Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Epätietoisuutta ja mutua näyttää olevan paljon.
Boori on hivenravinne, oikeastaan mikroravinne, joka on terveelle kasvulle välttämätön mutta toisaalta vuotuinen tarve on hyvin pieni. Jos boori levitetään liuosmuodossa kuviolle niin on aivan sama vaikka siellä olisi se kaadettu pajuvesakko ja vaikka suurin osa liuksesta jäisi sen oksille alkuvaiheessa. Boori ei sieltä mihinkään haihdu vaan päätyy maaperään sateiden ja myöhemmin ehkäpä pajukon lahoamisen myötä. Aivan takuu varmasti maahan tulee kuitenkin riittävästi booria niin että akuutti kasvuhäiriö korjaantuu.
Asiaa on tutkittukin ja tulosten mukaan booria kannattaa laittaa 2kg-3kg/ha kohteille joilla on näkyviä kasvuhäiriöitä. Ja huom!, tuo 2-3kg tarkoittaa alkuainebooria. Tutkimusten mukaan 2-3kg nostaa booritason riittävän korkealle tasolle jopa vuosikymmeniksi. Ilmeisesti joissain oikein vaikeissa tilanteissa lannoitus on jouduttu uusimaan jo 10v kuluttua. Näissäkin jää avoimeksi se, että onko se ensimmäinen helikopterilla tehty levitys osunut aivan kohdalleen.
Yara Vita Bortrac sisältää booria 150g per litra. Jos käytetän Bortracia niin sitä tulee levittää 13 – 20litraa (+vesi tasaisen levityksen varmistamiseksi) hehtaarille jolla tuo 2-3kg booria/ha saavuettaan. Soluboorissa booria on 20,5%. Sitä tarvotaan siis 10-15kg/ha.
Soluboorin levittäminen on hankalaa. Se on koostumukseltaan kuin perunajauhoa. Jauheen levittäminen tasaisesti on hyvin vaikeaa. Se täytyy sekoittaa esim. sahanpuruun huolellisesti, mutta kevyen purun levittäminen on taas hankalaa sekin. Soluboori pölyää helposti esim. ilmaan heitettäessä ja sitä pölyä ei kannata hengittää. Soluboori liukenee kylmään veteen heikosti, siitä on vaikea tehdä väkevää liosta. Rakeistettu soluboori sisältää booria 15% (painoprosentti) ja rakeistuksesta huolimatta sekin pölyää voimakkaasti, ei ole miten miellyttävää levitettävää.
Liuoksen (=Bortrac) levittäminen on huomattavasti helpompaa varsinkin jos käytössä on laadukas reppuruisku jossa on säätösuutin jolla suihkun pystyy säätämään pistemäiseksi. Pistemäisellä suihkulla välttää tuulikulkeuman ja saa reippaasti levitysleveyttä. HUOM! Booriliuosta ei tarvitse levittää joka neliölle tasaisesti vaan riittää aivan hyvin että se ”huiskitaan” isompina pisaroina kuviolle. Liuosta ei siis tarvtse levittä ”sumuna”, siitä ei ole mitään etua.
Jos kohde olisi omani, niin väkisinkin mieleen tulisi pajujen kantokäsittely parin tunnin kuluessa kaadosta boori+glyfosaatti liuoksella. Siinä saisi kaksi asiaa hoidettua samalla kertaa. Toki pelkkää booria joutunee kuitenkin myös levittämään tasaisen tuloksen aikaansaamiseksi.
Neulasanalyysejä näistä ei yleensä kannata ottaa ja oikeastaan mitään muuta järkevää lisättävää näissä ei ole. Turvemaat toki erikseen, ja turvemaapellot, niillä saatetaan tarvita fosforia ja kaliumia. Kannattaa huomioida että neulasanalyysin tulos ei ole mikään absoluuttinen totuus.
Reima, anna tulla vaan se lista.
Jean S ehdottelee tuossa sen kaltaista epäpyhää liittoa että itse pidän sitä kunnianvastaisena ja arvottomana toimintana. No kukin taaplaa tyylillään.
10 vuoden ympäristötuki on luokkaa 10% kohteen hakkuuarvosta. Pohjois-Suomessa tavallista paremman kohteen hakkuuarvo on luokkaa 6000 euroa/ha ympäristökorvaus noin 600euroa/ha. Jos sellaista edes myönnetään. Tätä voi kukin miettiä että minkälaiseen riitelyyn, ja julkisuuteen, on aihetta.
Ostajan toimintaa en halua vähätellä, pöljästi siinä toimittu joka tapauksessa kun metsänomistaja on tapahtumiin voimakkaasti tyytymätön.
Olen ymmärtänyt että valtion ei vuosiin ole halunnut enää käyttää vähiä Metsorahoja Pohjois-Suomeen varsinkaan määräaikaisiin sopimuksiin kun suojelutarve on isoin Etelä-Suomessa ja voimakas ohjaus pysyviin sopimuksiin. Sitä vaan meinaan että ensin on karhu kaadettava ja vasta sitten nyljettävä. Vai oliko tässä niin että Pasi oli jo saanut sitovan tarjouksen suojelusta ennen onnetonta hakkuutapahtumaa?
Eli ongelma ei ole se että ”tihkupinta on hakattu” vaan se että siihen ei saa tukiaisia?
Nykyhinnoilla aurinkopaneelille saa 6-8% korkotuoton avaimetkäteen asennuksella jos sähkölle on käyttöä. Esimerkiksi lapsiperheessä käyttöä voi hyvinkin olla tarpeeksi, pesemistä ja käyttöveden lämmitystä. Näin siis nyt kun siirtolaskun perusteena on toistaiseksi suurelta osin siirretty määrä. Tämähän muuttuu vuosivuodelta niin että kohta siirtomaksu on kiinteä. Tämä tietysti laskee omien paneeleiden kannattavuutta hyvinkin rajusti. Sähkönmyynti ei tule tuottamaan mitään, nimittäin jos myytävää on itsellä niin sitä on muillakin ja pörssihinta painuu nollaan.
Yaran omistuksessa lannoitteen JA apatiitin tuotantovolyymit ovat kaksinkertaistuneet. Se ei ole onnistunut vain säätämällä 60-luvulla rakennettuja myllyjä. No Toloppa toki tietää paremmin. Typpioksiduulipäästöt ovat Yaran tehtailla muuten puolet pienempiä myös länsikilpailijoihin verrattuna.
Toloppa on tietysti kaikkien alojen asiantuntija, mutta suomalaisen/Yaralaisen lannoitetuotannon päästöissä hän menee metsään. Niin sietämätöntä kuin se onkin, niin Ukista ja Siilinjärvellä valmistetun typpilannoitteen typpioksiduulipäästöt ovat reilu puolet pienempiä kuin vastaavalla vaikkapa Venäjällä valmistetulla lannoitteella (maakaasun tuotannosta lähtien laskettuna).
Timpan kuvailemasssa tilanteessa yhteismetsä on varmaan ollut ihan järkevä vaihtoehto. Sellaisiin selkeämpiin tapauksiin, joissa yksi henkilö on pääosin ostamalla koonnut metsäomaisuuden, se ei minun mielestä em. syistä sovi. Miten Timppa näkee tulevaisuuden? Onko tarkoitus että joku tulevista polvista pystyy muuttamaan osuutensa järkevään hintaan rahaksi? Miten tällaiseen aikeeseen/vaatimukseen nyt suhtauduttaisiin? Oletteko pohtineet liittymistä isompaan alueelliseen yhteismetsään tapana tehdä osuuksista kauppakelpoisia? Onko pitkän päälle kestävää että perikunnan rakennuksia ylläpidetään yhteismetsän tuloilla?
Omat lapset vielä niin nuoria että kiinnostuksesta metsätaloutta kohtaan ei mitään tietoa. Jos kuolen (😀) niin testamentissani toistaiseksi metsäomaisuuden osalta 1-3 kiinteistöä per lapsi. Yksi kiinteistö yhdelle omistajalle. Avio-oikeus tietysti poissuljettu tulevilta puolisoilta. Saatesanoina että metsätilat myydään, perintöverot maksetaan ja loput indeksirahastoon kunnes täysi-ikäisiä. Metsätalouden harjoittaminen ei opiskelijan talouteen oikein sovi.