Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Totta sitä datan kulutusta lisätään kaikin keinoin. Siniluoto kirjoitti kyllä myös asiaa. Meillä on viileä ilmasto, joka on hyväksi konesalien jäähdytyksessä, kuin myös mahdollistaa hukkalämmön hyödyntämisen ja tarjoaa siten sivutuloja. Ei valtion tarvitse kustantaa datakeskuksen infraa ja niinhän siinä kuitenkin voi käydä, kun poliitikot päästetään irti.
Olen minäkin sijoittanut Norjalaiseen öljy-yhtiöön, mutta Norjan öljyrahasto ei öljyyn enää ainakaan tietääkseni sijoita. Ja kun nuo tuulivoima investoinnit tuottavat huonosti maailmalla surkeiden siirtokapasiteettien takia, sijoittajat karttavat niitä. Hyvin suunniteltu vety klusteri voisi kiinnostaa.
Pitää porata sitä valkoista vetyä maaperästä mahdollisimman pian. Öljy väistyy Euroopassa vähitellen, nopeammin kuin muualla ja vedyn tekeminen sähköllä on hölmöläisten hommaa. Suomessa on kaikki tekniikka tehdä laivoja, jotka käyttävät polttoaineena ammoniakkia, metaania tai jotain muuta vedystä tehtyä polttoainetta. Sopivan polttoaineen jalostamo pystyyn, tankkauspisteitä ensin Itämerelle, laivoja halpatyövoimalla kasaan jne. Neste otti huolella riskiä vajaa 20 vuotta sitten rakentamalla jalostamoja biodieseliä (tai mitä ne on) varten ja edelläkävijänä ehti tehdä melkoisen tilin, se oli vähän semmoista eurooppalaista juupastelua aiheen tiimoilta, mutta kun litkut oli markkinoilla, jakeluvelvoitteet kasvoivat ja Neste oli kymmenen vuotta valtiollekin jonkinlainen rahasampo.
Synnyin metsässä, lähin naapuri puolen kilometrin päässä. Varhaisin muistikuva metsätöistä on lehmälaitumien istutus männyn taimille. Eli siitä isän tekemä valeistutus tuhansille taimille märässä savessa, olin kolmevuotias ja isä jonkinlainen Jumalasta seuraava. Talviset hankintasavotat olivat suuria seikkailuja, joissa aina muutama petäjän latva tuli kirveellä karsittua, moottorisahaa sain käyttää vasta 14 vuotiaana. Tervastulet, pihkan tuoksu ja traktorin turvallinen haju ja lämpö vinssatessa. Tuolta talvisavotoilta se kiintymys on lähtenyt, ei niinkään kesäisistä hikisistä vesurisavotoista, jonne oli toisinaan pakko lähteä jo alle kouluikäisenä.
Vaimo pyörittää verkkokauppaa Usan markkinalla, on tehnyt kaiken itse sopimusneuvotteluja myöten ja koodaamisen visualisointeineen ohjannut tekoälyllä, vaikka itse ei osaa koodata. Mainonta kuluttajille tietylle kohderyhmälle on tarkkaa metan ym. tekemän analyysin ja mainosalustan avulla, facebook tms. Meistä kaikista on profiileja googlella, Metalla ym ja ne on kaupallistettu. Jopa kotona käydyt keskustelut voivat joillakin tallentua palvelimelle ja ohjata profiilia ja tarjota oikeaa mainosta nopeasti. Toisaalta hyvä, että mainokset edes joskus kiinnostavat ja aiheuttavat jopa hyviä hankintoja. Eikä nuo profiilit tietysti kenellekkään näy, se on silkkaa bisnestä.
Tekoälyn tarpeita. Voi olla että tuo infra on jossain vähän ylimitoitettukin. Vähän kun matkapuhelin verkon rakentaminen alkuvaiheessa, tuntui järjettömältä haaskuulta harvaan asutussa maassa. Eiköhän taloudellinen riski rajaudu tässä kuitenkin yrityksille ja tuo infra on sitten mahdollinen. Se on varmaa että datakeskusten pystyttäjillä on omat intressit ja ehkä mahdollisuus rahoittaa toimintaansa keräämällä ja analysoimalla läpi kulkevaa tietoa jonkin ulkopuolisen toimijan laskuun. Eu näitä metan, tiktokin ym toimijoiden keräämiä tietoja on yrittänyt tutkia, mutta eivät ole päässeet niihin ja siitä on jonkinlainen soppa syntynyt.
Ei sitä akkuvarastoilla kauan pyöritetä. Mutta jos sähköt menee hetkeksi, jokaisessa kunnon tuotantolaitoksessa on noihin hetkellisiin katkoksiin varalla virtaa. Yksi serveri tarvii vähän ja Datakeskus jo jonkinlaisen akkuvaraston. Usassa tekevät jatkosda ydinvoimaloita datakeskuksille, silti tarvitaan varavoima ja joku iso sähköliittymä. Datakeskuksen perustaminen vaatii aikamoisen energia suunnitelman. Esim Usassa kestäneet vuosia nuo selvitykset, mutta nyt Trump pakottaa virastot tekemään päätöksen 60 päivässä, jossa suunnitelmassa yritys sitoutuu huomioimaan sähköverkon muut käyttäjät esim hellejaksojen aikana.
Varmaan se sellun hinta käyrä vaikuttaa. Suomessa metsäteollisuudessa ollaan oltu tietotekniikan ja automatiikan osalta edistyneitä. Sillä on pärjätty hankalan maantieteellisen sijoittumisen kanssa. Sellun teko Joutsenossa ei voi kannattaa muuten kuin osana kannattavaa kartonki bisnestä. Tekoälyn hyödyntäminen on se mihin siirrytään ja sopii toivoa että siihen panostetaan Metson ym. toimesta ja kotimaisen metsäteollisuuden ollessa eturintamassa.
Onko metsäfirmojen suurten yt-neuvottelujen takana osittain tekoälyn käyttöönotto. Tottakai markkina on se joka nyt luisuu, mutta tekoälyllä ihmisten toimintoja automatisoidaan. Ei tekoäly helpota työntekoa, mutta yksi perehtynyt ihminen voi ohjata asioita nopeasti koneen hoidettavaksi, joihin toimiin ennen käytettiin tuntikausia. Kun tekoälystä puhutaan, että se on suurempi mullistus kuin internet, niin kyllä siinä tietysti pitää olla mukana.
