Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Mielestäni ei ole perusteltua, että riistavahinkorekisterin hirvieläinkolaritilastot eivät ole julkisia. Avoimmuus auttaa korjaamaan virheet.
Vuonna 2016 taistelin verissäpäin hirvikanta-arvioita vastaan. Esitettiin arvioita, että hirvikanta oli laskemassa alimmalle tasolle vuosikymmeneen lähelle 80 000. Omat laskelmat antoivat 100 000 luokkaa olevan määrän. Silloin oli otettu hirvikannan arviointiin mukaan myös hirvikolarit. Pyysin Lukelta hirvikannan arviointiin käytetyt oman alueeni hirvikolarimäärät, jotka myös sain. Vertasin niitä vakuutusyhtiöltä saamiini saman alueen kolarimääriin. Riistavahinkorekisterissä oli jostain syystä huomattavsti pienempi kolarimäärä, josta reklamoin Lukelle.
Ilmeisesti sama ilmiö oli monissa paikoin muuallakin maassa, koska se johti siihen, että Luke korjasi laajalti Rhy:ille verotussuositustaan ylöspäin.
Jälkeenpäin on takaisinlaskennalla todettu, että hirvikanta oli 2016 lähes 110 000.
Ei se aloite kaatunut, se raukesi vaalikauden lopussa kolmen vuoden kuluttua 2019, kun asia oli edelleen keskeneräinen. Aloite oli laitettu hautomakoneeseen tai roskakoriin. Asia oli siis ajateltu loppuun saakka, sitä ei haluttu käsitellä.
Meille, jotka patistelimme tekemään nopeasti jotain kasvavien vahinkojen pienentämiseksi, annettiin näin kuva, että kovasti yritetään, aloitteita tehdään. Totuutta käytetään nyt aivan liian säästeliäästi, jos ollenkaan.
Pelkona oli varmaankin, että aloite olisi saattanut mennä läpi, koska allekirjoittajia oli yli koko puoluekentän kesk, kd, ps, kok,r,vas…
Jäi vielä mainitsematta, että nykyinen maa-ja metsätalousministeri, oli aloitteen käsittelyn aikana (2016-2019) aloitteen allekirjoittajana (2016), aloitetta käsittelevän maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana (2016-2017) ja maa-ja metsätalousministerinä ( 2017-2019). Tämän parempaa”värisuoraa” asian nopeaan käsittelyyn ei voi olla.
Oleellista tässä asiassa on tietysti miten asiat korjataan. Tässä resepti. MMM pitää siivota, koska siellä metsätalous on ajautunut alisteiseksi hirvitaloudelle. Ministeriötä hallinoiva puolue pitää vaihtaa metsäasioita ajavaan puolueeseen. Itsekin olin tukehtua ruisleipään, kun aikanaan tajusin, että ääneni meni hirvimafialle. Ei mene enää.
Lukekaa linkin toimenpidealoite. Kuten muistatte aloitteen kirjoittamisen aikaan maa-ja metsätalousministerinä oli Keskustan Kimmo Tiilikainen. Huomioikaa myös allekirjoittajista kolmanneksi viimeinen nimi.
Luulisi aloitteen menevän liukkaasti läpi, kun vastuullisena ministerinä on ”oma mies” ja vielä liukkaammin, kun yksi allekirjoittajista siirtyy vastuulliseksi ministeriksi ja voi itse paimentaa omaa aloitettaan. Mitä sitten tapahtui?
Aloite tehtiin 8.4.2016
26.04.2016 aloite lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan.
16.04.2019 asian käsittely on rauennut perustuslain 49 §:n 1 momentin nojalla
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Documents/TPA_12+2016.pdf
Tällä hirvikannan hoitosuunnitelman tekstillä sitä markkinoitiin. Piti olla kovasti hyötyä metsänomistajille. Saadan lisää tietoa ja korvauksia, mutta tieto pimitetään ja hirvivahinkokorvaukset pienenivät:
”Hirvivahinkojen korvausjärjestelmästä, metsävarojen inventoinnistaja valtakunnan metsien inventoinnista saatavat tiedot hirvivahingoista kootaan sähköiseen riistavahinkorekisteriin yhdessä ajantasaisten hirvihavainto-ja saalistietojen kanssa. Edistetään hirvivahinkotietojen laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön.
Paikallistasolla metsästysoikeuden vuokranneet metsästysseurat voivat olla yhteydessä maanomistajiin ja ilmoittaa havaitsemistaan hirvivahingoista. Suomen metsäkeskus ottaa metsäinventoinnin tulosten perusteella metsänomistajiin yhteyttä ja välittää tietoa mm. taimikoiden hoitotarpeesta sekä havaituista vahingoista ja mahdollisuudesta hakea vahingonkorvausta. Tämä parantaa metsänomistajien tietoa metsänsä vahinkotilanteesta ja mahdollistaa kattavamman vahingonkorvausten hakemisen.”
”Kannattaa kuitenkin vetää vähän henkeä ennen ,kun tekee liian nopeita johtopäätöksiä ja mahdollisia virheliikkeitä.
Omariistan tuottama tieto ei kaikilta osin ole jokaisen käytössä. Osa aukeaa vain viranomaisille ja johtoportaalle. Esimerkiksi kolaritiedot ja hirvieläinvahingot tulevat vain rhy:n johdon tietoon ja paikkakunnan hirvieläinhavainnot näkyvät vain seurakohtaisesti oman seuran alueelta ja yhteenvetona koko alueelta.”
Kerrataanpa taas mitä on yhteisesti sovittu, kun kovan työn tuloksena laadittiin hirvikannan hoitosuunnitelma, jotta lopultakin saataisiin jotain tolkkua hirvikannan säätelyyn.
MAA-JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
SUOMEN HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA————————————————–
2. HIRVIKANNAN HOIDON TAVOITTEET JA TOIMENPITEETJulkisen riistakonsernin strategia muodostaa hirvikannan hoitosuunnitelman keskeisen taustan ja hoitosuunnitelmassa toteutetaan strategiassa määriteltyjä tavoitteita.
—————————————————
Hirvikannan hoiosuunnitelma sivu 19Hirvenmetsästyksen positiivista julkisuuskuvaa edistetään viestinnällä ja avoimella sidosryhmäyhteistyöllä. Kehitetään menettelytapoja, joilla maanomistajien ja metsästäjien välistä tiedonvaihtoa voidaan lisätä.
—————————————————-
6.6.1 sivu 62
Toimenpiteet:
•Hirvivahinkojen korvausjärjestelmästä, metsävarojen inventoinnistaja valtakunnan metsien inventoinnista saatavat tiedot hirvivahingoista kootaan sähköiseen riistavahinkorekisteriin yhdessä ajantasaisten hirvihavainto-ja saalistietojen kanssa.
•Edistetään hirvivahinkotietojen laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön ja huolehditaan ajantasaisen hirvivahinkotiedon raportoimisesta hirvikannan hoitotavoiteneuvotteluihin sekä metsästyksen suunnitteluunja toteutukseen. (suorittava porras: ”Esimerkiksi kolaritiedot ja hirvieläinvahingot tulevat vain rhy:n johdon tietoon”
—————————————————-
Vastuullinen taho
7.1. Julkisen riistakonsernin toimijoiden roolit hirvikannan hoidossa
Maa-ja metsätalousministeriö vastaa julkisen riistakonserninohjauksesta ja strategiatyöstä, nimittää valtakunnallisen ja alueellisten riistaneuvostojen jäsenet ja ohjaa hoitosuunnitelmien laatimista ja vahvistaa hoitosuunnitelmat.
————————————————-
Riistavahinkorekisterin ja hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyviä tietojärjestelmiä on rahoitettu metsänomistajille tarkoitetuilla hirvivahinkorvausvaroilla. Tämä on tehty leikkaamalla hirvivahinkorvauksia, joka on tapahtunut kiristämällä vahinkokriteerejä. Säästyneet varat on siirretty tietojärjestelmien kehitykseen.
———————————————
Maa-ja metsätalousministeriö 17.12.2015
TiedoteRiistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain varojen käyttötarkoitusta koskevia säännöksiä tarkennetaan. Edelleenkin varat kohdennetaan ensisijaisesti hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Jatkossa pyyntilupamaksuina kertyviä varoja voidaan käyttää kuitenkin myös riistavahinkorekisteristä, muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä ja hirvieläinkantojen hoidosta aiheutuviin menoihin.
Tällaistakin toimintaa harjoitetaan riistahallinon valvonnassa, vaikka se on laissa kielletty.
https://ita-savo.fi/uutiset/kotimaa/2ac9562d-e362-4c84-91a5-da1eb601ae0b
590/2010
Valtioneuvoston asetus tarhattavien peurojen suojelusta2 §
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1) peuralla valkohäntäpeuraa, kuusipeuraa, metsäpeuraa, metsäkaurista, japaninpeuraa ja saksanhirveä;4 §
Tarhan aitaaminen
Peuratarhassa on oltava riittävän vahva ja korkea aita, joka estää tehokkaasti kaikkina vuodenaikoina peurojen karkaamisen tarhasta sekä tarhan ulkopuolella olevien peurojen, hirvien, koirien tai muiden vastaavien eläinten pääsyn tarhaan.Linkissä maa-ja metsätalousministeriön kantoja kannan hoidosta.
Jonkinlainen helmi selitysten joukossa on tämä: ”Ehdotus 1) Pinta-alan pienentäminen lisää byrokratiaa, koska hakemuksia tulee enemmän.”
https://www.parliament.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2020-AK-304237.pdf
Valitettavasti tavoite on levittää ja vahvistaa vhp-kantaa entisestään. Vaikka Keski-Suomen pojat muuta puhuvat, niin alla olevien lukujen viesti on selvä. Olen sitten varoittanut, että siellä suurten järvien rannoilla mökkiäisten paratiiseissa saattaa borrelia alkaa lisääntyä huomattavasti, kun vhp määrä kasvaa. Täällä on vitsit vähissä, eilenkin taas poistin puutiaisen kainalostani, tällaista punkkitilannetta en toivoisi muualle.
————————
Keski-Suomi, valkohäntäpeurasaalis 2019-2020luvat 1039
saalis yhteensä 502
pyyntiluvista käytetty 38,1 %
vasasaalis 42,2 %
urossaalis 62,8%Maa-ja metsätalousministeriön näkemys
Pinta-alan poiston tai pienentämisen vaikutus:
-Lisää byrokratiaa, koska pyyntilupahakemuksia tulee enemmän
-Arvioidaan hajottavan seurakentän, kasvattavan peurakantaa entisestään ja tekevän metsästyksestä tehottomampaa, koska metsästyksen organisointi häviää.
Useita muutosvaihtoehtoja punnittu eri foorumeilla, mutta mikään ei noussut yli muiden. Keskeinen kysymys on, missä hyödyt olisivat suuremmat kuin nyt todettavissa olevat keinot saalismäärän lisäämiseksi.
