Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”keskimmäisestä en ole ihan varma.”
Ehkä se vaatii selityksen: Se tarkoitti, että Suomi-neidon vyötärön korkeudella ei ole valkohäntäpeura-ongelmaa, eikä niin alhaalla ole pahaa poro-ongelmaa, hirviäkin on maltillisesti. Ainoa ongelma on Rane, joka kaatoi puun, johon oli kiivennyt luontoaktivisti, olikohan ihan Anni Sinnemäki. Eli siellä kohdin ongelmaa ei ole.
”Planter haukkuu ihan väärää puuta.”
Eiköhän tässä kuitenkin olla oikean puun juurella. Tilanne ei korjaannu metsästäjiä haukkumalla. Vastuut ovat ajan saatossa päässeet pyörähtämään väärin päin. Jonkilainen maantapa on tullut, että Riistakeskus tuntuu valvovan hirvieläinasioissa maa-ja metsätalousministeriön toimintaa, vaikka valvonta on määritelty lainsäädännössä toisinpäin.
”Suomen tiheät hirvieläinkannat ovatkin haaste maa- ja metsätalousministeriön tulosohjaukselle…Nykyisenmuotoinen hakkuiden jälkeen tehtävä metsänviljely on osaltaan mahdollistanut hirvikannan kasvun. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa korkea hirvikanta ohjaa metsänuudistamisessa puuvalintoja yksipuolisesti kuusen hyväksi. Hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi ohjata hirvikannan kokoa, ei metsätalouden uudistamispäätöksiä ja pitkällä tähtäyksellä metsätalouden kannattavuutta, metsien monimuotoisuutta tai ilmastonmuutokseen sopeutumista.”
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6704.pdf
Unohtui vielä mainita, että artikkelin kirjoittamista seuraavan 5-vuotiskauden VMI inventoinissa hirvituhot olivat lisääntyneet ja täällä lounaassa on niiden viiden hirven tuhannella hehtaarilla lisäksi ilmestynyt 50 valkohäntäpeuraa. Tilanne on siis dramaattisesti huonontunut monimuotoisuuden suhteen artikkelin kirjoittamisen jälkeen.
Harmittaa kun aina Ylen uutisissa kerrotaan, että suurin syyllinen luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen on metsätalous.
Ei se niin ole, uutisointia pitäisi saada korjattua. Suurimmat syylliset ovat eteläisessä Suomessa hirvitalous, Kainuussa Rane ja Lapissa porotalous.
Miten hyvin ajan hermolla oli jo 13 vuotta sitten metsätieteen aikauskirja ja Heli Viiri. Kohta on mennyt kaksi vuosikymmentä metsiä pilaten ja tilanne vaan pahenee.
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6704.pdf
Ei voi olettaa, että tilannetta saadaan korjattua, jos edes tavoitteet eivät ole kunnossa. Ensin pitää saada yhteisesti sovitut tavoitteet paikalleen, sen jälkeen voidaan lähteä pohtimaan miksei niihin päästä, jos ei päästä.
Kun alueellisessa riistaneuvostossa V-S ELY, MTK metsälinja, seudun metsänomistajat, rhy:n maanomistajajäsenet, mhy kaikki ovat yhtä mieltä, että kantatavoitetta pitää leikata selvästi, niin alueellinen riistaneuvosto nostaa. Onhan silloin kysymyksen paikka, kun lain mukaan muidenkin näkemys pitää ottaa huomioon, ei ole kyse väärän puun haukkumisesta.
Kyllä vastuu on yksiselitteisesti maa-ja metsätalousministeriöllä, sen täytyy hoitaa asiat niin, että vahingot pysyvät kohtuullisina, näin sanoo laki. Ei se voi pistää päätä pensaaseen ja voivotella, ettei kentällä tahtotila riitä. Jos jossain ei riitä, niin annetaan tehtävä niille joilla riittä, niitä kyllä löytyy.
Mielellään tietysti jaetaan vastuu kollektiivisesti metsästäjille, joilla sitä ei lain mukaan ole ja selitellään, että ongelma ovatkin vetelät metsästäjät, eikä hallinto. Saattaa veteliäkin joukossa olla, mutta sitten pitää antaa tontti muille hoitoon, tai helpottaa metsästystä.
Tämä nyt menee taas pelkäksi hirviasiaksi, mutta tuosta Annelin avoimesta kirjeestä on pakko kommentoida. Sehän oli ihan hyvä kirje, mutta valitettavasti ei saanut yhtä suurta mediahuomiota, kuin Pesosen Kaipola-kirje.
Vastaus kirjeeseen oli huono. Tyypillisesti jaariteltiin muita selviä asioita, mutta ei vastattu varsinaisiin kysymyksiin:
Kysymyksien pitää olla lyhyitä ja selkeitä:
”Miksi alueellisten riistaneuvostojen sidosryhmien yhteinen tahtotila hirvikannan suuruuden suhteen ei ole alueellista riistaneuvostoa velvoittava? Miksi se ei voisi olla riistaneuvostoa velvoittava?”
Tähän pitää saada selvä vastaus ja kysymys kohdistetaan riistakeskusta valvovalle ministerille eikä riistakeskukselle. Eikä tule kelpaamaan se, että ministeri pyytää riistakeskukselta tämän saman vastauksen kuin Annelille, että kehitetään sitä sun tätä ja kaikki on kunnossa, kun ei ole. Ministerin pitää itse osata vastata lyhyesti ja selkeästi lyhyeen ja selkeään kysymykseen, jos ei osaa niin lukijat (= äänestäjät) tekevät omat päätelmänsä, missä on vika.
Annelin avoimen kirjeen vastauksen loppuyhteenveto kielii riistakeskuksessa asian tahallisesta tai tahattomasta täydellisestä väärinymmärryksestä:
”Valtakunnallisen riistaneuvoston mielestä nykyinen lainsäädäntö ei estä vahinkojen torjuntaa. Metsästyslain 26§ velvoittaa, että pyyntilupia myönnettäessä on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla….”
”..liikenneministeri (liikennevahingot), terveysministeri (terveyshaitat) ja maa- ja metsätalousministeri (metsävahingot).”
Liikenneministeriö voi tietysti rakennuttaa pää märkänä lisää riista-aitoja ja pystyttää hirvieläin-varoitusmerkkejä, terveysministeriö jakaa suojavarusteita punkkeja vastaan. Minusta kaikki kulminoituu maa-ja metsätalousministeriöön, jonka vastuulla on pitää hirvieläinkanta tasolla, jolla vahingot ovat kohtuullisia. Jos annetaan hirvielänkannan koko ajan paisua ja kehitellään erilaisia tapoja suojautua sen haittoja vastaan, niin se on loputon tie.
Metsästyslaki 26 §
”..pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. ”
Riistahallintolaki 2 §
2 § (19.12.2017/968)
Suomen riistakeskuksen tehtävät5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen;
Anneli voisikin laittaa nuo ehdotukset kysymyksen muotoon lähetettäväksi.
Tälleen:
”Miksi alueellisten riistaneovostojen sidosryhmien yhteinen tahtotila hirvikannan suuruuden suhteen ei ole alueellista riistaneuvostoa velvoittava? Miksi se ei voisi olla riistaneuvostoa velvoittava?”
Klausuuli: Haluan kuitenkin huomauttaa, että jokainen päättää itse uskaltaako kysyä. Olemme huomanneet, että demokratiakehityksen vaatiminen voi johtaa vakaviin seuraamuksiin ja teekuppia on tutkittava ja maisteltava alituisesti.
Kiitos Metsälehdelle, että ottaa ehdotuksen pohdittavaksi!
Meidän palstan porukalle sanoisin, että tarkoitus ei ollut, että ne ministerit löytyvät tältä palstalta ja alkavat palstalla vastaamaan kysymyksiin. Ministerin vastauksia, jos niitä saadaan, voidaan sitten ruotia täällä.
Tarkoitus ei myöskään ollut perustaa pelkää hirvipalautekanavaa. Metsäala on melkoisessa murroksessa ja paineessa. Kysyttävää riittää kyllä monesta muustakin asiasta.
Kun palstan ”ministerit” nyt kuitenkin ehtivät jo vastata, niin kommentoin lyhyesti niitä:
Kuvilla alueellisen riistakeskuksen edustaja ilmeiseti yrittää esittää, että tietyillä hirvitalousalueilla tavoitteisiin on päästy. Se ei kuitenkaan ollut kysymys johon piti vastata.
Kysymys lyhennetynä oli tämä:
Riistakeskukseen kuuluva alueellinen riistaneuvosto on asettanut hirvitiheystavoitteita 4-5,5 / 1000 ha. Maa-ja metsätalousministeriö on linjannut, että hirvitiheydet yli 3,5 -4 / 1000 ha ovat kestämättömällä tasolla. Eikö ministeriö tiedä, että sen kuuluu valvoa Riistakeskuksen toimintaa ja jos tietää, niin miksi se antaa asettaa tavoitteita, jotka estävät kestävän metsätalouden harjoittamisen.
”Hirvilupia ei ole enää viime vuosina rajoitettu mitenkään. Niitä seurat saa enemmän kuin haluavat niitä käyttää.”
Eivät saa. Kun hirvitiheystavoitteeksi on asetettu vaikkapa 5 / 1000 ha, niin riistakeskus myöntää lupia (siis rajoittaa) sen mukaan, että pysytään tuossa tiheydessä.
Toisen kysymyksen paikka on tilanne, että hirvitalousalueelle on asettettu sidosryhmien hyväksymä tavoite, kaikkien hyväksymä tavoite, mutta siihen ei päästä. Näitäkin alueita on paljon. Se vaatii muita toimenpiteitä.
Esittämäni kysymys on suuri periaatteellinen kysymys, miksi maa-ja metsätalousministeriö on asettanut useilla alueilla tavoitteet niin, että se itsekin myöntää, ettei metsänuudistaminen niissä olosuhteissa onnistu. Jos miniteriö on päättänyt siirtää metsänomistajien omaisuuden metsätalouskäytöstä hirvitalouskäyttöön, niin jonkinlainen perustelu ja ainakin ilmoitus tapahtuneesta olisi kohtuullista saada.
”Eikös vastaava kysymys ole tehtykkin jonkun kansaedustajan toimesta ihan lähi vuosina.”
Laitapa vastaus palstalle!
