Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Ilkalla on muutama sata tai tuhat miljoonaa ylimääräistä rahaa. Metsätaloudesta hän ei tarvitse tuottoa, vaan voi sijoitaa siihen rahaa, että voi harrastaa jatkuvaa kasvatusta. Hänellä metsien tarkoitus on ilmastonmuutoksen hillintä, metsästysmatkailu ja se linnunlaulu.
Kartano on tuossa melko lähellä. Pitää joskus polkaista katsomaan, miten on JK-hakattu.
Toisaalta hän omistaa Q Power firman , jolla on kokeiluasteella liikennepolttoaineen tuottaminen metaanista mm. kaatopaikkakaasuista ja teollisuuden hiilidioksidipäästöistä. Aika kova juttu, jos onnistuu teollisesssa mittakaavassa.
”Kilkki sanoi: metsässä voidaan tuottaa vaikka linnunlaulua, jos metsänomistaja niin haluaa”
Näin se on, mutta pieni tietokilpailukysymys: Voiko metsänomistajan metsässä tuottaa joku muu kuin metsänomistaja itselleen hyödykettä, vastoin metsäomistajan halua ja samalla tuhota metsää?
Virkavastuusta
Jokaisella kansalaisella on oikeus ja mahdollisuus tutkituttaa virkamiehen (tai naisen) tekemiset, jos epäilee laiminlyötejä tai virheitä.
Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti. Netistä löytyy kantelukuponki, eikä prosessi maksa kantelijalle mitään.
Omassa avauksessa ei kuitenkaan ollut tarkoitus, että lähdetään yksittäisiä virkamiehiä syyttämään tilanteesta, ratkaisu ongelmaan ei ole se.
Tarkoitus oli, että ihan hyvässä hengessä tiedustellaan kapellimestarilta, joka johtaa koko orkesteria ja jolle lainsäädäntö on asettanut vastuun, että onko hän tietoinen kentän ongelmista ja siitä, että hänen johtamansa organisaatio ei noudata maa-ja matsätalousministeriön laatimaa hirvikannan hoitosuunnitelmaa ja voidaan kyseenalaistaa noudattaako edes metsästys- ja riistahallintolakeja.
”Hirvikannan hoitosuunnitelman avulla on kanta saatu alenevalle uralle.”
Hirvikannan hoitosuunnitelmaa alettiin toteuttaa 2015 ja se, kuten nimikin kertoo, potkaisi kannan reippaaseen kasvuun.
Riistakeskus: ”Suomen hirvikannan koko syksyn 2014 jahdin jälkeen on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 83 000 hirveä. Kanta kasvoi edellisvuodesta noin 4 prosenttia.”
Kuvassa alla 2018 ja 2019 korjaantuvat ylöspäin edelleen.
Viimeisimmästä VMI:stä ei ole vastaavia pylväsdiagrammeja käytössä, mutta Luken esityksestä 2016 selviää, että talviravintoresurssi vähenee ja vahingot lisääntyvät, suunta ei ole muuttunut. Tuolla edellä esitettiin, että kun raivataan taimikoista kaikki ylimääräinen talviravintoresurssi pois niin vahingot loppuvat, mahtaisiko kuitenkin pahentaa tilannetta? Olisiko aika myöntää, että hirviä pitää vähentää?
Jos ministeriö katsoo, että syyllisiä tilanteeseen ovat metsänomistajat, niin jälleen pitää osoittaa sormella vastuullista, eli maa-ja metsätalousminiteriötä, sen tulee korjata epäkohta ja laittaa metsänomistajat kuriin, että lopettavat hirvien taimikkoruokinnan.
Kannatan lämpimästi ehdotusta, että vahingonkorvaukset evätään tiloilta, joilla ei ole tehty oikeaikaista taimikonhoitoa. Tämä tarkoittaa sitä, että korvausjärjestelmästä ja sitä rahoittavasta pyyntilupamaksujen keruusta voidaan kokonaan luopua, karsia kustannuksia, byrokratiaa ja vaikutus on positiivinen.
Nythän on niin, että meille on varmaankin tuhansia kertoja vakuutettu asiaa esittelevän nimimerkin toimesta, ettei taimikkovahinkoja tule, ainoastaan kantovesat syödään, kunhan taimikot on hoidettu oikea-aikaisesti. Tällöin taimikkonsa hoitaville ei tule vahinkoa ja löperöille ei makseta. Jos lähes kaikki taimikot saataisiin hoidettua ajallaan loppuisivat hirvivahingot kokonaan.
Kummallista jos hirvimäärä on puolittunut 2000-luvun alun tilanteesta, mutta vahingot eivät vähene. Vahingot eivät ole vähentyneet vaan lisääntyneet, kuten kuvasta alla nähdään ja sehän tässä on oleellista
