Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Liito-oravien pesäpuut ja levähtämispaikat on yritetty saada kartoille. Jos kaikki haluaisivat nuo tietämänsä pesäpaikat julistaa ely keskuksille, olisiko paikkoja puolimiljoonaa vai jopa enempi. Paljonko pitää lukumäärä olla että suojelu status olisi perusteeton?
20 vuotta sitten kaatelin tulevan talon paikalta puita pois, omistaja oli vihreä ympätistöpuolen toimessa oleva henkilö. Tontilla oli liiturin paskoja kuulemma, mutta eipä niistä kertonut ennenkö puut oli nurin. Jostain syystä puiden kaatamisen jälkeen avautui tuosta havainnostaan, vaikka yhtään kolopuuta en kyllä nähnyt. Noita paskojahan nuo pipertäjät on kanniskellut tiettävästi toistenkin metsiin.
Siirtoistutuksena tein 0,2 ha aukon omt pohjalla. Vajaan metrin mittaisia ojanpohjan kuusia voi nyppiä keväällä sopivaan aikaan ja istutus kourukuokalla. Ei tarvinut heinätä koskaan ja taimikonhoidon tein reilun 3 mittaiseen puustoon ja yhden rauduskoivun jätin ja muutaman männyn. En laskenut kannattavuutta, mutta vesakkoakin oli tosi vähän, kun maanpinta ei taannoin talvihakkuussa vaurioitunut eikä maata muokattu muutoinkaan turhaa. Tuolla on noin 1400 kpl/ha ja ensiharvennuksessa tullee näinollen jo tukkia.
Ohjeen tähän puuhasteluun sain täältä keskustelupalstalta noin 10 vuotta sitten. En osaa suositella, mutta tämänhetkiseen tilanteeseen voi olla tyytyväinen.
Meillä on luontaiset uudistamiset Keskisuomen kivikoissa onnistuneet. Kuitenkin olen myös istuttanut ja kylvänyt mäntyjä tuolla. Kaistalehakkuu ollut aikanaan hyvä, tulee tosin pieniä kuvioita. Voi olla että nykyisin myrskyjä esiintyy enempi ja siemenpuiden kanssa menestyy kun toimii hyvien siemenvuosien mukaan.
3 kpl 460 stihlejä ollut, runkolaakerit vaihdettu kahteen ensimmäiseen ja vanhimmassa korjattu joku outo 100 euron vika. Uusin toimi kaksi tankillista ja kaasutin meni vaihtoon. Kaikesta tästä huolimatta olen tykästynyt malliin, on kepeä ja kiinnitys valjaisiin pitää sahan balanssissa. Pienen terän takia tehokkuus hieman kärsii, mutta näppäryys ja keveys toisaalta miellyttää. Tankki on hiukan pieni ja sen joutuu huomioimaan sahausjärjestyksessä, ettei lopu kaukana taukopaikasta.
Husqvarnan 555fx on tehokkuuden ja luotettavuuden suhteen parempi ja uskallan arvella että paras raivaussaha ikinä. Kiinnitys valjaisiin on minulle häiritsevä asia, kun raivuri pyrkii kampeamaan jollekin kyljelleen ja on sitten hieman pideltävä vaikka tuolla kaasukädellä, niin kyllä se pitkässä juoksussa rasittaa. Tuo kiinnitys on tietysti säädettävissä, mutta ei taida säätäminen tuota ominaisuutta poistaa. Muuta moitetta ei tuossa mallissa ole.
Näin se on, jos joutuu kasvattamaan ”varapuita” tuhojen todennäköisyyden takia, tulee vastaan kallis liian järeiden poisto raivuusahalla tai energiapuu savotta kantorahalla. Pitää valmistaa kuitenkin tuon männikön asento jo varhaisperkauksessa niin että koura mahtuu tulevassa harvennuksessa helposti jäävien puiden väliin. Ennakkoraivuu lienee melko nopea toimenpide, kun risut eivät tuolla alla juuri kasva. Visakallo lienee itse funtsinut tuon tavan männiköiden alkukasvatukseen, en ainakaan muista muualta lukeneeni.
Maaliskuun puolivälistä alkaen pelkkää ennakkoraivuuta palkkatöissä. Istutuksia luvassa heti kun taimia vain sulanut. Ostin uuden 460 stihlin ja siinä tuli nuo uudet ergonomisemmat valjaat mukana, minusta ovat Huskun valjaiden veroiset, eli valjaiden takia ei toistaiseksi kolotuksia ole tullut.
Tarkoittiko Suorittavakin sitä, että kun pienen litrakoon harvennus kuvion yhteydessä on isompia puita otettavaksi, määräytyy moton taksa koko leimikon keskitilavuuden mukaan. Puukauppasopimuksessa kuviot voi olla erillään, mutta korjuun taksa siis erilailla. Sama se on taimikonhoidoissakin, niputetaan kuviot yhteen, vaikka joka kuviolta kerätään erikseen poistumatiedot.
Toinen asia. Sahat eivät aina pysty harvennuskylkiäisten takia kunnon tarjoukseen, jolloin leimikon kilpailutuksen takia olisi viisas jalostaa huippu päätehakkuu leimikot erilleen kuitu harvennuksista. Huippu päätehakkuu leimikko on esim. 500 motin leimikko 90% mäntytukkia ja 10% mäntykuitua kesä korjuu kelpoisena. Ja kun tuohon ymppäät 5 hehtaaria kuituharvennuksia, vaikka motit menee lähelle tuhatta, voi sahan ostomiehen olla vaikea tehdä tarjousta ja se paras tarjous päätehakkuu kuviosta jää näkemättä.
Ainoa asia, mikä voisi ihmetyttää, on se että tukkirunkoja on paljon enempi mitä tukkipölkkyjä, useimmiten tuo suhde toisinpäin. Moton automatiikka päättää heti tyvellä, mikä on tukkirunko ja kuski ei tuohon ainakaan tässä tapauksessa ole puuttunut, on vain apteerannut viat pois. Tuossa on ollut kuitenkin jonkunverran kahden tukkipölkyn puitakin, eli vikoja on pitänyt olla paljon, mutta niinhän niitä joskus on. Ja on kuitenkin otettu 15 senttiin paljon tavaraa ja pituudetkin taisi oll jakautuneet, eli noiden papereiden perusteella näyttäisi olevan onnistunut katkonta vikaisessa puustossa. Kai siellä parhaat puut jäivät pystyyn.
Työturvallisuus kärsii metsurinsaappailla raivatessa senkin takia, että jalat väsyy nopeammin ja ketteryys häviää. Ja tietysti liian isothan ne turvasaappaat on, niitä ei valmisteta sopivan kokoisia. Minusta raivuuta pitäisi tehdä ripeästi niin kauan kuin hyvin jaksaa ja sitten syömään ja lepäämään, 6 tuntia tehokasta työaikaa on ainakin omalle kunnolle maksimi, jos haluaa normaaleja työviikkoja tehdä ja useiimmiten saha käy alle 6 tuntia päivässä.
Ennakkoraivuuta olen joskus tehnyt ilman kypärää, kun kypärä jäi kotia. Todennäköisesti olisi ollut viimeinen työpäivä, jos firman työnjohtoa olisi saapunut palstalle. Kypärän käyttö hakkuutyömaalla on pakollista. Ennakkoraivuulla putoaa välillä tavaraa päälle, lahoja latvoja tai oksia. Joskus poistetaan tosi isoja leppiä tai mitä sattuu olemaan ja saattaa tulla pitkäkin laho latva päähän, kokemusta on. Ja moto ja ajokonekin ovat usein jo töissään kun vielä raivataan, ohjelmat vaihtuvat tiuhaan ja ei tuolla seassa sarkatakissa karvalakki päässä tohdi touhuta, vaikka kuinka haluaisi olla vanhanajan jätkä.
Jätkä on sentään tiedostanut, mitä siellä metsässä pitää tehdä. Lisäksi kun asiat on ymmärtänyt jo kauan oikein, voi jo vähän opastaa muitakin. Tuo video raivuulta on melko normaalia ennakkoraivuuta, jos ei puissa oleva lumi pöllyäisi, ei näyttäisi niin vauhdikkaalta, tulee kylmä jo katsoessa ja lämpimänä pysyy kun liikkuu. Terä pitää olla kunnossa ja kun pyyhkäisee risun nurin, ei sitä jäädä päivystämään. Täällä on kyllä kommentoitu miten kaksi jalkaa pitää olla maassa, kun risuja katkoo, varmaan näin onkin jos terä ei jostain syystä leikkaa kerta sipaisulla. Poistuma tuossa videolla on noin 5000 räippää ja melko lyhyttä, mites sitten kun se onkin pitkää ja yli 20000 poistumalla, nojapuita tuppaa jäämään tai hehtaarilla asuillaan monta päivää.
