Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä kannattaisi kasvattaa parhaiden metsämaiden ympäri kuusiaidat taimivälillä, josta hirven pötsi ei mahdu läpi. Jo alle kymmenen vuoden kuluttua istutuksesta aidan sisällä saisi kasvattaa mitä vaan.
Mielenkiinnolla odotetaan mihin toimenpiteisiin Keskusta ja Kärnä ryhtyvät, jotta hänen mainitsemansa löysä riistanhoito, joka hänen mukaansa on altistanut suomalaiset vakaville sairauksille, saadaan kuriin.
Keskustan eräpoliittisen linjauksen valmistelun on johtanut Mikko Kärnä. Riistahoidon löysyyttä valvoo maa-ja metsätalousministeriö, jota johtaa keskustapuolue. Asiassa pallo on ihan Kärnän ja Lepän hyppysissä, he voisivat ottaa löysät pois jos haluavat.
Epäilen vaan, että Lapin poika uskalsi ottaa asian esille, koska oman vaalinpiirin alueella ei ole kauris-ongelmaa. Uskaltaa vähän potkia aisan yli, kun oman vaalipiirin äänestäjät eivät hermostu.
Mitäs se Kärnä nyt!
Asiavirheitäkin jutussa ja kauristilastot vuodelta 2005 !
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5d753936-f8c5-4552-8834-80177ac9af9c
Kyllä täällä juurikäävän vaimaalla roudattomien talvien alueella on varteenotettava vaihtoehto, että jätetään ensiharvennus tekemättä ja lähdetään harvemmalla asennolla liikkeelle, tehdään vain yksi harvennus. Ensiharvennuksessa saatu minimaalinen tulo korvautuu osin suuremmalla toisen harvennuksen tulolla. Kaikenlaiset tuhot jäävät pienemmiksi.
Sama koskee hirvien vuoksi liian karulle maapohjalle uudistettuja kuusikkoja. Niillä taas kasvu on niin huonoa, että ei kolmen harvennuksen mallissa ole järkeä.
”Kuten edellä kirjoitin, niin kiihdyttämäällä riittävästi voittaa tasaisen taapertajan.”
Veikkaan, että Perkon polkupöyräesimerkin tarkoitus lienee kyseenalaistaa se.
Kun mäen päälle on kiivetty 10 km/h vauhtia, niin vaikka sama matka tultaisiin alas miten nopeasti tahansa niin maksimikeskivauhti on 20 km/h.
vs
Kun jaksollisen alussa taaperretaan ja kiertoajan puoliväliin on päästy tietyllä puiden kasvuvauhdilla, niin sitä ei saa yli kaksinkertaiseksi vaikka miten kiihdyttäisi.
Timppa taitaa olla oikeilla jäljillä, mitä Perko hakee polkupyöräesimerkillä. Jatkuvaan (tasaiseen) kasvatukseen ja jaksolliseen pitää käyttää erilaisia laskukaavoja.
Keskinopeuden laskemiseenkaan ei saa käyttää tasaisen vauhdin taulukkoa, jos nopeus vaihtelee.
Lähtötiedot polkupyöräesimerkissä ovat vähän vajavaisia, että pystyisi antamaan vastauksen keskinopeudesta, vauhdista kyllä. Joku voisi kokeilla uudella autolla, jossa on ajotietokone. Ajaa vaikka 10 kilometriä nopeudella 10 km/h ja perään saman matkan 100 km/h ja katsoo onko keskinopeus yli 20 km/h.
Fysiikassa nopeuteen liittyy aina sekä suuruus, että suunta. Nopeus siis koostuu kahdesta osasta.
Suuruutta kutsutaan vauhdiksi. Ehkä Perko tarkoitti keskivauhtia ja sitä, ettei keskivauhtia voi laskea tasaisen vauhdin kaavalla, kuten jotkut tekivät. Keskivauhti on liikkeeseen kuuluvien vauhtien keskiarvo.
Vielä toistakymmentä vuotta sitten tällainen tavara päätyi ”isännän kasaan”. Itsekin tein polttopuuta erään hakkuun jälkeen 30 m3 vastaavasta tavarasta. Luulinpa vielä silloin, että tein ilmastoteon. Korvasin fossiilisia puulla, joka oli lahoamassa metsään ja muuttumassa hiilidioksidiksi.
Nyt on suuri synti, jos nämä kerää pois. Itselleni sopii, jätetään sinne ja teen polttopuut tienvarren muutamasta koivusta.
Vastakkainasettelu eikun kärjistyy, osa tietenkin vain nauttii toisten härnäämisestä, vaikka ei ihan tosissaan olekaan.
Minua ei yhtään harmita, jos joku haluaa käyttää jatkuvapeitteistä kasvatusta. Jos saa siitä vähemmän tuloja, niin saakoon. Jos saa tai kuvittelee saavansa enemmän, niin en ole kateellinen. Nykyinen metsälaki on ihan hyvä, on valinnanvapautta.
Avohakkuukielto olisi ihan päätön, eikä sellaista tule. Se tässä harmittaa, että julkisuudessa liikkuu aivan väärää tietoa. Päättäjät, poliitikot poimivat ideologiaansa sopivat ”tutkimukset” ja esittävät sitä totuutena, jos siinä sattuu olemaan emerituksen leima se antaa lisää pontta. Uudet kokemattomat metsänomistajat saattavat tässä mediarummutuksessa haksahtaa tekemään metsässään toimenpiteitä, jotka itseasiassa johtavat päinvastaiseen lopputulokseen, mitä tavoittelevat.
On meillä metsänomistajillakin korjaamista asenteessa. Perustelu, että joissain muissa maissa metsäluonnon hoito on huonommalla tolalla kuin meillä, ei ole vakuuttava. Pitäisikö päästää tilanne pahnapohjimmaiseksi, ennen kuin voitaisiin alkaa parannella tilannetta.
Jos ehdotetaan, että puustosta pitäisi jättää 5-10% turvaamaan monimuotoisuutta ei tarkoita, että metsänomistajan tulot putoaisivat samalla määrällä. Itsellä ainakin jätettävä puusto on energiapuun hinnassa. Olen nauhoittanut jätettävät järeämmät puut niistä puista joissa on vika, joka veisi ne kuitu tai yleensä enegiapuukasaan. Eivät ötökät käy runkoja läpi laatuvaatimuspaperi kourassaan, käykö se syötäväksi. Tuskin kenelläkään on niin täydellinen metsä (tai ehkä yhdellä nimimerkillä), ettei siellä ole lainkaan epäkuranttia tavaraa.
