Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Jos keppejä laittaa koivun istutusalalle, niin kannattaa upottaa yläpäät Tricoon hetkeksi, on hyvin pieni lisävaiva. Kuivattaa ne täytyy toki ennen asettamista. Uskon, että tällä saa jo jonkinlaista syönninestovaikutusta useammaksi vuodeksi.
Mitään muita keppejä ei kannata ajatellekaan kuin noita Uittokalustonkin myymiä Siekkelin sahan keppejä. Ovat laadukkaita ja kestävät kyllä sen aikaa kun tarvitsee. Viitseliäs kerää pois ja käyttää uudestaan.
Gla, milloin koivun kylvö on tuolla kohteellasi tehty? Kirjaviisaus kertoo, että tuloksia joutuu odottamaan useamman vuoden. Itse en ole koivua kylvänyt, joten kokemusta ei ole.
Jos on oikein pitkä rinne samaa kuviota, niin katsokaa latvusmallista (laserkeilaus) onko edellisen puuston pituus alkanut jossain kohtaa lyhenemään. Muokkauksessa tietysti selviää maalaji ja lopullinen päätös puulajista tulisi voida tehdä sen jälkeen. Kuumassa ketjussa tämä tietysti vaikeampaa.
Samat kokemuksen Glan kanssa, omt savimaalla mätästetyllä pohjalla nykyiset männyn pottitaimet tuottavat ainakin riittävään hyvää laatua. Ja kasvu on vauhdikasta alusta lähtien verrattuna kuuseen joka savella syväistutettunakin juroo kymmenenkin vuotta. Johtuu ilmeisesti siitä, että rouste katkoo hienojuuria vuodesta toiseen. Minulla on kyllä mänty kasvanyt hyvin myös hienolla hiesulla joilla rauduskoivu ei taas viihdy ja kuivana kesänä jopa kuivattaa latvansa, joka on tietysti lopun alku.
Muokkauksen yhteydessä kannattaa aina välillä tarkastaa tuleeko peruskallio missä syvyysdessä vastaan. Täällä itäisellä Uusimaalla on ihan tavalllista, että syvä savi vaihettuu rinteessä lopuksi avokallioksi tai töppyräksi jolla silläkin on ohut kerros savea. Ei nouse moreenia siinä välissä välttämättä ollenkaan.
Kyllä minä painottaisin ja painotan voimakkaasti männylle viljelyä ja sinne sekaan kuusta, mutta vain 300-500kpl/ha ja erilleen toisistaan. En siis istuta kuusiryhmiä vaan kuusten tulee kasvaa erillään toisistaan.
Parin vuoden takainen energiapuubuumi ei varmaankaan palaa, mutta nyt jo kuulee, että varannot alkavat paikallisesti olla lopussa tämän lämmityskauden jälkeen. Tilanne toki vaihtelee alueittain, mutta isossa kuvassa energiapuun osto- ja korjuutarvetta alkaa taas olla. Saa nähdä miten tämä tällä kertaa realisoituu.
Ja kyllä, omt-pohjalla hoidetut viljelykuusikot menee ensiharvenukseen 20 kasvukauden jälkeen ja kaikkein rehevimmät jopa 15 vuodessa. Ja tulee se 60mottia/ha pinoon.
Juuri näin Metsäkupsa, kyllä meillä Suomessa jää hoidetutkin nuoret metsät aivan liian tiuhoiksi. Paljon toistellaan tätä, että kuusikossa pitäisi olla 60% elävää latvusta. No hyvä, että on edes 60%, mutta parempi jos sitä on enemmän. Tämä onnistuu paremmin kun taimikonharvennuksessa (taimikonhoito on huono termi) ihan aikuisten oikeasti runkoluku pudotetaan siihen 1800kpl/ha ja aivan hyvin sen allekin. Tältäosin olen siis Vessin kanssa samoilla linjoilla, mutta superharventamista en allekirjoita.
(mahdollliset) HCV alueet ilmeisesti näkyvät metsänomistajalle (nykyiselle omistajalle) metsään.fi:ssä ja metsätoimijoiden palveluissa, mutta metsätilan ostajalle tieto ei näy. Näkyy sitten kun tilakauppa on tehty, eli uudelle omistajalle.
Juva-Anttola(Mikkeli) välillä tuulen kyllä huomasi, mutta ei tuhoja. Välillä Anttola-Ristiina-Mäntyharju-Heinola-Lahti-Helsinki (tänään ajoin) ei mitään merkkejä myrskystä. Ei tainnut Hannes osua Päijänteen itä-puolelle.
Nykypäivänä tietysti jo melko mahdoton ajatus edes kerrottavaksi, mutta jos minulla olisi tuollainnen turvesuon metsityskohde, niin todennäköisesti hoitaisin sitä traktorin kasvinsuojeluruiskulla niin, että koittaisin mahdollisimman hyvin tunnistaa ajankohdan jolloin männyn vuosikasvaimet ovat jo puutuneet ja siten eivät ottaisi siipeensä glyfosaatista, mutta lehtipuuvesakko olisi sen verran vihreää että vaikutusta vielä saisi. Mikään lehtipuuston totaalikuolema ei olisi edes tavoitteena vaan sen verran tyrmäystä, että männyt pääsevät nousemaan. Vesimäärä tulisi olla melko suuri, 300litraa hehtaarille ja glyfosaattia vain niukasti korkeintaan 1litra/ha.
Näihin tela-alustaisiin ja kauko-ohjattaviin piennarmurskaimiin liittyen, melko arvokkaitahan ne ovat käytettynäkin 20000€+alv. McConnel Robocut on yksi näkyy googlella löytyvän käytettyjäkin. Uutena maksavat +40000€+alv.
Kiinasta saa sitten tilattua vaikka mitä ja lopputuloskin oon vaikka mitä Alibaba.com
Eikä se olisi parempi joku tällainen kauko-ohjattava tela-alustainen kelamurskain kunnollisilla vasaraterillä? Näillä on monta valmistajaa ja kiinanihmeet lisäksi.
Perjantai on kääntynyt iltaan ja vauhti näköjään vain kiihtyy.
Kiihdyttelen itsekin. Jaksollinen kasvatus on erittäin kannattavaa. Myyntikate% on tasaisesti vähintään 80% ja hakkuutuloja saa vuosittain. Samaan aikaan metsätilan arvo senkun vain kasvaa. Ja ekosysteemipalveluita tuotetaan samalla.
JK kasvatuksen myyntikate% on haavekuvissa tietysti ylivertaiset 100%, mutta kuitenkin vain 20% korkeampi kuin jaksollisen. Hakkuutuloja kertyy tietysti harvemmin ja nettona vähemmän kuin jaksollisessa. Ja metsätilan arvo ei käytännössä kasva vaan päinvastoin. Ja JK:ssakin tuotetaan ekosysteemipalveluita. Kummassakaan mallissa ekosysteemnipalveluista saa vain hyvä mielen.
Kaikkinensa onhan tämä metsätalous todella kannattavaa tomintaa, ainakin myyntikatteella mitattuna. JK:ssa tosiaan jopa kannattavampaa vaikka rahaa kulutukseen ja sijoitukseen se tuottaakin vähemmän.