Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Annelin ruokalista pätee myös vhp:lle. Kun kaikki ympäristön lehtipuun taimet oli syöty, siirrytään pihoille. Kaadoin varaston nurkalta osin lahon raidan. Se pukkasi mehevät kantovesat. Se oli täysin vastustamaton puska valkohännille, keskellä päivää tungettiin syömään, koko suun leveydeltä.
Kahlasin suurpiirteisesti läpi tuon FSC-luonnoksen. Jo pelkästään lehtipuuosuuden yli 10% vaatimus tekee siitä täysin mahdottoman täällä lounaassa. Jos taimikon hoitaa ja jättää vaikka sen vähintään parisataa lehtipuun tainta varhaisperkauksessa/taimikon harvennuksessa, niin kaikki ne katkotaan ja riivitään. Juuri eilen tein ”sisäisen auditoinnin” taimikoissa, ei ole enää kelvollisia lehtipuun taimia, vaikka jonkin verran jätin.
Naapurin puolelta löytyi. Seurasin aikanaan taimikon kehitystä. Istutettiin männnylle ja jätettiin hoitamatta, kunnes 12 vuoden kuluttua herättiin. Koivuviidakko oli vallannut taimikon, niin tiheä, ettei hirvi läpi päässyt syömään kaikkia, kunnostuksessa sitten jäi niitä koivuräippiä, männyt olivat lähes hävinneet.
FSC edellyttäisi siis jokaisen yksittäisen lehtipuun suojaamista tai taimikon hoidon laiminlyöntiä, jolloin päästään ”suorittavan portaan” lukijoiden kuviin lähettämiin monimuotoisiin kuvioihin ja runkomuotoihin.
Toisaalta jos lehtipuita saisi säilymään vaaditun määrän, niiden osuus pitäisi säilyttää harvennuksissa päätehakkuuseen asti. Lähes satavuotiaan männikön seassa olevilla samanikäisillä koivuilla tuskin on muuta kuin energiapuun arvo?
PEFC pääpaikka on Sveitsissä. Kansainvälisiä sertifiointiputiikkeja molemmat PEFC ja FSC. Kansainväliset markkinathan näitä leimoja vaativat.
MO:illa ei ole edustusta FSC:ssä, koska edustus on kilpailevassa putiikissa PEFC:ssa, eli MTK/Mhy:lla. Muutenhan molemmissa on likimain samat Suomen ladut ja muut sosiaaliset kammarit edustettuna. Ymmärtääkseni eräs yleinen syy maksaa Mhy-jäsenmaksu ja haalia jäseniä on sillä saatu ”ilmainen” PEFC-sertifikaatti. Ilmeisesti MTK:lla ei ole intressiä lähteä mukaan FSC:hen.
”FSC-sertin valmistelusta ei tosiaankaan saa kovin helposti tietoa. Joku kansainvälinen hyväveli/siskokerho(?)”
Tällaisissa kamareissa, jäsenet löytyvät sivun vasemman reunan linkeistä:
https://fi.fsc.org/fi-fi/tietoa-fscst/suomen-fsc
…………………………………………………………………………………….
Metsä Group lähestyi tällaisella sähköpostilla. Onko jollakin kokemusta ns hintalisästä?
”Haluaisitko puullesi varman menekin ja ovatko myös luontoarvot sinulle tärkeitä? Liittämällä metsäsi FSC-sertifiointiin saat puustasi lisäksi paremman hinnan, sillä maksamme FSC-sertifioidulle puulle hintalisää. FSC-sertifiointi kertoo, että metsääsi hoidetaan vastuullisesti metsäluonnon monimuotoisuutta vaalien.”
”Metsä Groupin omistajajäsenet voivat liittyä kauttamme mukaan FSC-sertifiointiin. FSC-sertifioidusta puusta tehtyjen tuotteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti, ja teolliset asiakkaamme ovat entistä kiinnostuneempia ostamaan FSC-sertifiointikriteerien mukaan kasvatettua puuta.”
Kyllä laskennallinen hyötysuhde voi kostean puun poltossa olla yli 100%, kun käytetään savukaasupesuria, jolloin veden höyrystämiseen käytetty energia voidaan hyödyntää. Eikä poltettavan puun kosteus laske hyötysuhdetta.
Savukaasussa olevan vesihöyryn tiivistyessä vedeksi vapautuu energiaa, joka lämmittää pesurisssa olevaa vettä. Vesihöyryn tiivistyessä takaisin vedeksi saadaan siitä suurin piirtein saman verran energiaa kuin veden höyrystämiseen tarvitaan.
Onko Gla:lla käsitystä, onko asialla ollut hirvi vai valkohäntäpeura? Selviä syyllisen sorkanjälkiä mättäissä ei näe. Valkohäntäpeuraan ei ainkaan tehoa neuvo, että koivua voisi kasvattaa alueella, jossa liikkuu ihmisiä. Ihmiset liikkuvat päivällä ja valkohännät käyvät nurkissa yöllä. Kaveri lähetti kuvan, jossa valkohäntä söi kukkia puistossa ihan keskellä Turkua.
Entä minkälainen ajatus oli Trico-suojaukseen. Koivua syödään läpi vuoden. Ainakin syksyllä pitäsi lehdetön piiska maalata Tricolla, mutta entä kasvukauden suojauksen ajoitus, kun pukkaa pituutta ja lehtiä lisää koko alkukesän.
Kovaa hommaa, jos oksasaksien kanssa käy läpi taimet ja ainakin kaksi kertaa vuodessa maalaa/ ruiskuttaa Tricollla.
