Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Muualla Euroopassa metsäteollisuus on kaasu riippuvaista. Euroopan kaasuvarastot ovat vuodenaikaan nähden historiallisen alhaisella tasolla. Ensi talvena kaasun hinta voi pysäyttää tai näillä näkymillä todennäköisesti osin lopettaa teollisuutta. Suomessa tilanne on herkullinen, kotimaan teollisuus on vähentänyt paljon kaasun käyttöä heti Venäjän alettua hankalaksi. Ne sisämaan tehtaat jotka ovat kaasuriippuvaisia ovat liipasimella, energian suhteen hyvässä asemassa olevat tekevät takuulla hyvää positiivista kassavirtaa.
Puun hinnan kalleus tarkoittaa varmaan menneen kvarttaalin toteutunutta tehdashintaa. Ylimielistä puhua jatkuvasti puun hinnan kalleudesta, kertomatta miten hinta muodostuu ja mikä osatekijä on erityisesti kallistunut.
Usassa on paljon hieman vivutettuja rahastoja. Monet eurooppalaiset välittäjät eivät noita välitä. Noissa on tietysti tietyillä ja helposti ennakoitavilla toimialoilla rahastojen arvot nousseet hyvin ja jakavat lisäksi mielekkäitä osinkoja. Tuolla on kuitenkin rahaston konkutssi mahdollista. Mm. toimisto reitteihin krskittynyt rahasto (opi) teki konkurssin.
Metsätien teon summan pitäisi lisätä metsävähennyspohjaa. Sehän on nimenomaan pysyvä muutos ja perustavaalaatua oleva sijoitus kyseiseen metsätilaan. Miten tuo tuottaa korkoa, on aivan liian monimutkainen asia. Kuitenkin on varmasti paljon tilanteita, ettei metsätien teko kannata millään järjellisellä korolla.
Minulla on sijoituslainaa ollut pitempäänkin, tosi nyt olen omillani. Omissa lainaehdoissa taitaa lainan korko nousta, jos joku osake tai omistus on yli 20% koko salkun arvosta. Lainaa ei olisi saanut, jos ei ollut hajautettu, eli tuo 20% raja.
Karon grilli video oli hyvä. Itsellä tuossa kuitenkin herää ajatus sijoitus sääntöjen ristiriidasta. Haluat tietysti hajautksen toimivan tietyissä raameissa, paljonko toimialaan sijoitan, tai paljonko osake saa prosentteina olla salkun arvosta ja annat sitten salkun osakkeiden arvonnousun juosta. Esim joku osake nousee 1000% vuodessa, jolloin sen 5% alkuperäinen osuus voi olla vuoden jälkeen yli 20%. Allokaation säätöä tarvii melkein sillä sahalla, ruuvari ei riitä. Voihan sitä tietty myös ottaa lainaa muhkeaa salkkua vasten ja sijoittaa ne hajautusmielessä, mutta saako edes siboituslainaa, jos salkun allokaatio on liian vinossa.
Pitkä seisokki. Vaikuttaa kuitupuun hintaan.
Sellunteon kannattavuus juttu oli maksumuurin takana. Havusellun teko Kemissä kannattaa takuulla. Yksiköissä on valtavia eroja. Husumissa ei kannata mikään, Husumin kartongin markkina oli/on Usassa ja sellua tehdään ilman investointeja suurelta osin nestemäisenä suoraan kartonkikoneelle, kartongin pitempi seisokki tarkoittaa integraatin seisokkia ja Kaskisten seisokkia. Husum on Ruotsissa ja iso ja moderni integraatti, mutta nyt boardin murheenkryyni, jonka investoinnit on jäissä. Suomessa hommat kannattaa paremmin, kun puuta on saatavilla ja vieläpä halvalla.
Arvaan että jutussa käsiteltiin Q2 tuloksia. Noissa on tietysti puukustannukset vielä suureltaosin vanhojen kauppojen 40 euroa/ m3 kuitupuu pystykauppoja. Q3, eli tämän kesän puut on takuulla halvempia tehtaalla.
Euroopassa havusellun listahinta on huomattavasti kovempi kuin Kiinassa, ilmeisesti listahinta on kuitenkin eri kuin kauppahinta, jossa erilaisia alennuksia. Ei pidä tehdä liikaa sitäkään sellua markkinaan. Euroopan pienet sellutehtaat lopettelevat jokatapauksessa, viimeistään kun soodakattila on puhki.
Kanadan metsäpalot lopettivat sellunviennin Eurooppaan. Trump asettaa taas tiukempia tulleja Kanadalle ja Usan toimitusketjut hajoaa. Ehkä Suomesta kannattaa viedä Usaan, tulli on toki, mutta ei muistaakseni kohtuuton. Toisaalta alkaako Kanadan sellun tulo Eurooppaan.
Referoikaa vähän tännekin noita maksumuurin takaisia juttuja.
Täällä pitäisi vouda laittaa peukku, kun kirjoitus on tuollainen.
Ajankulku on harhautuneille paras opetus. Eli vasemmistolaisuus ja sen kantava voima kateus voi karista vuosien saatossa ja lopulta ymmärtää elääkin ihan hyvän elämän.
Ohjelmallisesti ei ole ongelma kerätä dataa, kuinka paljon litroja on tullut rungon saavuttaessa 16 cm. Tuohan on ihan alkeellista ohjelman tekoa. Toinen juttu on se, mitä järkeä tuossa on. Runkohinnoittelu tai tavaralaji menetelmä tarjoaa jo kaksi vaihtoehtoa, jos joku ei noilla pystyy puukauppaan..