Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
”On turhaa heille ’mölisevälle sonnilaumalle’ – A. Kiven sanoin. ’Linkittäkää joku JK-tutkimus!’ Jos eivät ole tähän mennessä oppineet löytämään tietoa, niin A.J., miksi vielä houkuttelet moista? Lisätkööt aukkoja. Itse asiassa olen näistä asioista esittänyt tutkitun tiedon lähteet. Katseltavia kohteita on ja tutkittua aiheista on julkaistu useiden kirjojen verran, mutta lukijat viihtyvät mieluummin vessakirjoittelun tiloissa! Tieto ei ole sattunut sopivassa muodossa noille äijille.
Heillä tuntuu olevan tarpeeksi tietoa vääristelyyn, mutta kun itse perään kysytään missä JK-metsien kasvu- ja tuotostiedoista voi tutustua, paljastuu täydellinen tietämättömyys.
Taiki: lle äkkiä , ovat tuolla mitanneet 23 mottia / ha, siinä puskee vahvaa tukkia edelleen. Sitä ei edes ollut tietäen viritetty ! Mie oon havainnut jotta kun on sopivasti puita niin kasvaa paremmin tukkia kuin vatukko.
Nosta pylkerö tamppaustahtia niin jospa siitä kasvu heräisi!
Unohtunut tamppaajilta, että paljaaksi hakatulle ei tarvitse minkäänlaista (60v) hakkuukonetta vuosikymmeniin eikä kummoista asiantuntijaa. Saavat vapaasti ukot ja suorittavat varjella ”siemenpussejaan” vatukossa ei oo kiireitä! Taantuma lisääntyy!
Myynti jatkuu jk metsästä hyvätuottoisena noin tonnin hehtaarilta vuodessa, ~10 vuoden rytmillä!
Keskeytän jutustelun jotta älyätte mennä purkamaan asianne huussiin. Ahvenen puhdistus tuottaa noin 80- 150 € tunnissa kun vertaan kaupan file-hintaan, ja on maukasta!
Eri-ikäisessä harvennuksessa tuotetaan järeää tavaraa jaksottaista enemmän – tämä on tutkittu asia. Korjuuvahingoilta on aina pyrittävä välttymään, minkä vuoksi osaaminen on tärkeää – välttämätön eikä siitä erikseen makseta. Hakkuun tekijällä on oltava tieto ja koulutus tekemiseen, että osaa tehtävänsä. Työnantajalla maksajana on mahdollisuus vaikuttaa työnlaatuun ja valvoa sitä ( kirjoitettu sopimukseen). Tehtävään voi vaatia oikeaa asennetta, kaluston ja varmasti osaavan tekijän eikä huoli tyytyä jk kapinoitsija ”tuholaista” mihinkään tehtävään. Oikein toimivia koulutettuja taitavia korjuuhenkilöitä on.
Puunhinnat hakkutapojen mukaan ovat ostoyhtiöiden luomakuva osin perusteeton tarvitsemasta erilaisesta kustannuksesta. Kertymä aikayksiö kohti on lähes sama kun jk harvennus tuottaa järeää tavaraa jaksollista enemmän, se on tutkittu asia. Näyttöjä menekistä ei ole kauppojen mukaan korvauksista hakkaajalle julkaistu. Pukkalan tutkimuksessa oli mitätön ero avohakkuun ja jk harvennuksena hakatun välillä. Ostoyhtiön metsään tehdyn työn maksuista tulisi näkyä selkeästi myös maksajalle.
Onko tuo metsä mistä peräisin josta laskelmia tehdään ja kenelle ne paljaaksihakkuun tulot kuuluu, onko joku jäänyt välistä pois. Millä ne edelliset tamppaajat ovat palkittu. Käteinen puuttuu. Pimeys on vallalla! En puutu korjailemaan. Ahventen puhdistus on mielekkäämpää puuhaa.
A J , harmi kun tuo ohjelmani ei tuota grafiikkaa ja olen huomannut sen siirto on hankala tänne lehteen, olisi niin tuiki tarpeellinen tälle väelle. Eihän tuo ole hankala kunkin piirtää ruutupaperille noista lukemista, osaamisestahan se ei ole kiinni! käyttää kynää ja tietysti kumia.
Koealasta saadulla tuloksella esittämäni on hyvin sopusoinnussa varmalla pohjalla. Viisivuotta sitten havaittu aukkojen jälkeinen taantuma on ollut ennustettavissa myös simuloinnilla. Siitä olen kirjoittanut jo vuosia. Ahkeruuskaan ei pysty korjaamaan tehtyä tuhoa pitkään aikaan.
-pylkeröt voi laskea ja hyvä pysytelläkin sormi- varvasfunktion nopeuden vertailussa. Parempi ettet sekoittaisi Lukea niihin tuloksiin.
Kyse ei ole pelkästään lakivelvoitteista vaan ” parhaan” kasvunhyödyntämisestä.
#A J, ” jatkuvassa ne poistetaan ”mätki myyrää” -pelin tapaan heti, kun ne saavuttavat hakkuukypsyyden ”. Annelilla on vielä hyvä mahdollisuus lisätä tietoisuutta jk menetelmästä ! Huoman, että olet jämähtänyt kirjoittamaan siihen 20 vuoden takaiseen jk innovaatioon , ei sekään ole huono. Silloinen menettely on korjattu josta mm Pukkala on ohimennen kertonut (näkyy hänen hakkuukuvissakin) , se oli seminaarissakin julkituotu. Uudet matematiikan laskimet pystyy hetkessä ”sulattamaan” funktion 62 potenssin joka aiemmin oli tamppausharrastajalle lähes ylivoimainen ongelma.
Avohakkuun vaikutus:
1. sukupolvi (0–30 v): Kasvu -30 % (hakkuun jälkeinen heikentymä)
2. sukupolvi (30–60 v): Kasvu -40 % (maaperän köyhtyminen)
3. sukupolvi (60–100 v): Kasvu -50 % (kumuloitunut heikentyminen)
Kasvun prosenttimuutos 100 vuodessa: ( huomaa lisätä väli aikaistutukset)
Aikaväli -Luonnollinen jk kasvu -Avohakkuun jälkeinen kasvu -Ero (%)
0–30 v 100 % 70 % –30 %
30–60 v 90 % 50 % –44 %
60–100 v 80 % 40 % –50 %