Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Ei ihan auennut Metsuri motokuskin kommentti. Miksi avoimmuutta ja asiallisia kysymyksiä pitäisi tässä asiassa vastustaa.
Uskaltauduin tekemään aloitteen ja kysymyksiä, koska näin Metsälehden käyttävän vastuullisen journalismin merkkiä, joka tarkoittaa:
”Vastuullisen journalismin merkki kertoo, että sitä käyttävä media on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston laatimia Journalistin ohjeita. Vastuullinen media pyrkii aina tarkistamaan tietonsa mahdollisimman hyvin. Jos virheitä kuitenkin sattuu, media korjaa virheensä asianmukaisesti.”
Minusta kysymykset olivat asiallisia, ilmeisesti myös Metsälehden toimituksen mielestä, koska ne julkaistiin.
En ole metsästäjien vihaaja, enkä edusta ääriajattelua, en vaadi hirvien tappamista sukupuuttoon, olen hyvin lempeä tiedonjanoinen nallekarhu, jolla on hyvät sosiaaliset taidot.
Mitä taas tulee vastausten analysointiin ja Gla:n viittamaan kuvaan, niin se on keskustelupalstalle sopivaa mietiskelyä. Jos toiseen kysymykseen olisi vastattu, en olisi kuvaa laittanut, mutta vastaamattomuudesta tuli tällainen olo. Ministerin kuuluu tottakai olla yhteistyössä myös metsästäjien ja riistahallinon kanssa, koska se kuuluu hänen toimialaansa.
Olen käynyt läpi kaikki ministerin toimikautena maa-ja metsätalousministeriöön menneet aloitteet ja kysymykset, jotka koskevat hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen vähentämistä. Tuonne valkohäntäkeskusteluun laitoin aiemmin esimerkin yhden kohtalosta. Kaikesta siitä on itselle jäänyt mielikuva, ettei aloitteita edistetä ministeriössä aktiivisesti. Jokainen muodostaa oman mielipiteensä ja saa olla erimieltä.
Ihminen tuottaa virtsaa vuorokaudessa keskimäärin 1,5 litraa, se sisältää ureaa 2,5%. Vuodessa ihminen lorottelee pönttöön, josta se taitaa löytää tiensä luontoon ja puskiin 14 litraa ureaa. 5,5 miljoonaa Suomalaista lorottaa vuodessa 77 miljoonaa litraa ureaa. Odotamme EU:ta kieltoa moiseen toimintaan!
”Kerropa viisaampana ,miksi saalistiheys on alueellasi laskenut yhteen/1000 ha . Muualla luku on kakkosen tietämillä. Vaahtoaminen on tehonnut. Muutama vuosi ja alueellasi ei ammuta hirviä lankaan ,jos käyrä pysyy samassa asennossa ,kun viimeiset 20 vuotta.”
”Kannattaa ottaa esille pallukkataulukko myös VS2:n osalta.”
Vaihdoin esimerkkiin VS3:n koska, koska se on enemmän normaali, keskiverto hirvitalouasalue ja sielläkin kantatavoite koko 2000-luvun yli 4 / 1000ha. VS2 on saaristopainotteinen alue. Meri vaahtoaa, en minä. En halua kinata yhtään mistään, pyrin vaan tuomaan esille tosiasioita, kun hirvikannan ”hoidossa” on niin paljon salamyhkäistä. Toivon tietysti, että korjataan asia jos olen erehtynyt, mutta korjataan vain asia, ei lähdetä joutavanpäiväiseen kinasteluun.
No otetaan taulukoita. Olet oikeassa, muutaman vuoden kuluttua VS2 alueella ei todennäköisesti enää ammuta hirviä, koska niitä ei silloin ole. Jos jotain ymmärtää alla olevista taulukoista, niin tajuaa, että valkohäntäpeurat ovat valloittaneet saariston ruokamaat, hirvet eivät synnytä, kuihtuvat ja kuolevat pois. Kun vasoja ei synny tilannetta yritetään paikata nostamalla hirvitalousalueeen hirvitiheystavoitetta, jotta lupia myönnetään vähemmän ja metsästäjät vielä yrittävät paikata tilannetta lisää olemalla ampumatta niitä vähiä lupia. Siksi se pallurakuva on niin kummallinen.
Lääke on väärä. Esimerkiksi keskellä lappia on hirvitiheystavoite 1,5 / 1000 ha, hirvikannan hoitosuunnitelman mukaan siellä pitäisi olla ongelmia hirvien vähyyden vuoksi, mutta hirvet paljon isompia ja voivat hyvin.
Siitä reaaliaikaisesta jarrusta en ole tainnut vielä kertoa täällä, joten selostan vähän, kun tuossa edellä sattuu olemaan sopiva kuva tukemaan sitä. Voimme olettaa, että tämän hetken arvio vuoden 2020 hirvimäärästä on aliarvio, kuten on ollut aina ennenkin.
Kun viikolla 45 avataan reaaliaikainen hirvikannan verotusseuranta, niin sinne ilmestyy pallurarivi 2020 uudella värillä. Koska tämän vuoden kanta-arvio on aliarvio, pallurarivin lähtöpiste on pystyasteikolla liian alhaalla. Pallurivi saavuttaa siten sinisen tavoitelaatikon liian aikaisin. Pankkiluvat jäävät käyttämättä, kun kaikki katsovat, että tavoitteeseen on jo päästy. Tällainen sovellus vakuuttaa ainakin nuoremman nörttikansan ilman kritiikkiä.
Kun hirvikanta-arvio myöhemmin tulee tarkentumaan, pakenee alkupiste ylöspäin ja loppupiste sen mukana pois sinisestä tavoitelaatikosta.
Linkin uutisesta 2017:
”Hirvimäärä laski tasaisesti 2000-luvun alkuvuosista lähtien, kunnes saalismäärää pudotettiin rajusti vuonna 2012. Pudotuksen seurauksena metsissä oli viime talvena Luken mukaan noin 90 000 hirveä (arvioväli 79 000–103 000 hirveä), vaikka tämänhetkinen kantatavoite on 65 000–89 000 eläintä.”
Vuonna 2017 käsitys vuoden 2016 hirvimäärästä oli noin 88.000 – 90.000. Se on jälkeenpäin päivittynyt reilusti ylöspäin, jossain vaiheessa luvut olivat jo tällaiset:
50% tuntuu ehkä liian korkealta koko maata ajatellen, paikallisesti tietysti sekin mahdollista. Otetaan tähän lisäksi yksi luku (20%) palstan kommenttaattoreiden ulkopuolelta, uutinen vuodelta 2017. Näkyy ainakin olevan riittävä pitämään kanta liian korkealla, kun yhdistetään harkinnanvaraiset luvat reaaliaikaiseen jarruun.
Jos karkeasti oletetaan, että luvista on pankissa tuo määrä kuin Metsuri-motokuskin seuralla, niin neljännes olisi pankissa. Eli koko maata ajatellen vajaasta 48 000 luvasta noin 12 000 on harkinnanvaraisessa käytössä. Jotkut jossain voivat päättää käytetäänkö 36 000 lupaa tai 48 000.
