Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 964)
  • Pete

    Selvä. Ehkäpä asiasta saadaan myös kokemuksia nyt kun näitä kohteita on paljon.

    Pete

    Laitapa Jätkä hakukoneeseen Bracke T26.b

    Bräcke valmistaa sekä metsä-äkeitä että jatkuvatoimisia laikkumätästäjiä.

    Kumpikaan näistä ei mielestäni sovellu turvepohjien muokkaukseen. Ei myöskään yhä käytössä olevat TTS metsä-äkeet sen missään eri versioissa.

    Pete

    Turvekankaalla arvokkaita kokemuksia, kiitos!

    Paljas turvepinta on varmasti hellekesänä kova paikka sirkkataimille. Tämä voi puoltaa hyvinkin sitä, että tuhka kannattaa levittää pari vuotta kylvöä aikaisemmin jotta saadaan kasvillisuutta suojaksi sirkkataimille (niiden viereen) vaikka siitä harmia onkin myöhemmin.

    GPS ajo-opastin kannattaa ottaa avuksi suorien linjojen ajamiseen, näitä löytyy nykytraktoreista. Siinäkin voisi olla järkeä, että kylvörivin eteläpuolelle jyrsittäisiin tms. muokattaisiin palle jonka varjossa sirkkataimet pysyvät paremmin hengissä?

    Yksi käyttökelpoinen kone saattaisi olla Neva 111.2 jyrsin. Juttua löytyy tuolla hakusanalla.

    Tavanomainen metsä-äes tyyliin bräcke tuskin näihin hommiin soveltuu.

    Pete

    Suopohjia on hyvinkin monenlaisia. Pohjamaan laatu ratkaisee paljolti männyn laadun. Jos pohjamaassa on karkeaa ainesta (usein on) ja turvetta on jäljellä noin 30cm niin mänty kehittyy ihan ok laatuiseksi ja tukkiprosentti moninkertaiseksi hieskoivuun verrattuna. Ja aivan varmasti koivua on sekapuuna teki mitä tahansa.

    Pete

    Täysin kerettiläinen ajatus turvesuopohjien vesakon torjuntaan kun tavoitteena on turvata mäntyjen kehitys:

    ruiskutus pienellä määrällä glyfosaattia (1-2litraa/ha?) ja vähintään 200litraa, mieluummin 300litraa, vettä seoksella syksyllä kun männyn taimet ovat täysin puutuneet, mutta koivun lehti vielä vihreä. Tähän voisi käyttää traktoriruiskua niin homma joutuu ja annostuksen pystyy vakioimaan.

    Männyt eivät vahingoitu, mutta koivut ottavat nokkiinsa kunnolla. Eivät kaikki kuole, mutta mänty menee seuraavina vuosina menojaan?

    Pete

    Istuta argrow pottiputkella, mutta käytä lannoitteena mahdollisimman matalatyppistä NPK:ta, eli Yara Hevi 1 (NPK 8-5-19+ hivenet).

    Argrow lannoite ei noille kohteille sovi kun siinä ei ole lainkaan kaliumia.

    Lannoitetta ei siinä paljon tule, mutta saattaisi hyvinkin riittää parin kasvukauden tarpeisiin. Kustannus olisi lähinnä mitätön ja lisätyötä ei käytännössä ollenkaan.

    Pete

    Mielenkiintoista seurata miten jpjulkun projekti etenee!

    Jos entisen turvesuon metsitys osuisi omalle kohdalle, niin tutkisin kyllä tarkkaan miten onnistuisi kylvämällä istuttamisen sijaan. Tarkkuuskylvökoneita on olemassa ja työnnettävät niistä ovat hyvinkin edullisia kuten EarthWay 1001–B. Siihen saa myös jonkinlaisen lannoiteannostelija lisävarusteena. Ajatuksena siis se, että kylväisi mäntyä riveihin ja samalla levittää hyvin pienen määrän laadukasta tuhkaa tai apatiitti/biotiitti seosta päälle. Tämän seurauksena, toivottavasti, männyt itävät ja kehittyvät samalla kun valtaosa alasta ei edelleenkään ota kasvillisuutta. Tuhkan levitys koko alalle sitten kun männyntaimet ovat vakiintuneet.

    Jos kylvää mäntyä tarkkuuskoneella 10cm välein ”nauhaan”  niin 100 metrille menee 1000 siementä ja jos nauhat ovat 1 metrin välein niin hehtaarille 100000 siemntä. Tämä tarkoittaa noin 400g siemntä hehtaarille. Ja jos ”tuhkanauhan” leveys on vaikka 2cm, niin hehtaarin alasta tuhkan alle jää 200neliötä. Tämä tarkoittaa 80kg/ha tuhkaa (tms.) hehtaarille, eli ei kovin paljon. Tämä siis jos ns. normiannos on 4000kg/ha.

    Tietysti avomaaviljelyn ammattikalustolla, traktorivetoisella, projekti sujuisi vielä laadukkaammin ja ainakin nopeammin.

    Ilmeisesti männyn kylvöt ovat onnistuneet turvesuopohjilla kohtuullisesti ja jos männiköitä on vieressä niin luontaisestikin hyvin. Ongelmana on voimakas vesakoituminen ja pintakasvillisuuden reuhahtaminen mikäli tuhka on levitetty koko alalle ennen mäntyjen itämistä(?). Ja tämä taas johtaa veaoitumiseen ja erittäin työläisiin rauvauksiin?

    Pete

    Happosadekeskustelun aikaan joskus 80-luvulla Metla perusti joitakin kalkituskokeita, ilmeisesti vain kivennäismaille. Parhaimmillaan kasvu ei heikentynyt, mutta keskimäärin pieneni. Kalkituksella saatiin aikaiseksi voimakkaita boorinpuutoksia, pH:n noustessa boori saatavuus heikkenee.

    Kalkista tuskin on mitään hyötyä tuvemaillakaan kun fosforia ja kaliumia ei sillä saada lisättyä.

    Pete

    Lumituhojen riski on todellinen yli 200m merenpinnasta, hyvä huomio. Kasvattaminen taimikosta lähtien mh-suosituksiakin harvemmassa asennossa voi auttaa jonkun verran? Huonolla tuurilla ei auta mikään?

    Pete

    Riukuuntuneen metsän typpilannoitus heti ensiharvenuksen jälkeen lisää tuulenkaatojen todennäköisyyttä. Näissä kannattaa odottaa 2-3 kasvukautta ennen lannoitusta. Ei kannata päästää metsää riukuuntumaan. Jos taimikonharvennus on tehty ajallaan ja riittävän harvaan asentoon (max 2000kpl/ha) 10 vuotta ennen ensiharvennusta, niin valtapuusto on hyvässä kunnossa. Tällaisen kuvion lannoitus vaikka heti alaharvennuksena tehdyn ensiharvennuksen jälkeen ei ole iso riski.

    Yläharvennus lisää aina tuulenkaatoja, lannoituksella tai ilman, kun lisävaltapuiden tuuliolosuhde muuttuu hyvinkin reippaasti. Jos lisävaltapuut, eli nykyiset valtapuut, pysyvät pystyssä, niin lannoitukset voinee aloittaa 4-5 vuoden kuluttua harvennuksesta.

    Varsinkin mt:n karumman laidan varttuneita kuusitaimikoita (+ reheviä boorinpuuteoirehtivia)  olen lannoittanut Metsän NP:llä kun vieressä on muutenkin lannoitusta. Ja hyvin tuloksin. Metsän NP:ssä on booria 0,3%, eli 600kg = 1,8kg booria/ha joka on riittävä määrä pahempaankin puutokseen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 964)