Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”uusi puusukupolvi olisi metsälain mukaan saatava aikaiseksi kolmen vuoden kuluessa korjuun päättymisestä.”
Ei puusukupolvi vaan uuden taimikon perustamistoimenpiteet saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa!
2014 uudistunut metsälaki
Uudistamisvelvoitteen sisältö
Perustamistoimenpiteet (8 §)
Perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun 3 vuoden kuluessa puunkorjuusta.
Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko
Velvoite täyttyy, kun taimien keskipituus 0,5 metriä (8§)
Määräajat puunkorjuun päättymisestä›suojametsäalue ja Inarin, Kittilän, Muonion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnat
25 vuottamuu pohjoinen Suomi 20 vuotta
keskinen Suomi 15 vuotta,
eteläinen Suomi 10 vuotta
Taimet tasaisesti jakautuneet, muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa niiden kehitystä. Mikä tahansa yli puolimetrinen pöheikkö ei ole metsälain mukainen kasvatuskelpoinen taimikko.
”Eipä niissä metsiä enää polkuja löydä. Ei ole karjaa eikä vakituisia kulkijoita tekemässä. Lapissa on poropolkuja, mutta eivät hirvet sellaisia tee. Valkohäntäpeuroistaen tiedä.”
Jos ei polkuja löydä, ei ole viimeiseen kymmeneen vuoteen käynyt metsässä. Sinne on muodostunut enennäkemättömän tiheä polkuverkosto. Polut johtavat ”laitumille” (lue taimikoihin). Eikä kuusikaan taida olla hyvillään, kun pintajuuret kuoritaan sorkilla, kuten etualalla näkyy.
Carunan liikevoittoprosentti oli viime vuonna ihan mukava 43%, lisäksi erilaisilla lainajärjestelyillä yhtiö on ainakin aiempina vuosina vetänyt Suomeen maksetut verot lähes nollille. Tämän viisaat poliitikot myivät ulkomaille ja rahoilla ostettiin mm ruskohiilivoimaa Saksasta.
Aiemmilta vuosilta:
”Ylen mukaan Carunan yli 50 miljoonan on voitot ovat muuttuneet erilaisten laina- ja maksujärjestelyjen avulla Suomen-yhtiön osalta 7,6 miljoonan euron tappiotulokseksi. Yli 50 miljoonan euron liikevoitosta on maksettu veroa vain 800 000 euroa yhteisöveroa eli 1,6 prosenttia. Oksaharjun mukaan tulos on saatu miinusmerkkiseksi ennen kaikkea lähipiiriltä otettujen lainojen avulla.– Nykyinen omistaja pystyy liiketoiminnan tulosta vetämään ulos ulkomaille korkokuluina”
Eli pääomistaja on rekisteröity johonkin halvan verotuksen maahan tai veroparatiisiin. Suomeen ei kannata näyttää tulosta ja maksaa veroja, koska täällä on korkea verotus. Pääomistaja antaa lainaa Suomen yksikölle vaikkapa edullisella 10% korolla. Suomen Caruna maksaa korkoina voitot halvan verotuksen maahan ja Suomen yksikkö näyttää 0-tulosta tai tappiota. Suomen verottajalle jää luu käteen. Super-hyper älytöntäntä myydä monopoli ulkomaiselle omistajalle.
Seuraavaksi kunnat rahapulassaan yhtiöittävät vesilaitoksia ja lopulta niidenkin omistus siirtyy keinottelun kautta ulkomaille. Vedensiirtomaksua alkaa mennä vaikka ei kraanaan tartu.
”Voisiko poronhoitolaista oppia jotain,..”
Voi paljonkin! Laki, josta ei löydy yksimielisyyttä, jota ei noudateta ja jonka noudattamista on vaikea valvoa johtaa lakien kunnioittamisen eroosioon.
Hallitusohjelmassa on poronhoitolain muuttaminen. Alla yhteenveto lakiluonnokseen saaduista lausunnoista. Aika vaikea hahmottaa, miten köyttä, tai suopunkia, voitasiin vetää samaan suuntaan.
Periaatteessa ainakin minulle sopii, että myös vhp-hoitajat aitaavat kaikki tuhokohteet, kunhan tekevät riittävän siistejä aitoja, ainakin kaupunkien omakotialueen puutarhoihin ne kaksi metriä korkeat aidat pitää olla julkisivulautakunnan hyväksymiä.
Olisiko kuitenkin järkevää tehdä toisinpäin, aidata eläimet, eikä tuhokohteet: tiet, viljelykset, puutarhat, pihat, taimikot…. Valkohäntä-ja kuusipeurojen aitaamisesta on jo asetus olemassa, pitää vain säätää se pakolliseksi, ruokinnalla ne on helppo kerätä aitaukseen, sitten portit kiinni, eikä saa päästää karkuun.
Alueellisen riistaneuvoston pitäisi sidosryhmiä kuultuaan asettaa ne vhp-tavoitteet. Hirvillähän tämä teoriassa toimii. Riistaneuvosto asettaa tavoitekannan ja Luke on se mekaaninen laskija, joka tekee verotuslaskurin, miten tavoitteeseen päästään. Edellyttäen, että kanta-arvio on oikea ja verotussuunnitelmaa noudatetaan.
Nyt näyttää siltä, että vhp yleiseksi tavoitteeksi on asetettu vain kannan kasvun pysäyttäminen tihentymäalueilla, joten Luke laskee minkälaisella kannan verotuksella siihen päästään. Mitään muuta selkeää tavoitetta en ole löytänyt.
Oma tuntuma on, että tässä haetaan ensin rajoja, paljonko kansa sietää ja yritetään pysäyttää kannan kasvu, kun sietokynnys on ylitetty. Vasta sitten tehdään hoitosuunnitelma.
Joka tapauksessa tämä ”kannanhoito” epäonnistuu, sillä kanta-arviot eivät pidä alkuunkaan paikkaansa. Talvikanta saattoi olla jo 150 000.
Nyt kun tuo excel taulukko on saatu näkyviin, niin avataan riistakeskusalue Varsinais-Suomi. Siinä on laskettu 2019-2020 metsästyskauden jääväksi kannaksi yhden eläimen tarkkuudella 28378. Kyse on siis Varsinais-Suomen maakunnasta.
Varsinais-Suomen vhp-saalis oli viime kaudella noin 19 000, alueen pinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä, jolloin tuhansia hehtaareja on 1000 ja saalis 19 eläintä tuhannelta hehtaarilta.
Luken mukaan vhp-kannan tuottoprosentti on likimain sama kuin hirven (60%). Hirvellä on nyrkkisääntö, että kannan ennallaan pitävä saalis on noin puolet talvikannasta.
Nyrkkisäännöllä laskien Varsinais-Suomessa ammuttiin 19 valkohäntää tuhannelta hehtaarilta, joten talvikannaksi jäi 38 / 1000 ha, jos kanta pysyisi ennallaan. Se kuitenkin näyttäisi kasvavan, sillä viimeisimpien kolaritilastojen mukaan vhp-kolarit ovat edelleen noususussa. Joten talvikanta on ainakin 40 / 1000 ha. Tuossa Luken taulukossakin on arvio, että kannan ennallaan pitävä saalis olisi 14336, ei ole, kun 19 000 ei pysäyttänyt, vaan kanta nousee.
Voidaan päätellä, että keskimääräinen vhp-talvitiheys maakunnassa on ainakin noin 40/ 1000 ha, Näin laskien kanta on 40 000. Luken metsästäjien arvioihin perustuva arvio (5%:n tarkkuudella) oli 28378.
Ero Luken arvioon on reilut +40%. Se on samaa luokkaa kuin hirvikanta-arvion reaaliaikainen virhe pahimmillaan, joten ihan uskottava virhe.
Tuolla Annelin Etelä-Hämeen peurat linkissä sanotaan se kaikkein oleellisin, mitä sitä kantaa arvioimaan, kun se on kasvanut voimakkaasti, kaikki on hyvin!
”Valkohäntäpeurakannan kasvu ydinalueilla on näihin päiviin asti ollut niin voimakasta, että kannanarviointiin ei ole ollut tarvetta erityisesti.”
”edelleen hämärän peittoon jää se riistaneuvostojen asettama tavoite. Sehän tässä on se kriittinen tieto!”
Niin on, sitä kyllä jossain kabineteissa pohditaan, mutta ei ole minullakaan tietoa, että olisi hirviä vastaavia vhp-tavoitteita julkaistu (x kpl / 1000 ha /alue).
Mennään sivustolle:
https://riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet/ajankohtaistaSieltä löytyy excel tiedosto.
Riistanhoitoyhdistysten_valkohäntäpeurakannat_2019_2020.xlsxKaikki halvat tabletit eivät pysty lukemaan excel tiedostoja, jos ei aukea niin vika on siinä.
Jos tietokoneeseen ei ole asennettu exceliä, niin siihen voi asentaa ilmaiseksi microsoftin sivuilta excel viewer ohjelman, jolla voi katsella taulukoita, mutta ei käyttää itse taulukkolaskentaohjelmaa.Olettaen, että tiedosto avautuu, niin se näyttää seuraavan viestin mukaiselta.
Äärimmäisenä oikealla on Luken kanta-arvion perusteella laskettu kannan ennallaan pitävä saalis. Siitä vasemmalla arvioitu vhp tiheys. Kaiketi näiden perusteella riistakeskus myöntää lupia. Jos kantaa halutaan leikata, niin enemmän lupia, kuin tuo ennallaan pitävä.En ole huomannut, että jossain olisi julkaistu selkeät tiheystavoiteet, ainoastaan, että tihentymiä pyritään leikkaamaan.
Taulukon alarenunasta vasemmalta alhaalta voi valita myös riistakeskustason arviot. Riistakeskus ei ole sama kuin hirvitalousalue, vaan maakuntataso.
