Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Valtiot, kuten Suomi, tukee modernin aseteknologian kehitystä sadoilla miljoonilla tai miljardeilla. Rompetta tarvitaan nyt Ukrainassa ja sinne sitä menee, mutta kotimaassakin tarvittaisiin uusinta teknologiaa paljon, jotta valmius puollustukseen säilyy. Meillä on noita yhtiöitä, joilla tietysti luvat tehdä tuotteita, taitaa olla osa pörssiyhtiöitä.
Lähinnä mietin, onko syytä säilyttää Valmetin osakkeet. Muutamassa kuukaudessa noussut 30% ja pistää miettimään, tullaanko osingon jälkeen alas 10 – 20%. Valmetin tuotteiden markkinoiden kasvu on kuitenkin enempi haave. Jotain tuohon yhtiön jakautumiseen täytyy liittyä, mikä ei nyt ole tiedossa.
Rahan mahti ohjaa. Vihreät yrityslainat ovat halvempi korkoisia. Esim Upm:llä on vihreitä lainoja useampi ja yhdessä lainassa muistaakseni jopa alle 2% korko. Jos vihreistä kriteereistä poiketaan, lainojen luokitus muuttuu ja korot nousevat näissä lainoissa, eikä uusi rahoitus sijoittajien toivomilla vastuullisilla tavoilla onnistu ja silloin puhutaan jatkuvista ja kasvavista vuosittaisista kymmenien miljoonien korkokulujen noususta. Eli kun ajokone lyttää raakkupuron muutaman kerran, seuraukset voivat olla pahimmillaan käsittämättömän suuret, pieni sakko ei paljon paina, mainehaitta tuntuu kun sertifikaatit lähtee ja seuraa kymmenien miljoonien vuosittaiset ylimääräiset rahoituskulut.
Nyt kannattaa varmaan vältellä holtitonta velkaantumista, sekä kotitaloudessa että sijoituksissa. Kun yritykset hakevat kasvua tai jopa ylläpitävät osinkojaan velkarahalla, markkina rankaisee nyt näitä rajusti, jos yritys ei pysy tavoitteissaan, osavuosikatsauksen poikkeamat tai kalliit yritysostot. Korot ovat nousemassa ja ainakin Usassa on hyvän luottoluokituksen yhtiöidenkin lainojen uusiminen välillä jopa yli tuplannut aiemman lainan korkoprosentin, esim Htgc tai Western union. Eli korkojen selkeä nousu on yritysrahoituksessa mahdollista, kun lainan eräpäivää siirretään vaikka vain muutamalla vuodella. Noissa esimerkeissä oltiin vielä maltillisissa koroissa, Htgc:n pienen lainan uusi korko meni suurinpiirtein vajaasta 3% reiluun 6% ja Wu suurinpiirtein samoin, mutta entä jos yritys on jo ylivelkaantunut. Pankit ottavat omansa, mutta on niillä myös järkeä välttää heikkouksia, epävarmat lainat ovat roskaa, kun näin hyvän koron saa luotettavilta tahoilta.
Puuntuottajan kannalta hyvä, että Suomessa puuntuotanto sakkaa, kun metsiä siirtyy suojeluun, risukoituu ja osa lahoaa huonosti toteutettuun jatkuvaan kasvatukseen. Ne jotka tuottavat kunnon leimikoita teollisuuden tarpeisiin, saavat yhä puunsa myytyä. Puun tarjonnan väheneminen sopii hyvin ylikapasiteetin vaivaamalle alalle. Kyllä mekin myytiin yksi tila pois ja se jotenkin helpotti tässä tilanteessa.
Euroopassa lienee sellukapasiteettia 5 miljoonaa tonnia yli tarpeen. Esim Ranska tukee omaa metsäteollisuuden tuotantoaan pelastuspaketilla ja aikoo satsata mm kuluttajapakkauksiin. Päästökaupan poisto auttaa tietysti eniten ainakin Ranskan, Italian, Puolan ja Saksan tehtaita, joissa energia tuotetaan kuten Kiinassa, eli mikä milloinkin on halvinta.
Järjellä ajatellen vanhoja 300 tonnin kapasiteetin sellutehtaita käytetään kunnes soodakattila pitäisi vaihtaa. Elinkaaren loppupäässä olevaa kapasiteettia on Euroopassa paljon. Jos miljoonan tonnin tuotantoa seisotetaan tai käytetään vajaalla teholla, tuotanto kannattaa silti, mutta 300 tonnin tuotannon kanssa temppuilussa ei katteita kerry ja investoinnit markkinatalouden keinoin tässä suhdanteessa ovat mahdottomia. Saa nähdä miten Eu asiat järjestelee, perinteisesti Pohjoismaat on eri asemassa, muualla Euroopassa puunhinta on korkea jo onnettoman puunkorjuun takia ja vanhat tehtaat syövät energiaa toisin kuin modernit Äki ja Kemi esim, jotka tuottavat sähköä.
Voi olla että jää toteutumatta. Ehkä niiden olisi pitänyt jättää huonoimmat hienopaperitehtaat emoyhtiöihin ja muodostaa erillinen pörssiyhtiö parhaista osista, laittaneet aluksi jakoon vain pienen osan osakkeista. Olisivat saaneet eriyttämisen edes tehtyä ja voineet sitten sulkea rönsyt, kumpikin itselle sopivimmissa tilanteissa ja kokoajan pörssiyhtiön arvo olisi noussut sulkujen myötä. Nyt tuo yhteisyritys rönsyineen oli tai on ehkä tarkoitus laittaa kuntoon ja sitten pörssiin.
Metsäboard seisottaa koko Husumin integraattia tämän kuukauden. Metsäboard ei toteuttanut suunniteltuja uudistuksia Husumin sellutehtaaseen, eikä muuttanut kartongin tuotantosuuntaa, nämä ovat osa säästösuunnitelmaa ja onneksi säästöt kohdistuvat myös tuonne, tämä taitaa olla puolet koko säästösuunnitelmasta. Ruotsissa kuitupuun hinta on tekoälyn mukaan nyt 100% kalliimpi kuin Suomessa (miten lie oikeasti hinnanero). Metsäboard omistaa sellutehtaasta 70% ja markkinasellun teko kannattaa nyt paremmin Fibren tehtailla. Kaskisten tehdas toimittaa kemihierrettä Husumin kartonkiin ja Husumin seisokki tarkoittaa Kaskisten seisokkia, koska suurin osa tuotannosta menee Husumiin. Storaenson Oulun tehdas 750000 tonnia kuluttajapakkaus kartonkeja on juuri käynnistetty ja kilpailee suoraan Metsäboardin tuote segmenteissä ja Metsäboard joutuu erikoistumaan kartongeissa, meren rannassa oleva moderni jättitehdas ei jätä menestymisen mahdollisuuksia sisämaan pienille koneille. Metsäboardin tuntuva kustannusten leikkaus ja keskittyminen kassavirtaan ei taida riittää tekemään tästä erityisen houkuttelevaa, mutta ainakin se näyttää selviytyvän. Metsäboard uudisti juuri 250 miljoonan lainan, siirsi eräpäivää tuonnemmaksi ja lainojen keskikorko on edelleen vain 2,9% ja yhtiön rahoitusasema on erinomainen, on ainakin varauduttu tulevaan.
Kanadassa tekevät sellua hiiltyneestä puusta, tuossa ovat varmaan edelläkävijöitä ja voivat opastaa muita. Ehkä niille kannattaisi kuitenkin tehdä Valmetin toimesta lämpövoimaloita, missä voisivat polttaa puuta hallitusti. 2 miljoonaa hehtaaria nyt palanut ja lisää palaa, jos joka hehtaarilla on keskimäärin 50 mottia puuta, on odottamassa 100 miljoonaa mottia hiiltynyttä tavaraa. Varoittava esimerkki siitä, kun annetaan pystyyn kuivaneiden, esim kuoriaistuho, puiden jäädä laajoilla alueilla sijoilleen. Savua on nyt New yorkissa asti ja junaliikenteet ja tehtaat seisoo, palaako kohta joku kaupunki. Trumppikin hiiltyi.
Korjasin, nuo mittasuhteet lähti laukalle.
Meillä kuitenkin on myös toteutettu hankaliakin hankkeita onnistuneesti. Esim Iran oli jo vajaa 40 vuotta sitten rakentanut lähes valmiiksi ydinaseen, eikä se vieläkään ole valmis. Vuosien ja vuosikymmenten vaihtuessa, aina silloin tällöin, Israelin tiedustelun mukaan, Iran on vain viikkojen päässä valmiista ydinaseesta. Iranissa hallitusvastuu ei lopu, vaikka hankkeet jää toteuttamatta tai toteutuu, paremmissa piireissä nauttivat taas, kun kansan viha länsimaita vastaan kasvaa pommitusten myötä.
