Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Nyt on taas se aika vuodesta, kun tehdään edunvalvontaa.
Metsäministerin kalenteri alkaa täyttyä riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen vierailukutsuista, hirvieläinten jahtikausi alkaa.
Ministeri kiertää kertomassa miten ”hyvä” hirvielänkanta on. Onnistuu varmaan kellistämäänkin muutaman sarvipään. Syödään hyvin, kumotaan kaatoryypyt ja ehkä lisäsnapsitkin.
Onkohan metsänhoitoyhdistyksillä samanlainen edunvalvontaperinne? Kutsutaan metsäministeri eri puolille maata korjaamaan hirvituhotaimikoita. Tuunaamaan oksasaksilla syötyjä taimia, että saisi jostain uuden latvan ja täydennysistuttamaan kuuselle. Päivän päätteeksi juotetaan karvasta kalkkia ja syötetään pettuleipää.
Vai onko niin, että on ihan sama on ry:n edessä m tai r ?
”Eikö kysymys ole lähinnä valinnainen, strategia? Maksetaanko puusta vai osuuspääoman korkona. En ole oikein varma, onko se osuuskunnan jäsenten tasapuolista kohtelua.”
Ei se oikein ole tasapuolista. Niitä joilla on varaa jättää rahat kasvamaan osuuskorkoa kohdellaan hyvin. Jos rahat tarvitsee heti käyttöön kannattaa tietysti myydä sille, joka maksaa puusta eniten. Jos tarkoitus on sijoittaa tuottavasti puukaupparahat, parin euron pienempi hinta kuittautuu hyvin nopeasti.
Osuuskorko veroetu huomioiden on sellainen, että tietysti otetaan 0,5% koron pankkilaina jos tarvitaan rahaa ja jätetään puukaupparahat sisään.
Muistaakseni 2009 finanssikriisin aikoihinkin ML maksoi 5% korkoa osuuksille, kävi tosin samaan aikaan omistajien kukkarolla pääomittamassa puljua. Kukin tutkikoon historiaa ja päätelköön uskaltaako sijoittaa.
JHH kysyi B-osuuksista
”B-lisäosuuksia ei ole sidottu puukauppoihin, joten voit sijoittaa niihin ilman vähimmäismäärää. Maksimi sijoitussumma B-lisäosuuksiin on 1,5 milj. euroa/jäsen.”
”Vuodelta 2019 maksoimme korkoa sääntömääräiselle perusosuudelle 6,5 prosenttia, A-lisäosuuksille 6,0 prosenttia ja B-lisäosuuksille 2,0 prosenttia.”
”Jos lähtökohtana on oman metsän tila ja sen perusteella vetää johtopäätöksen kaikkien metsien tilasta niin ollaan hakoteillä.”
Juuri noin. Laajentaisin sitä vielä niin, että ei pitäjä- tai jonkun yhtiön muutama tuhat hehtaaria myöskään kerro kaikkien metsien tilaa.
Siksi olenkin tarkistanut onko valtakunnan tasolla samaa ongelmaa, kuin omassa metsässä. Valtion metsien inventoinissa (60 000 koealaa) on löytynyt taimikkojen hirvituhoja noin miljoonalla hehtaarilla. Itse en omista ihan miljoonaa hehtaaria metsää, joten olen siitä päätellyt, etten ole yksin ongelman kanssa.
On se turvealan vainoaminen aivan käsittämätöntä. Kuten turvealan yrittäjäkin sanoi yleinen mielipide on käännetty sellaiseksi, että on pakko laittaa pillit pussiin, toivoa tulevaisuudesta ei ole.
Turve on kotimainen erittäin monikäyttöinen raaka-aine. Kun se maan pintakerroksessa kasvaa,niin väkisin se kuitenkin ennemmin tai myöhemmin, tavalla tai toisella, pöllähtää hiilidioksidiksi taivaalle, vaikka siihen ei koskettaisi. Toisin on öljy, se pysyisi maailman loppuun asti maan uumenissa, jos ei sitä porattaisi ylös. Öljy on monin verroin pahempi.
Nyt on muotiasia hakata turvenuijat maanrakoon, sitä tekevät muutkin kuin vihreät. Lapin matkailua on sen sijaan lähdetty joukolla puolustamaan. Mikä on sen hiilijalanjälki verrattuna turvealaan?
Tuodaan lentokoneellinen japanilaisia tai kiinalaisia turisteja lappiin. Poltetaan kerosiinia 12 tuntia, viedään bussilla hotelliin, poltetaan dieseliä, viedään moottorikelkkasafarille, poltetaan bensaa. Sama homma toiseen suuntaan ja tuplataan hiilijalanjälki. Välillä otetaan pikaisesti se elämys, heitetään lumipallo, otetaan kuva poron kanssa, shamaani tökkää nokisella sormella mustan pläntin otsaan, otetaan kuva, pari sanaa rallienglantia ja rahastukseen.
Ei niin järjehäivääkään!
Vielä siistä tuulivoimaturpeesta.
Kyllä tuulivoimapuistoja luvitettaessa otetaan huomioon vaikutus tietoliikenteeseen. Vaikutusten arviointi perustunee VTT tutkimusraporttiin.
Jos tietoliikennekurssit ovat jääneet suorittamatta, kannattaa hypätä suoraan loppupäätelmiin. Edelleen toistan, ettei tuulivoimalan lapojen pyörintä aiheuta terveydelle vaarallisia mikroaaltopulsseja, jotain muuta aiemmin olleen linkin mittamies on mitannut. Esim TV-lähettimen signaalia, johon tuulivoimala on vaikuttanut, aiheuttamalla lapojen pyörimisen tahdissa signaalin vaihtelua.
Tämän raportin tekijät, olisivat kyllä huomanneet, jos tuulivoimalat aiheuttavat voimakkaita terveydelle vaarallisia mikroaaltopulsseja, ne tukkisivat koko tietoliikenneverkon peittämällä alleen nuo heikommat tietoliikennesugnaalit.
https://legacy.viestintavirasto.fi/attachments/Tutkimusraportti_v68.pdf
Maa-ja metsätalousministeriön laatima hirvikannan hoitosuunnitelma on kyllä oikea byrokratian kukkanen.
Kun ministerille esitetään arkadianmäellä kysymys, mitä hallitus aikoo tehdä hirvieläinvahinkojen vähentämiseksi, niin vastauksessa vedotaan aina hoitosuunnitelmaan, sillä asia hoituu.
Minä kyllä osaan hoitosuunnitelman ulkoa, mutta suuri osa riistaihmisistä ei tiedä siitä mitään, ne jotka ehkä tietävät eivät noudata. Pari otetta hoitosuunnitelmasta:
”Riistavahingot ja -konfliktit ovat hallinnassa
•Hirvivahingot otetaan huomioon kannan säätelyssä ja ne pidetään hallinnassa.
•Maanomistajilla sekä eri sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa hirvikannan hoitoon.
•Metsä-ja maatalousvahinkoihin liittyvää konfliktia osaltaan hallitaan pyyntilupamaksuilla rahoitettavalla korvausjärjestelmällä.”Toivottavasti autoilijoita on valistettu tämän hirvikannan hoitosuunnitelman ohjeistuksen mukaisesti:
”Tavoitteet:
Tienpidon suunnittelulla ja toimenpiteillä sekä tienkäyttäjien neuvonnalla ja koulutuksella voidaan ennaltaehkäistä hirvieläinonnettomuuksia.
•Edistetään toimintamallia, jossa hirveen törmääminen pyritään välttämään tai törmäyksen seuraukset minimoimaan ensisijaisesti jarruttamalla.”
