Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Olisiko simulaatiossa käytetty niin alhaista ppa:ta, että kyseessä on niinsanottu avohakkuu 🙂
Pitää tietysti huomata, että simuloinnissa on kyse metsän monitoiminnallisuudesta, ei puuntuotannon optimoinnista.
Ja pieleen on mennyt. Simulaatiossa käytetään myös metsien ”kauneusarvoa”. Joka on määritelty ihmisten mielipiteiden perusteella. Ihmiset tykkäävät kovasti mänty ja koivuvaltaisesta metsästä ” big share of pines and birches.” Jotenkin se simulaatio on ilmeisesti tullut tulokseen, että JK sitten tuottaa sellaistakin metsää. Ilmeiseti muiltakin osin yhtä luotettava. Eikun roskiin!
Scenic beauty (no unit) was calculated using the index developed by Pukkala et al. (1988), which estimates people’s average opinion about the recreational value and beauty of forests based on slides and computer drawings of managed stands. The age and size of trees increased the recreational and beauty value as well as a big share of pines and birches.
Täältä löytyy koko simu:
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0264837719323609?via%3Dihub
Kiitos Puuki korjauksesta, sotkin tekstissä itsekin. Laitan vielä päällekkäin kuvat, joista selviää hirvikannan ja puulajijakauman ”kohtalonyhteys”. Kuvan nuoret kasvatusmetsäthän vuosilta 2009-2013 olivat pientaimikkovaiheessa noin 90-luvun puolivälissä, jolloin oli hirviminimi. Silloin metsäomistajat uskalsivat valita ”oikeat” puulajit. Jos vaikka ajattelee ilmastonmuutoksen tai monimuotoisuuden näkövinkkelistä, niin hirviminimin aikaan puulajivalinta oli aika ideaali, nyt mennään päin p:tä.
Alla oleva VMI 11 on vuosilta 2009-20013
”nuoret kasvatusmetsät vallitsevat lehtipuun kertymässä, mutta nuo on perustettu korkean hirvikannan aikaan eli 2000-luvun alussa ja hiukan ennen sitä.”
Nyt pitää muistaa, että kuvassa edellä on VMI 11 tuloksia ja se inventointi tehtiin 2009-2013. Ei siihen ole osunut vielä 2000-luvun alussa perustettuja nuoria kasvatusmetsiä vaan lähinnä 90-luvun hirviminimin aika perustettuja (ehkä Visa ja Anton ovat ensiharventaneet nuoriksi kasvatusmetsiksi kymmenvuotiata koivikoita, mutta ei me muut?)
Eikö kuvan sanoma ole aika selvä. 2000-luvun alun hirviräjähdys pelotti metsänomistajat. He siirtyivät silloin koivun ja männyn kasvatuksesta paremmin hirviä kestävään kuuseen. Hirvikanta on sen jälkeen laskenut noin 30%, mutta laidunnuspaine ei ole laskenut, kun katsotaan kuvasta miten paljon pienempi on pienten taimikoiden mänty-ja kuusiosuus verrattuna nuorten kasvatusmetsien vastaavaan. Tuhon tiellä valitettavasti jatketaan.
Riistakamerat tuli aikanaan hankittua hirvitilanteen raportointiin metsästysseuralle. Palaute oli, etteivät valitettavasti pysty auttamaan, koska lupia ei saa lisää. Sen seurauksena lähdin selvittämään miksi ei saa. Tuloksena, että maa-ja metsätalousminieriö on asettanut tavoitteet hirvitiheystasolle, joka ei mahdollista enempää lupia, eikä taimikoiden perustamista.
”Koivuvesakko tuhoaa havupuutaimikoita monin kerroin enemmän ,kun sorkkaeläimet.”
Jos metsäomistaja tekee valinnan ettei hoida havupuutaimikoitaan tuhoa koivuvesakko havupuutaimikot.
Jos metsänomistaja hoitaa taimikoitaan, silloin sorkkaeläimet syövät muut kasvatettavaksi jätetyt taimet paitsi kuuset.”on erikoista, että metsien inventoinnin mukaan lehtipuun osuus kokonaispuustosta on ollut kasvussa.”
Olisi erikoista, mutta noin ei ole. 2000-luvulla lehtipuutaimikot ovat vähentyneet selvästi. Jos Jossain lukee, että osuus on kasvanut, niin se tulee yli 20-vuotiaiden lehtipuiden tilavuuskasvusta (nuoret kasvatsmetsiköt, kuva alla) 2000-luvun taimikoiden vähentyminen ei näy mitenkään kokonaislehtipuuston tilavuuden muutoksessa.
