavälin tuottokykyä.
    – **Maaperän kunnossapito** (esim.  monipuolinen puulajivalinta) ehkäisisi ravinteiden köyhtymistä.

    Perko

    Pohjoismaista Ruotsi on edelläkävijä jatkuvan kasvatuksen (JK) metsien demonstraatio- ja koealueiden suhteen, mutta myös Suomessa ja Norjassa on nähtävillä hyviä esimerkkejä. Tässä yleiskatsaus:

    – **Skogforsk** (Ruotsin metsätutkimuslaitos) ylläpitää laajasti **demoalueita** eri puolilla maata, erityisesti keskitettynä etelä- ja keskiosiin.

    – **Tönnersjödemon** (Hallands län) – Klassinen JK-metsä, jossa vertaillaan eri hoitotapoja.
    – **Asa försökspark** (Småland) – Pitkän aikavälin kokeita harvennusväleistä ja puulajivalinnoista.
    – **Metsäyhtiöt** (kuten SCA ja Holmen) pitävät omia **JK-esimerkkialueitaan** esim. **Norrlandin** metsissä.

    Opastetut retket**: Usein järjestetään yhteistyössä **Skogsstyrelsenin** (Ruotsin metsäkeskus) kanssa.

    🇫🇮 **Suomi – Kokeilut suppeammat, mutta kasvussa**
    – **Metsäkeskuksen ja Luken alueet** (kuten Punkaharju, Juupajoki).
    – **Yksityiset JK-mallimetsät**: Esim. Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa (kuten **Silva Ry:n koulutusalueet**).
    – **Osa alueista keskittyy ”lähes luonnontilaiseen” kasvatukseen** (erityisesti Pohjois-Suomessa).

    🇳🇴 **Norja – Painotus luonnonläheisyyteen**
    – **NIBIO** (Norjan bioeconomy-instituutti) pitää yllä JK-kokeita **Østlandetissä** (itinäisessä Norjassa).
    – **Esimerkkimetsät** löytyvät mm. **Vestfoldin** ja **Telemarkin** alueilta, usein keskittyen lehtipuuvaltaisiin metsiin.

    🇩🇰 **Tanska – Pienimuotoista, mutta mielenkiintoista**
    – **Hald Hovedgårdin metsäkoulutuskeskus** (Jyllanti) – Näyttelyalueita, joissa korostetaan sekametsää ja harvinaisempia puulajeja.

    Mistä löytää näitä?
    – **Ruotsi**: [Skogforsk.se](//www.skogforsk.se) (kartta demoalueista)
    – **Norja**: [NIBIO.no](//www.nibio.no) (hakusanalla ”kontinuerlig skogbruk”)
    – **Suomi**: [Metsäkeskus.fi](//www.metsakeskus.fi) (hakuehdotuksella ”jatkuva kasvatus”)

    Jos haet konkreettisia vierailukohteita**, suosittelen etenkin Ruotsin **Tönnersjötä** tai Suomen **Punkaharjua** – molemmat tarjoavat selkeät oppimiskokemukset.

    Perko

    Ukko-härkä vasta nyt huomaa pohtia paljaanmaan olemusta. Siemenkyky  on sieltäkin hävitetty !

    Perko

    Jos 60 % pelloista (noin 1,2 milj. ha) muutettaisiin metsäksi, puuntuotanto nousisi joskus noin 15–20 milj. m³/vuosi (riippuen kasvatuksen tehokkuudesta). Tämä perustuu karkeaan arvioon, että uusi metsä tuottaisi 10–15 m³/ha/vuosi.    Tuotto; puu 1 miljardi €/ vuosi mutta   vuosienkuluttua, siirtymään metsälaidunnusta jollain riviviljelyllä eroteltuna.  Peltomaan arvo taitaa nykyisin  tuhota ajatuksen.

     

    Perko

    Onko tuo noin hankalaa, ettei enää löydä omatoimisesti metsää,  Antti Asikainen siitä vain taantumana puhui .  Olen  suppeasti liikuskellut mutta meidän rannoilla on  ihan mainiot puustot.  Pärnun lähellä on reilusti suojeltua metsää ja tammi kasvaa hyvin! Kyllä metsiä on.  Puolassa on  tiheää mäntymetsää ja Espanjassa sypressit huojuu taisi olla haapojakin.

    Perko

    ”On turhaa heille ’mölisevälle sonnilaumalle’ – A. Kiven sanoin. ’Linkittäkää joku JK-tutkimus!’ Jos eivät ole tähän mennessä oppineet löytämään tietoa, niin A.J., miksi vielä houkuttelet moista? Lisätkööt aukkoja. Itse asiassa olen näistä asioista esittänyt tutkitun tiedon lähteet. Katseltavia kohteita on ja tutkittua  aiheista on julkaistu useiden kirjojen verran, mutta lukijat viihtyvät mieluummin vessakirjoittelun tiloissa! Tieto ei ole  sattunut sopivassa muodossa noille äijille.

    Heillä tuntuu olevan tarpeeksi tietoa vääristelyyn, mutta kun itse perään kysytään missä JK-metsien kasvu- ja tuotostiedoista voi tutustua, paljastuu täydellinen tietämättömyys.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 4,142)