Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Tuo Usan esimerkki ei tietysti Suomessa päde. Mielestäni hyvä esimerkki kuitenkin siitä, että kun verotusta kiristetään, niin yrityksen resurssit kehittymiseen vähenevät. Eli tuolla isot lääkejätit siirsivät tuotekehitystä, kun eivät voineet sitä kokonaan verotuksessa vähentää ja nyt lääkefirmoilla on kiire keksiä uusia lääkkeitä, kun patenttikaudet umpeutuvat. Suomessakin auttaisi, kun yritys näkisi kehityksen johtavan riittävään tuottoon, että panostuksen riski olisi mielekäs. Tämä kun hyväksyttäisiin, menestyisimme paremmin.
Kalakaupassa käärivät tuoreen kalan LWC-paperiin. ’Säilytykseen’ on tietysti väärä sana. Valistuneet markkinat haluavat tuoreet lihat ja kalat ja niissä tuota paperia käytetään ja toisaalta markkina on sitten vastaava Aasiassa varmaan osin eri lähtökohdista.
Kuitupohjaisten kartonkien kulutuksenkin ennustetaan kasvavan yli 4%, lähteenä pulpapapernews. Raportit olivat kyllä positiivisia kaikkinensa. Myös puun käyttö rakennusmateriaalina tulee kasvamaan rajusti. Kasvu on tietysti kovinta Aasiassa.
Usassa Biden asetti suuryhtiöille minimi veron 15%. Trump kumosi vasta tuon veron. Vero aiheutti mm. lääkeyhtiöille tilanteita, ettei tuotekehityksen kuluja voinut vähentää verotuksessa. Saksa alentaa yritysveroa 2027 alkaen, yhden prosentin pudotus vuosittain 5 vuotta putkeen. Suomessakin pitäisi luoda yrityksille kannustavampi investointi ympäristö, jotta olisi mitään järkeä osallistua tuotekehitykseen. Lähinnä nuo uusien puurakennus komponenttien tarjoamat mahdollisuudet markkinoilla itseä kiinnostaa, mutta olipa mikä hyvänsä toimiala, niin markkina kasvaa. Tuottekehitys ja markkinalle pääsy, saati pysyvien työpaikkojen luonti, ei ole ilmaista. Minusta parempi laskea verotusta ja vähentää leväperäistä tukirahoitusta, jonka kohdentaminen voi osua tai mennä ohi.
Kiinan ongelma on valtava ylikapasiteetti, kotimarkkina ei vedä ja duunareita on tehtaissa töissä ihan niinkuin meilläkin, tuotannonleikkauksien sijaan tavaraa dupataan polkuhintaan. Tuohon tarvittaisiin painostuskeinoja, että Kiina ei käyttäisi epäreiluja keinoja oman ylikapasiteettinsa markkinoinnissa.
IndustryArc sivustolla on raportteja, ennusteita eri tuotesegmenttien kehityksestä. Biopohjaisten pakkausten markkinakatsaus 2025 – 2030 ennustaa yli 14% vuosittaista kasvua, korvataan muoveja jne. Tuossa raportissa biopohjaiset raaka-aineet olivat viljely kasveja, merilevää, sieniä ym ja ei sanaakaan puusta. En tiedä onko ennuste jonkun päiväuni, mutta hieman huolestuin.
Tuolla oli myös vanhempi ennuste Lwc-paperille, oli vuosien 2021 – 2026 väli ja kasvua ennustettu yli 3%, ei ollut maanosia jaoteltu. Luin myös yhdestä keskustelusta, että Lwc- paperin globaali ennuste olisi voimakasta kasvua ensi vuodelle, käyttävät Aasiassa ja Yhdysvalloissa suuria määriä ruoan varastoinnissa kevyesti päällystettyä paperia (Lwc).
Euroopan komissio on alkanut jo säästämään, esim. some alustojen sensuuri suoritetaan komission luvalla osin kansalaisjärjestöjen toimesta, eli komissio ei ole mielestään vastuussa suoritetusta sensuurista. Aattelin, että jos ei kaikki viitsinyt kahlata tuosta enempää kirjoituksia.. Eu:n päättäjiä on liikaa ja turhia työntekijöitä varmasti tuhatmäärin, jos aloittaisi sieltä tervehdyttämisen.
https://adfinternational.org/fr/news/eu-social-media-censorship
Tuo on viime talvelta aiheesta. En tunne asiaa, enkä luota yksittäisiin lähteisiin, oisko tässä syytä luottaa eu:n antamaan kertomukseen?
Metiassa on jotkut aiheet Euroopassa yhä sallittu. Vähän kun googletti, niin löytyi tuo X:n sensuurin syy. No se Elon Musk on suosittu siellä X:ssä ja kun tuommoinen ilmaista some alustaa tarjoava henkilö alkaa vaikuttamaan aktiivisesti tviittailemalla jonkun maan vaalien alla, niin semmoinen nähtiin hankalaksi. Ilmeisesti alettiin tuon jälkeen sensuroimaan enempi, kun Virkkusta moitittiin liian löperöksi. Ehkä ajatus pienestä sensuurista hyväkin, mutta toisaalta ei ole oikein että aletaan kyräilemään ja miettimään että joku siellä valitsee, esim vaalien alla, kenen jutut julkaistaan ja voi oikeastikin olla oikea piru, ei hyvä.
Meillä on käynyt viime vuosina korjuuyrityksen toimihenkilö katsomassa leimikot täällä eteläisimmillä tiloilla. Korjuuyritykset on isoja ja niissä korjuuesimiehet on erikseen. Taitaa olla nykyisin tarkempaa tietoa myös paraikaa kipeästi tarvittavista puutavaroista. Ostomies ei ole miesmuistiin käynyt sopimuksen teon jälkeen katsomassa, firmoilla oli korjuuesimies erikseen ja nyt tuo hommakin on sitten pitkälti ulkoistettu metsäpalvelu yrityksiin. Kustannus säästöt taitavat olla ihan järkeviä, harmi tietysti ettei pieni yritys tähän sapluunaan mahdu kuin korkeintaan aliurakoimaan.
Ei olisi haitaksi, että kirjoitettaisiin selkeämmin. Toisaalta lyhyet viestit tulee tavattua, vaikka olisi asiakin hieman arvailun varassa. Joskus työelämässä oli joku tietotekniikka guru, joka kirjoitti säkhöpostit niin että joka toisessa sanassa oli virhe, kun kuitenkin kirjoitettiin paljon englanniksi, oli hyvä että en ollut kokoajan hänen postituslistalla.
Metsägroupin ulkoistaminen metsurien osalta loppui, ilmeisesti samassa rytäkässä metsänhoidon toimihenkilöitäkin on vähennetty. Omien metsien hoito ja palvelut metsänomistajille on ilmeisesti olleet jatkuvassa muutoksessa ja toimihenkilöitä siirretty pitäjästä toiseen. Korjuuyrityksille siirtynee enempi vastuuta, siirtyykö ennakkoraivuutkin sinne. Korjuuyrityksen osalta joku kiertää leimikot tarkistamassa ennen koneiden siirtoa, jossa yhteydessä ennakkoraivuun puutteet ja tarpeen saattaa havaita. Tämä loppu oli oma arvaus.
