Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Maa-ja metsätalousministeriössä noudatetaan Keskustan eräpolitiikkaa ja mm. maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja on ollut Maalaisliiton ja sen seuraajan Keskustan hallussa yhtäjaksoisesti vuodesta 1931. Samaten ministerin salkku on lähes aina ollut Keskustan hallussa.
sp: ”Valkohäntien kannan kasvu ei myöskään ole ollut pyyntiluvista kiinni. Vähemmän on ammuttu ,kun luvat olisivat mahdollistaneet.”
Keskustan eräpoliittinen linjaus 2019:
”Keskusta sitoutuu varmistamaan, että maamme hirvi-, peura- ja kauriskannat pidetään kestävällä tasolla huomioiden niiden aiheuttamat vahingot. Erityisesti valkohäntäpeurakannan kannan kasvu on saatava katkeamaan. Keinona tähän keskusta esittää pyyntilupamäärän lisäämistä.”Kuten yllä todettiin nykyiset luvat olisivat mahdollistaneet suuremman kaatomäärän. Mitä mietteitä herättää, että ministeriö yrittää katkaista kannan kasvun lupia lisäämällä, vaikka luvat eivät ole rajoittava tekijä, heijastaako suurta älykkyyttä?
Riistakeskus Varsinais-Suomi:
”Luonnonvarakeskuksen keväällä julkaistu kannanarvio antoi viitteitä, että valkohäntäpeurojen määrä olisi hieman vähentynyt. Kuluvan vuoden tuoreet kolaritilastot olivat kuitenkin riistaneuvostolle pettymys. Odotetun pienen laskun sijaan kolarimäärät olivat kasvaneet huomattavasti. Tämä alkukauden tieto todennäköisesti tarkoittaa, että peurakanta on kasvanut eikä vähentynyt.”
Olihan se ensimmäinen reaktio metsästäjien ”syyttäminen”, kun parin hehtaarin istutustaimikko oli syöty täysin piloille. Tietysti otin yhteyttä seuraan. Miksi ette ammu, kun ne ovat muuttaneet asumaan taimikkooni, joka ikinen kerta, kun kävin metsässä taimikosta lähti hirviä. Seurasta sanoivat, että valitettavasti eivät voi auttaa, luvat on käytetty, syyttely loppui siihen.
Lähdin sitten selvittämään, miksi niitä lupia ei saa. Elettiin vuotta 2012, valtakunnallisesti lupia leikattiin noin 40%, koska ”hirvet olivat loppumassa”. Jälkeenpäin selvisi, että hirvitalousalueella, jossa tuhotaimikko oli, oli hirvikanta silloin yli 4/ 1000 ha ja itseasiassa oli ollut koko 2000-luvun. Jälkeenpäin selvisi Luken hirvitietotaulukosta, että koko maan talvikanta oli 2012 yli 85 000. Tavoitteeksi oli asettettu 76 000 talvikanta. Siten ei tarvitse ihmetellä, että 2016 niitä olikin jo lähes 110 000. Tavoitetta ei tavoitella, puhutaan yhtä ja tehdään toista.
Miksi kuusetetaan, siksi että kusetetaan!
Eivät metsänomistajat uskalla viljellä mäntyä ja koivua, kun ei uskalla luottaa mihinkään lupauksiin. Minäkin luulin silloin 2012, kun olin saanut luettavaksi luonnoksen suunnitellusta hirvikannan hoitosuunnitelmasta, että nyt asia tulee kuntoon. Istutin mäntyä, enää en istuta, enkä kylvä, enkä tee päätehakkuuta, koska ei ole mitään tapaa uudistaa päätehakkuuta odottavia kuvioita, ennen kuin hirviasioihin tulee joku tolkku.
Melkein pitäisi kirjoittaa kirja aiheesta, materiaalia on kertynyt niin valtavasti. Joitain palasia on tullut tänne palstalle laitettua, jos ne on joku muu jo laittanut nettiin julkiseksi, muuta eijulkista materiaalia ei uskalla näyttää.
Niin ja miksi palstalla jotkut ehkä syyttävät metsästäjiä? Siksi, että täällä heitä provosoidaan tekemään niin, jotta saadaan puheenaihe käännettyä asiallisesta asiasta pois henkilökohtaiseen nokitteluun, ettei vaan totuus selviäisi. Jotkut valitettavasti provosoituvat.
Puunhalaajaa voin lohduttaa, että olen käynyt aikanaan saman myllytyksen läpi. Kun alat päästä jyvälle miten asiat oikeasti ovat, sinusta alkaa löytyä kaikenlaisia omituisuuksia ja vikoja, erityisesti puutteita sosiaalisista taidoista, vika onkin itsessä.
On hyvä juttu, että laitoit vireille selvityspyynnön miksi valkohäntäpeuran yksityisyydensuojan pitäisi olla tiukempi kuin maanomistajan yksityisyydensuoja. Ei se ole turha, emme voi lähteä naapurin linjalle, että valitusoikeutta rajoitetaan ja laitetaan myrkkyä teekuppiin, jos joku on eri mieltä asioista.
Oikea syyttelyn kohde on maa-ja metsätalousministeri(ö), koska allekirjoittavat lausunnon, että on kohtuutonta vaatia alle 4 /1000 ha hirvitiheyttä, vaikka ovat itse määritelleet, että se johtaa yhteiskunnan kannalta kestämättömiin vahinkoihin.
Maa-ja metsätalousministeriön ja sitä hallinoivan puolueen pakissa olisi työkalut hoitaa asiat kuntoon hyvinkin nopeasti jos olisi halua. Jos suositus ei kentällä tehoa, tehdään pakolliseksi. Halua ei ole, viittaan tuolla aiemmin linkittämääni toimenpidealoitteeseen ja sen kohtaloon.
Huolestuttavaa on, että saman ministeriön nimessa on myös ”metsätalous”
Kun maastopyöräilijä kuoli vahingonlaukauksen seurauksena tuli valtava kohu, ministerikin esitti tiedotusvälineissä osanottonsa uhrin omaisille.
Vähän aiemmin kuoli metsästäjä vahingonlaukauksen seurauksena. Ei tullut suurta kohua, eikä ministeri esittänyt osanottoaan. Ovatko metsästäjät jotenkin alempiarvoisia uhreja?
Entäpä hirvikolareiden uhrit, joita on useita vuosittain, onko pyöräilijä järkyttävämpi uhri, kuin autoilija tai moottoripyöräilijä? Niiden uhreille ei ministeri esitä osanottoaan, vaikka niihin ministeri pystyisi vaikuttamaan hirvikannan säätelyn kautta ja on siten osavastuussa.
Tietääkö joku muu minun lisäkseni, miksi käyttäydytään näin?
”Minkään eturyhmän mukaan ei yksinään voida mennä, vaan päätökset on aina kompromisseja”
Kyllä voidaan mennä, meillä ei tehdä koskaan kompromisseja. Riistaneuvoston puheenjohtaja päättää, muilla ei ole nokan koputtamista:
3.Onko osakeyhtiö tukikelpoinen yhteenliittymä?
Osakeyhtiö on tuloverolaissa (1535/1992) tarkoitettu yhteisö. Yhteisöille voidaan myöntää kemera-tukea silloin, kun sen osakkaina on vain luonnollisia henkilöitä ja sen pääasiallisena tarkoituksena on maatila-tai metsätalouden harjoittaminen.Kummankin ehdon tulee täyttyä
Anneli esitti, että valkohäntien pyyntilupamaksua nostamalla voitaisiin jotenkin helpottaa tilannetta. Nokkasit mielenkiintoisen jyvän, mutta ei se toimi ongelman pienentäjänä. Mikä sitten olisi perusteltu pyyntilupamaksu, jos kuitenkin lähdettäisiin korotuslinjalle?
Visa edellä mainitsi, että Tekniikan maailma oli laskenut valkohäntien aiheuttavan vuodessa noin 30 miljoonan euron kolarikustannukset. Autoilijat maksavat ne vakuutusmaksuina. Maa-ja metsätalousnimisteriön mukaan valkohännän lihaa saadaan vuodessa noin 2 miljoonaa kiloa. Autoilijat siis maksavat lihasta, jota eivät saa, 15 € / kilo. Jos aikuisen valkohännän teuraspaino on se 50 kg, niin autoijat maksavat yhdestä ruhosta 750€, mutta eivät saa lihaa.
Kustannuksia tulee lisäksi taimikko-puutarha-erikoisviljelmä-vahingoista. Eilen TV:ssä esiintynyt kurspitsafarmarikin kertoi eräänä vuonna vahinkoja olleen noin 40 000€ edestä, eikä korvauksia ole edes aina haettu, kun hänen isänsä oli kyrsiintynyt byrokratiaan.
Borrelian hoitokustannuksista, henkilövahinkojakin tulee kolareissa, eli sairaslomia ja hoitokustannuksia. Lisäksi tulevat kustannukset teiden aitaamisesta, ym.Jos arvioidaan varovaisesti, että nämä kustannukset olisivat vain kolmasosa kolarikustannuksita, niin päästään tasalukemaan 1000€.
Päälle pitää lisätä vielä se metsästäjän maksama osuus 17€ eläin (= 0,34€ /kilo, jolla hinnalla metsästäjä saa lihan)Käypä aikuisen valkohäntäpeuran pyyntilupamaksu olisi kustannukset huomioiden 1017€.
Maa-ja metsätalousministeriöllä on ”Hyvinvointia riistasta” hanke, jossa valkohäntäpeuran lihan markkinointia on tarkoitus edistää. Tämä tietysti edellyttää, että kanta on vahva ja lihaa saatavissa.
Voisiko maa-ja metsätalousministeriö käynnistää metsätalouspuolelle vastaavan ”Hyvinvointia metsästä” hankkeen. Siinä puita saisi kaataa toisten kasvattamista metsistä maksamalla kaatolupamaksun, joka kattaa 1,7% metsän kasvatuskustannuksista?
