Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Valkohäntä syö metsässä likimain samoja kasveja kuin hirvi. Pihlaja, haapa, paju mieluisimmat. Nyppii talvella myös pieniä männyn taimia ja katajaa ja mustikan varpuja.
Puutarhasta söi ihan kaiken muun paitsi sormustinkukat ja samettikukat.
Linkin jutusta saa hieman käsitystä miten käsittelee metsän kenttäkerrosta. Siinä sanotaan, ettei syö mäntyä, mutta kyllä syö. On maksettu korvauksia valkohäntien syömästä istutusmänniköstä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.346434
Neljä kirjaa on tullut tehtyä suvun vaiheista ja annettua joululahjoina suvun jäsenille. Kenkälaatikoissa olevat valokuvat ja sukututkimuksella tehty sukupuu olisivat aika vaikeasti hahmotettavia. Jokin ajan kuluttua kukaan ei tiedä keitä kuvissa on.
Kannattaa ottaa kaikki tarinat talteen ennen kuin on liian myöhäistä ja koostaa kirkonkirjojen tiedot, valokuvat, sukupuu, tarinat helposti luettavaan kronologiseen järjestykseen. Vanhin osa alkaa 1850-luvulta ja viimeinen päätyy suvun nuorimpaan jäseneen 2010-luvulle.
Valokuvia löytyi 1800-luvulta asti, samoin rakkauskirjeitä, kokemuksia sotavankileiriltä, lasten leikissä tapahtunut vahingonlaukaus suoraan sydämeen 1920-luvulta, sodassa ammutuksi tulleiden viimeiset hetket, tilan ”metsäsuunnitelma”, käsinpiirretty 1700-luvulta.
Miten pappa myi egyptinparruja ja sai salkullisen käteistä, juhlisti useammallakin ”kaatoryypyllä”. Oli hevosella ratsastaen liikkeellä, sammui hevosen selkään, mutta hevonen osasi kotiin 10 km metsän halki ja salkkukin tuli perille. Paljon tarinoita, joita onneksi on tullut ajoissa otettua talteen. jne.jne.
Pistäkää ihmeessä toimeksi!
Suomen riistakeskus-Varsinais-Suomi 28.8.2020
”Luonnonvarakeskuksen keväällä julkaistu kannanarvio antoi viitteitä, että valkohäntäpeurojen määrä olisi hieman vähentynyt. Kuluvan vuoden tuoreet kolaritilastot olivat kuitenkin riistaneuvostolle pettymys. Odotetun pienen laskun sijaan kolarimäärät olivat kasvaneet huomattavasti. Tämä alkukauden tieto todennäköisesti tarkoittaa, että peurakanta on kasvanut eikä vähentynyt.”
Ostin maksumuurin takana olevan lehden josta edellä oli kuva ”riistaherroista”. Siellä sanotaan näin:
Salon Seudun Sanomat 2.9.2020
”Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen Martin Hägglundin mukaan lupien lisääminen ei itsessään kasvata kaatojen määrää.
Luvat tuskin loppuvat kesken, sillä metsästämisessä on oma vaivansa. Toivottavasti saamme mahdollisimman monta lupaa käytettyä, Hägglund toivoo.”ps. Hägglund on myös Varsinas-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja.
KESKUSTAN ERÄPOLIITTINEN LINJAUS 2019
”Keskusta sitoutuu varmistamaan, että maamme hirvi-, peura- ja kauriskannat pidetään kestävällä tasolla huomioiden niiden aiheuttamat vahingot. Erityisesti valkohäntäpeurakannan kannan kasvu on saatava katkeamaan. Keinona tähän keskusta esittää pyyntilupamäärän lisäämistä.”Hägglund sanoo, että luvat tuskin loppuvat kesken. Maa-ja metsätalousministeriötä hallinnoivan Keskustan eräpoliittinen linjaus on, että homma hoidetaan lupia lisäämällä vaikka luvat eivät rajoita pyyntiä.
Kuka keksii miksi ihmeessä valkohäntäpeurakanta yllättäen edelleen kasvaa?
https://yle.fi/uutiset/3-10745092
Ei se KS 2 hirvitalousaluekaan ole täydellinen onnela. 1 sivun kartan mukaan Jämsän ja Jyväskylän seudut kuuluvat siihen.
”Laittakaa ne asiat kuntoon siellä ,missä koette ongelmia olevan ja keskittäkää resussit siihen”
Kiitos. Näin on yritetty ja yritetään. Metsälehtikin alustavasti lupaili jeesata, että kysyy ministeriöstä, miksi ongelma-alueita ei haluta laittaa kuntoon. Katsotaan pitääkö lehden perään liittä -stäjä pääte. Ongelmia on kyllä laajemminkin. Luin, että jossain Savon puolessa metsistä on 90% kuusta. Kuusta ei voi montaa kertaa viljellä kuusen perään. Viljelykiertoon pitäisi päästä, mutta jos sinne kuusikon keskelle tekee mänty-tai koivutaimikon, niin piloille menee, vaikka hirviä ei olisi kuin 3,5 / 1000 ha.
Kuusettumiskierrettä on todella hankala katkaista. En minäkään ”pelännyt” hirviä, kun erään ongelmapalstan hankin. Itse en silloin ehtinyt perehtymään asiaan ja annoin mhy:lle toimeksiannon uudistaa metsäsuunnitelman mukaan. Istuttivat mäntyä…..loppu onkin historiaa.
Leppä joutuu tässä nyt sijaiskärsijäksi, anteeksi, mutta hän noudattaa ainoastaan Keskustapuolueen eräpoliittista linjausta. Metsäministerin CV:ssä pitää olla metsästysharrastus korkealla prioriteetilla, se on tärkeä valintakriteeri.
Kaikilla pitää olla mahdollisuus metsästää hirviä. Jokaisessa niemennotkossa ja saarelmassa pitää siis olla vähintään se 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Hirvet kun eivät jakaudu maanpinnalle ihan tasaisesti, paikoin niitä on sitten 10 tuhannella hehtaarilla, jotta saadaan riittävästi joka paikkaan.
Sellaista metsäpoliittista linjausta Keskustalla ei ole, että jokaisella metsänomistajalla pitäisi olla mahdollisuus kasvattaa muutakin kuin kuusta.
