Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Turha siistiminen on turhaa ja olen samaa mieltä keturin ja Annelin kanssa. Kysymys oli haittaako mäntyjen kasvua. Ei haittaa. Pitäisi nähdä kuvio, että voi sanoa kannattaako alikasvosta jotenkin ohjailla tuottamaan kuitupuuta ja/tai seuraavas puusukupolvea. No tätä ei kysytty, mutta kommentoin silti. 40v männikön alla voi tapahtua seuraavien vuosikymmenten aika paljon tai ei juuri mitään. Potentiaali kannattaa hyödyntää jos sitä on. Silloinkin kannattaa jättää kaikkia puulajeja. Menee piipertämiseksi, mutta jos siellä jotain sahailee, niin esim. raitapöheikköjä voi harventaa niin että jää yksi runko. Siitä voi kehittyä arvokassäästöpuu aikanaan ja vesominen vähenee kun jättää yhden rungon.
GLAn kommenttia alhaisemmasta puun hinnasta jos jättää alikasvosta kehittymään kuitupuuksi en ymmärrä. Ei mäntyjen hinta eikä puutavaralajijakauma siitä yhtään heikkene vaikka korjuukelpoista alikasvosta olisi pohjalla. Poistuman keskijäreys hieman alenee kyllä, mutta ei se vaikuta mäntyjen hintaan. Jos vaikuttaa niin kannattaa kilpailuttaa leimikko.
Piipertämisiin!
Riippuu tilanteesta😀
Jos on kovin tiukassa kuusia paljon niin kannattaa harventaa reippaasti, mutta vain jos metsissä ei ole tähdellisempää tehtävää esim. taimikonhoidoissa. Jos kuusissa on potentiaalia kasvaa kuitupuun mittoihin, niin kannattaahan ne harventaa esim. 400-800kpl/ha asentoon. Kun kuuset ovat etäällä toisistaan, niin eivät ne silloin ”eristä” ja pidä maata kylmänä.
Rämemänniköihin pölähtää usein hieskoivu alle ja mäntyjen harvennuksen jälkeen niillä on tilaa kasvaakin. Näin varsinkin jos on tuhkalannoitettu. Sama juttu näissä, voi olla ihan kannattavaa harventaa tiheiköitä niin, että koivuista voi saada kuiturunkoja. Raivaussahaa joutuu näissä joka tapauksessa käyttämään aikanaan ennakkoraivuussa. Kun raivaa aiemmin, niin mahdollisesti voi saada pienen tuoton työlleen koivukuitupuun muodossa. Vielä kannattavammaksi muuttuu jos pohja on mustikkaturvekangasta ja kuusikin voi menestyä. Hieskoivupöpelikön reipas harvennus parantaa edellytyksiä kuusien kehittymiselle. Kyllä turvemailla kannattaa parantaa luontaisen uudistumisen edellytyksiä jos sen pienellä vaivalla voi tehdä. Ja tässä en tarkoita erirakenteisen kasvatuksen edistämistä vaan selkeästi jaksollista kasvatusta.
Tupla
Kyllä, lainalaisuudet ovat samat. Todellinen, siis ihan oikeasti olemassa oleva, hakkuumahdollisuus tietysti ratkaisee sen kannattaako lahjoittaa (=ei hakkuumahdollisuuksia, metsätila on hiljattain käyty poimintahakkuilla läpi ja/tai kehitysluokista puuttuu 4 ja pääosin myös 3) vai tehdä spv-kauppa (hakkuumahdollisuuksia on, metsävähennystä pääsee hyödyntämään). Näin siis pääpiirteissään.
Ja lisäksi kannattaa miettiä, että pitäisikö kuitenkin varmistaa, että tilasta tulee ns. ”metsähennystila”. Tämän varmistaa pienikin rahavastike, vaikka 10% käyvästä arvosta. Näin jos jatkajalla on ennestään käyttämätöntä metsävähennystä ja/tai vakaa aikomus ostaa metsää lisää.
Metsälahjavähennystä pääsee jatkaja hyödyntämään jos tekee metsätalouden positiivista tulosta henkilökohtaisella veroehdotuksellaan. Tulot voivat kertyä miltä tilalta hyvänsä, eli niiden ei tarvitse kertyä lahjoitetulta tilalta. Voivat kertyä vaikka joltain yhteisomistetulta tilalta. Huomioitavia asioita ja näkökulmia on siis paljon, kannattaa käyttää asiantuntijan apua. Jos metsää on hoidettu edes ”yhden hakkuukierron” ajan JK-periaatteilla, niin julkiseen metsävaratietoon ei pidä tukeutua. Tarvitaan ammattilaisen maastotyönä kerättyyn tietoon perustuva arvio realistisista tulevaisuuden kassavirroista.
Onneksi lämpösummaa on kertynyt tänä vuonna hyvin hitaasti. Jokioisten seurantapisteella lämpäsumma oli 4.7.2025 vain 484 kun viime vuonna tuo lukema saavutettiin jo 18.6.2024.
Oma tuntumani on, että uuden sukupolven parveilu ei ole vielä alkanut eikä edes alkamassa ja parveilusta tulee ylipäätään heikompi kuin edellisinä vuosina.
Vakava juttu tämä kuitenkin on ja pitäähän puut korjata pois. Niin paljon on tullut vettä viime päivinä, että käytännössä suuri osa teistä on kelirikkokunnossa.
Kerran vuodessa vain ja elokuu näyttää olevan oikea aika tällä Mikkelin lähellä olevalla palstalla. En mene takuuseen, että yksi käsittely riittää kaikilla alueilla. Ja kyllä, 20% Tricoa ja 80% vettä. Tämä on riittänyt hyvin tällä kohteella ja seos on niin juoksevaa että reppuruiskulla pystyy yhdestä pisteestä käsittelemään 5-10 koivua. Ei tarvitse joka taimen vieressä käydä erikseen, nopeuttaa työtä ratkaisevasti.
Oma kokemukseni on, että Trico kannattaa ruiskuttaa elokuun puolivälin paikkeilla. Syyskuussa oli jo myöhässä. Varsinaista keski-kesällä tapahtunuta syöntiä ei ole omalle kohdalle osunut. Tämä voi olla paikkakohtaista. Olen laimentanut Tricon 20% seokseksi veden kanssa. Hyvin on tehonnut pienessä (nyt ei enää niin pienessä) koivikossa jota syötiin jo istutusvuonna 2020 ja seuraavanakin 2021 ennekuin ymmärisin, että elokuussa pitää olla jo ruiskutettu. Viime syksyn ja talven jäljiltä taimikossa (nyt 5 metristä) oli runsaasti jälkiä, jätöksiä ja syötyjä haapoja ja pihlajia, mutta laimennetulla Tricolla ruiskutetut koivut kaikki täysin ehjiä.
Jokin fiksumpi raivaussahaan integroitu ruisku tarvittaisiin kantokäsittelyyn. Sitä odotellessa olen käyttänyt Mesto bugsi 360 paineruiskua yksinkertaisesti raivaussahan kahvoihin ripustettuja. Pysyy siinä hyvin kaasukahvan vieressä. Narunpätkällä varmistettuna ei pääse hukkumaan ryskätessä. Hidastaa tietysti omatoimisenkin tekemistä ja vaikka ajatuksena on käsitellä vain +5cm havupuukannot, niin tuleehan niitä pienempiäkin ruikittua. Rotstopia olen käyttänyt ja väritablettia. Jääkaapissa säilytän pikkupulloa ja siitä 5litran kanisteriin uusi seos kun töihin lähtee. Pitäisi tosiaan säilyä sen Rotsopin useita viikkoja kun pitää kylmässä. Valmis seos säilyy vain vuorokauden? Rotstop on tutkitusti ureaa parempi ratkaisu etenkin männyntaimikoissa, joissa tyvitervasta voi rotstopilla myös saartaa.
Kun pakkasta on Etelä-Suomessakin -10C, niin kaukolämpöä kuluu 13500MW teholla ja samalla saadaan sähköverkkoon (ei siis verkosta pois) reilu 2000MW sähköteho. On siinä korvattavaa kun tyynellä säällä kotimainen sähköntuotanto painuu alle 8000MW tehoon ja sähkö kuitenkin kulutetaan nimenomaan samaan aikaan +13000MW teholla.
Ei voi kuin toivoa, että kaukolämmön tuotannossa pysyy ainakin optio polttamalla tuotettuun lämpöön ja että olemassa olevia sähköturbiineja ei raksita pois valmiudesta.
Ylipäätään kyllähän sitä toivoisi, että maiseman täyttävillä tuulivoimapuistoilla pystyttäisiin tuottamaan suurempaa lisäarvoa kuin veden keittäminen kaupungeissa ja datakeskusten hukkalämpö.
Kuusentaimien jurominen ei ole ollenkaan historiaa hienojakoisilla hiesuilla ja savimailla. Oikealla muokkaustavalla (naveromätästys ja matalat mättään) juromista voi hieman vähentää. Kääntömätäs on kaikkein huonoin hienojakoisilla mailla ja tietysti korkeat laikkumättäätkin. Jurominen voi kestää useita vuosia, jopa lähemmäs kymmenen vuotta. Savipintaisen ”pyramidin” rinteille ei tosin oikein lehtipuut pääse juurtumaan. Ilmeisesti rouste jatkaa vuodesta toiseen hienojuurten pätkimistä ja jarruttaa kasvuunlähtöä. Harvoin kuuset kuitenkaan kuolevat.
Matalassa naveromättäässäkin ja oikeaoppisesti kunttaan asti istuettuna kuusen taimen kasvuunlähtö on huomattavasti moreenimaita hitaampaa.