Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Kuusen juuret on pinnassa ja pärjäävät hyvin paikoissa missä rauduskoivun syvä juuristo kärsii vedestä. Majavan pato voi aiheuttaa kuusellekin liian märän olosuhteen.
60 vuotta sitten tehtyjen sähkölinja sopimusten jälkeen on tapahtunut paljon kehitystä ja viime aikoina ihan merkittäviä muutoksia nähty. Viisi vuotta sitten sähkölinjoja avattiin osin sosiaalisoinnin perinteitä kunnioittaen alennettuun hintaan, tai ehkä käypään hintaan ilman korvausta haitasta. Aurinkovoimala kuitenkin lupasi nyt lunastaa linja-alueen 10000 euroa/ha ja puista tietysti rahat metsänomistajalle. En tiedä millä hinnalla korvauksia muut toimijat tekee, mutta en pysty yhtymään enää aiemmin oikeutettuun valitukseen.
Suomessa on uhanalaiset tikat ja liito-oravat kartoitettu ilmeisesti aika hyvin ja kartoissa ainakin isoilla toimijoilla havainnot löytyy ja niitä kunnioitetaan. En tiedä Ruotsin dataa ja onko siellä yhtä innokkaasti asiaan perehtyneitä kartoittajia ja näkyykö havainnot metsätöissä toimijoiden kartoissa.
Raakkujoen yliajo on poikkeustapaus. Suomessakin luonto havainnot aiheuttavat hakkuiden muutoksia ja keskeytyksiä vasta konemiehen havainnoista, ei kai siinä mitään uutista ole, kun uhanalaisia lajeja löytyykin tuplaten.
https://www.mantsalanuutiset.fi/paikalliset/8992090
Tuosta poimisin Mäntsälän datakeskuksen puolen miljoonan yhteisöveron. Tuon keskuksen tulojen ennusteeseen törmäsin vahingossa seekingalphassa ja uskoisin että tämä datakeskus tuottaa jatkossa verotulojakin enempi. Pitää toivoa että näistä jäisi tuntuvat tulot verotettavaksikin. Joskus näinkin.
NBIS on nopeasti laajeneva tekoälyinfrastruktuuri, mistä Mäntsälän kampuksen tehon skaalautuminen 75 MW:iin voi tuoda potentiaalisesti 650 miljoonasta miljardiin dollariin vuotuisia toistuvia tuloja.
Nibusilla on kotipaikka Amsterdamissa ja käyttävät Nvidian alustaa. Koko homma muuten itselle outoa. Lähinnä tuo datakeskusten tulovirran määrä kiinnostaa ja tuleeko näistä miljoonatulot paikkakunnille.
Enemmän tuulivoima tuottaa rahaa metsänomistajille, kuin vaikka metka tuki. Tuulivoima tuottaa saman, vaikka puunhinta mörnii ja pitää taukoa isommista hakkuista. Akkuvarastotkin on metsänomistajalle tulo automaatti. Ja aurinkovoimalat maksavat hyvin maanomistajille. Kehitys on vielä kesken, akkuvarastoja tarvitaan lisää tasaamaan luonnonoloja. Ja nuo pienydinvoimalat on toivottu lisä. Minusta kehitys on lupaava, jopa sähkölinja maiden lunastus on muuttumassa metsänomistajalle neutraalimmaksi, kun korvauksia suoritetaan ulkolaisten toimijoiden periaatteilla, eli oikeudenmukaisesti rahalla, eikä perinteisellä politiikalla sosiaalisointi on yhteinen ilo ja kansakunnan elinehto.
Korkoa korolle tarkoittaa sitä, että todellinen vuosikorko moninkertaistuu vuosikymmenien edetessä. Esim 10% vuotuisen koron välitön sijoittaminen 10% korolle tarkoittaa yli 20% vuotuista keskikokorkoa alkupääomalle jo 20 vuoden periodilla, tämä on ollut viimeiset vuodet osakkeiden kanssa tehtävissä. Aika harva pystyy metsätaloutta pyörittämään korkoa korolle periaatteella jatkuvasti metsää ostamalla, mutta kyllä jotkut tietysti pystyy ja 4% korkoa korolle vuosikymmenten yli tuottaa alkupääomalle kovan tuoton. Metsästä otetun pääoman sijoittaminen tuottamaan edelleen korkoa on kuitenkin helpompi toteuttaa muuten kuin metsää ostamalla. Tietysti metsänhoito tuottaa sitä korkoa korolle, jos niin haluaa ajatella.
Isällä oli joku 70-luvun lopun sanomalehti, samana päivänä Suomessa oli kaksi 10000 metrin juoksukilpailua ja yhteensä 8 ukkoa juoksi selkeästi alle 29 minuutin, Viren oli viides ja kaikki juoksijat noissa pikku kisoissa suomalaisia. No nyt on jääkiekkoilijoita ja taso on yhtä kova. Mutta ne jotka ei ole joukkuelajeissa seurojen harjoituksissa helposti passivoituu, eikä osallistu sitten pihapeleihinkään, vanhempien pitäisi ohjata johonkin liikuntaan. Koululiikunta on hyvä, se maksaisi itsensä takaisin, kun terveydenhoitoahan se liikunta on.
