Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Tätä olisi hyvä vaikkapa Metsälehden selvittää perusteellisesti. Minulla on käsitys, että metsäkiinteistö arvostetaan taseessa lähtökohtaisesti hankintahintaan. Tämä kannattaa muistaa jos siirttää metsätiloja yhtiöön aporttina. Millä arvostustasolla tämä kannattaa tehdä? Varainsiirtoveroseuraamus tulee arvostustason mukaisesti. Jos oma ostohinta on matalampi kuin arvo aporttina, niin tulee luovutusvoiton veroseuraamus, mutta jos arvo on alhaisempi niin saako luovutustappion hyödykseen? Metsävähennys ilmeisesti ”häviää”, eli jos yhtiö myöhemmin myy metsätilan niin mitään metsävähennyksen tuloutusta ei seuraa? Vai seuraako se jo aporttina siirtämisen yhteydessä, tuloutuuko metsävähennys siinä? Taseessa olevaa arvoa voi sitten tilinpäätöksessä laskea tai nostaa ja tällä on tulosvaikutus. Edelleen en ole varma, mutta ilmeisesti maa-alueen, joka metsäkiinteistökin on, arvon taseessa voi pitää hankintahinnan suuruisena vaikka tekisi hyvinkin reippaita hakkuita. Mitään pakkoa arvon alaskirjaamiseen ei tällaisessakaan tapauksessa ole? Jos näin on, niin yhtiön nettovarallisuus nousee aloittevallakin yhtiöllä nopeasti kun hakkuutuloilla voi maksaa metsätilan hankintaan otetut lainat (jos sellaisia on onnistunut saamaan) nopeastikin pois.
Sitten kannattaa myös tarkkaan miettiä tilannetta jossa metsäomaisuudesta luopuu osittain tai kokonaan. Ja mitkä veroseuraamukset koituu sukupolvenvaihdoksessa ja vähemmän suunnitellussa sukupolvenvaihdoksessa, eli jos kuolee?
Aloituksen kysymykseen, omilla ja lähipiirin palstoilla ei mainittavia hirvituhoja viime vuosina. Havainnot Saarijärveltä ja itäiseltä Uusimaalta, joissa runsaasti tuhoalttiissa vaiheessa olevaa männyntaimikkoa. Kiteellä 5ha taimikko tulossa ”riskivaiheeseen”. Uudistaminen männyllä istuttaen ja kylväen jatkuu samoin kuin varhaisperkaukset 4v kuluttua uudistamisesta. Ja varhaisperkauksen toistaminen (vain tarvittaessa), jolla varmistetaan männyntaimien nopea nousu.
Kantoapua löytyy edullisesti ja vuokraamalla tarpeeseen vielä edullisemmin vaikka hakusanoilla:
Dumpperi paclite htl350
sähkökottikärry 100
näitä saa 20-40€ per vuorokausi joten kokeilu ei paljoa maksa.
Typpilannoitteen levitykseen aion tuota dumpperia kokeilla kun on helpot maastot. Akkukäyttöinen kottikärry toimi taimien kuljetuksessa pari vuotta sitten ihan hyvänä apuna.
Kannattaa tutustua Pohjois Karjalan sähkö Priima-pörssisähkösopimukseen. Siinä voi kiinnittää hintaa hyvin joustavasti vaikka kuukausikerrallaan. Tätä kirjoittaessani tarjoavat maaliskuun kiinnitystä hintaan 7,418snt/kWh (sis. alv25,5%) ja monenlaista muuta jaksoa on myös tarjolla kuten 1.3.2025-31.12.2026 jakso kiinteään hintaan 6,777 snt /kWh (sis.alv25.5%). Toimitusmaksu: 0,456 snt/kWh, Kuukausimaksu: 4,56 €/kk sitten päälle. Joku pieni kulutusvaikutsu näissä on.
Stora Enson 2013 tilipäätöksessä yhtiön metsäomaisuus arvostettiin 6,92 mijardiin euroon (2,02 miljoonaa hehtaaria Ruotsissa) ja tänään yhtiön markkina-arvo pörssissä on 8,36 miljardia euroa. SE:n koko liiketoiminnan arvo on siis luokkaa 1,44 miljardia euroa.
Männyn kantojen nostossa on ongelmana mukana kulkeutuvat kivet. Nostolaitetta kehitettiin, se tarttui kantoon suoraan päältä ja laitteessa oli ravistin jolla maata ja kiveä saatiin karisteltua pois. Silti kiviä jäi liikaa ja männiköissä kertymäkin jäi/jää liian pieneksi.
Keskiravinteisen tai hiukan heikomman kuusikon kannonnosto ja männyn käsinkylvö toimii erityisen kustannustehokkaana uudistamisketjuna. Jos viereiset kuviot ovat hyvälatvaisia männiköitä niin uudistuu luontaisestikin. Voi tulla toki hyvä koivikkokin. Raivausahaa vaatii, mutta hyvä tulee ainakin ”poutivilla” mailla. Jos on paljon kosteutta ja hikevä maalaji niin sitten pölähtää täyteen hieskoivua. Tänä keväänä pitäisi männyllä olla hyvä siemenvuosi, mutta jos leimikko on vielä pystyssä niin siitä ei ole iloa kun havutkin pitäisi ajaa.
Selvä
Rane2, Mehtäukko ja moni muu. Alstorista en puhunut mitään, lasken sen mönkijäksi. Malwa on jo ihan eri kokoluokkaa. Voi olla, että sekin on lelu. Päivääkään en ole puuta ajanut, mutta leimikoita olen nähnyt ennen ja jälkeen hakkuun paljon. Viisi metriä leveitä ajourat ovat nykykalustolla. Puuntuotoksen kannalta se on liikaa, ei kai näin selvästä asiasta kannata edes keskustella. En kaipaa mitään pienkoneita metsiin, mutta Lokomo 910 kaltaisia painoltaan ja leveydeltä. Sekin toki on fakta, että kuljettajien vaatimustaso ergonomian suhteen on noussut, halutaan konttorilta nyky Ponssen ja JD:n olosuhteita. Ihan ymmärrettävää.
Tasainen tilajakauma ei pidä olla tavoitteena tietenkään vaan optimaalinen. Jos kuvion olosuhteet ovat tasaiset niin sitten optimaalinen tilajakauma = tasainen tilajakauma. Ja kun ensiharvennuksessa tilajakauma on optimaalinen, niin toisessa harvennuksessa ei ole mitään tarvetta tukeutua vanhoille urille vaan ne voi puhkoa siinä käytettävän kaluston tarpeen mukaan. Ja tuloksena on senkin jälkeen optimaalinen tilajakauma, eli parhaan latvuksen omaavat puut jokseenkin tasaisesti pystyssä. Ja joo joo, kuvion sisällä voi olla hyvin voimakasta vaihtelua kasvupaikoissa ja ajokelpoisua kulku-uria vähän. Jos näin on niin niiden mukaan tietysti mennään.
Hyvä kysymys mehtäukko, pelivaraa voi olla enemmänkin kuin muutama euro per motti. Toinen ja viimeinen harvennus tuottaa tasaisen ensiharvennuksen jälkeen niin paljon enemmän, että kannattaa. Millä laskuopilla nykytaksoilla kannattaa kuskata se 40-50 mottia/ha 350000€ (alv0%) maksavalla koneella?
Kyllähän se on fakta, että Malwan ja Terrin kaltaisella ketjulla tehtynä, ja osaavilla kuljettajilla, saadaan ensiharvennuksen jälkeen jäämään hieman enemmän runkoja pystyyn. Ja vielä tärkeämpää on jäävän puuston tilajärjestys/tilajakauma. Se jää pienellä koneketjulla optimaaliseksi tai ainakin optimaalisemmaksi. Kun runkojen tilajaukauma on ensiharvennuksen jälkeen tasainen, niin ei toisessa harvennuksessa mitään vanhoja ajouria tarvita ollenkaan. Jos ja kun olen viljelymetsää hoitanut jämptisti taimikkovaikeessa (=taimikonharvennus tehty max 2000kpl/ha asentoon, ei ylispuita) niin kyllä kiinnostaa ensiharvennus pienemmällä kalustolla, taitavien kujettajian ajamina, ja kantohinta saa olla muutaman euro alhaisempi.