Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Jos on oikein pitkä rinne samaa kuviota, niin katsokaa latvusmallista (laserkeilaus) onko edellisen puuston pituus alkanut jossain kohtaa lyhenemään. Muokkauksessa tietysti selviää maalaji ja lopullinen päätös puulajista tulisi voida tehdä sen jälkeen. Kuumassa ketjussa tämä tietysti vaikeampaa.
Samat kokemuksen Glan kanssa, omt savimaalla mätästetyllä pohjalla nykyiset männyn pottitaimet tuottavat ainakin riittävään hyvää laatua. Ja kasvu on vauhdikasta alusta lähtien verrattuna kuuseen joka savella syväistutettunakin juroo kymmenenkin vuotta. Johtuu ilmeisesti siitä, että rouste katkoo hienojuuria vuodesta toiseen. Minulla on kyllä mänty kasvanyt hyvin myös hienolla hiesulla joilla rauduskoivu ei taas viihdy ja kuivana kesänä jopa kuivattaa latvansa, joka on tietysti lopun alku.
Muokkauksen yhteydessä kannattaa aina välillä tarkastaa tuleeko peruskallio missä syvyysdessä vastaan. Täällä itäisellä Uusimaalla on ihan tavalllista, että syvä savi vaihettuu rinteessä lopuksi avokallioksi tai töppyräksi jolla silläkin on ohut kerros savea. Ei nouse moreenia siinä välissä välttämättä ollenkaan.
Kyllä minä painottaisin ja painotan voimakkaasti männylle viljelyä ja sinne sekaan kuusta, mutta vain 300-500kpl/ha ja erilleen toisistaan. En siis istuta kuusiryhmiä vaan kuusten tulee kasvaa erillään toisistaan.
Parin vuoden takainen energiapuubuumi ei varmaankaan palaa, mutta nyt jo kuulee, että varannot alkavat paikallisesti olla lopussa tämän lämmityskauden jälkeen. Tilanne toki vaihtelee alueittain, mutta isossa kuvassa energiapuun osto- ja korjuutarvetta alkaa taas olla. Saa nähdä miten tämä tällä kertaa realisoituu.
Ja kyllä, omt-pohjalla hoidetut viljelykuusikot menee ensiharvenukseen 20 kasvukauden jälkeen ja kaikkein rehevimmät jopa 15 vuodessa. Ja tulee se 60mottia/ha pinoon.
Juuri näin Metsäkupsa, kyllä meillä Suomessa jää hoidetutkin nuoret metsät aivan liian tiuhoiksi. Paljon toistellaan tätä, että kuusikossa pitäisi olla 60% elävää latvusta. No hyvä, että on edes 60%, mutta parempi jos sitä on enemmän. Tämä onnistuu paremmin kun taimikonharvennuksessa (taimikonhoito on huono termi) ihan aikuisten oikeasti runkoluku pudotetaan siihen 1800kpl/ha ja aivan hyvin sen allekin. Tältäosin olen siis Vessin kanssa samoilla linjoilla, mutta superharventamista en allekirjoita.
(mahdollliset) HCV alueet ilmeisesti näkyvät metsänomistajalle (nykyiselle omistajalle) metsään.fi:ssä ja metsätoimijoiden palveluissa, mutta metsätilan ostajalle tieto ei näy. Näkyy sitten kun tilakauppa on tehty, eli uudelle omistajalle.
Juva-Anttola(Mikkeli) välillä tuulen kyllä huomasi, mutta ei tuhoja. Välillä Anttola-Ristiina-Mäntyharju-Heinola-Lahti-Helsinki (tänään ajoin) ei mitään merkkejä myrskystä. Ei tainnut Hannes osua Päijänteen itä-puolelle.
Nykypäivänä tietysti jo melko mahdoton ajatus edes kerrottavaksi, mutta jos minulla olisi tuollainnen turvesuon metsityskohde, niin todennäköisesti hoitaisin sitä traktorin kasvinsuojeluruiskulla niin, että koittaisin mahdollisimman hyvin tunnistaa ajankohdan jolloin männyn vuosikasvaimet ovat jo puutuneet ja siten eivät ottaisi siipeensä glyfosaatista, mutta lehtipuuvesakko olisi sen verran vihreää että vaikutusta vielä saisi. Mikään lehtipuuston totaalikuolema ei olisi edes tavoitteena vaan sen verran tyrmäystä, että männyt pääsevät nousemaan. Vesimäärä tulisi olla melko suuri, 300litraa hehtaarille ja glyfosaattia vain niukasti korkeintaan 1litra/ha.
Näihin tela-alustaisiin ja kauko-ohjattaviin piennarmurskaimiin liittyen, melko arvokkaitahan ne ovat käytettynäkin 20000€+alv. McConnel Robocut on yksi näkyy googlella löytyvän käytettyjäkin. Uutena maksavat +40000€+alv.
Kiinasta saa sitten tilattua vaikka mitä ja lopputuloskin oon vaikka mitä Alibaba.com
Eikä se olisi parempi joku tällainen kauko-ohjattava tela-alustainen kelamurskain kunnollisilla vasaraterillä? Näillä on monta valmistajaa ja kiinanihmeet lisäksi.
Perjantai on kääntynyt iltaan ja vauhti näköjään vain kiihtyy.
Kiihdyttelen itsekin. Jaksollinen kasvatus on erittäin kannattavaa. Myyntikate% on tasaisesti vähintään 80% ja hakkuutuloja saa vuosittain. Samaan aikaan metsätilan arvo senkun vain kasvaa. Ja ekosysteemipalveluita tuotetaan samalla.
JK kasvatuksen myyntikate% on haavekuvissa tietysti ylivertaiset 100%, mutta kuitenkin vain 20% korkeampi kuin jaksollisen. Hakkuutuloja kertyy tietysti harvemmin ja nettona vähemmän kuin jaksollisessa. Ja metsätilan arvo ei käytännössä kasva vaan päinvastoin. Ja JK:ssakin tuotetaan ekosysteemipalveluita. Kummassakaan mallissa ekosysteemnipalveluista saa vain hyvä mielen.
Kaikkinensa onhan tämä metsätalous todella kannattavaa tomintaa, ainakin myyntikatteella mitattuna. JK:ssa tosiaan jopa kannattavampaa vaikka rahaa kulutukseen ja sijoitukseen se tuottaakin vähemmän.
Äestys on sekaviljelyssä parempi kuin kaivinkonemuokkaus kun muokkauksen yhteydessä kylvetään. Metsä-äkeen muokkausjälki on kylvölle otollisempi kuin laikutus. Minun mielestä sekaviljelyä se on männyn konekylvön ja kuusen istutuksen yhdistäminenkin. On totta, että kuusi hyötyy mätästyksestä, mutta karkeammilla pohjilla hyöty jää suhteessa pienemmäksi. Suuri osa nyt 20-30 vuotiaista hyväkasvuisista viljelykuusikoista on äesjälkeen istutettuja. Osaamista äesjälkeen istuttamienn tietysti vaatii, mutta osa istutusporukoista ei osaa istuttaa oikein edes mättäälle. Oma kokemus on, että metsä-äkeellä muokattu ala on istuttajalle selkeämpi ja selvästikin nopeampi pohja. Vaarana on tietysti, että taimet laitetaan äesjäljen pohjalle, josta rouste ne sitten nostelee jos maalaji on sille otollinen.
Hyviä tuloksia olen saanut 2000-luvun alussa savimaallakin äesjälkeen istuttamisesta. Istutusporukka taisi olla Puolasta. Pieleen oli menossa, mutta ehdin alkuun mukaan ja opastamaan, että kuusentaimet tulee laittaa äesjäljen ”palteeseen” tai heti sen viereen. Hyvin onnistui, rouste nosteli taimia hyvin vähän ja tänä talvena ensiharvennus jos saadaan routa maahan ja/tai runsaasti lunta. Äeskoneen kuljettaja oli kokenut tekijä tietysti ja osasi säätää jälkeä ottavammaksi ja palletta muodostavaksi. Ei kaunein ala muutamaan vuoteen, mutta ei se mitään aurausjälkeä kuitenkaan ollut.
Paras pohja istutukselle on tietysti naveromätästys kun mättäät on tehty laakeiksi ja pinta-alaltaan isoiksi. Näin ainakin savimaillla ja hienoilla hiesuilla. Laadukkaastikin tehty laikkumätästys tuottaa jonkinlaisen kuopan joka sitten kerää kosteutta ja lisää vesottumista. Naveroissa on samaa ilmiötä, mutta vesakkoa kertyy etäämmälle mättäistä. Kääntömästästy ei hienojakoisille maille sovellu ollenkaan.