Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Tarkempaa tietoa Luken koealoilta:
”Tai sitten alikasvoskoivut oli hiestä ja aukkoon tulleet raudusta.”
Asia jäi vaivaamaan, syödäänkö aukon koivuja eri tavoin kuin alikasvoskoivuja, joten tarkistin. Aukkoon tietysti jätin vain rauduksia ja ne katkottiin. Käivin tarkistamassa alikasvoskoivut. Kaukaa katsoen oli näyttänyt, että ne eivät maistuisi yhtä hyvin kuin aukossa. Tarkempi tutkailu kuitenkin näytti, että vain alikasvoshiekset olivat säilyneet ja raudukset oli sielläkin järsitty pensaiksi. GLa ja Timppa olivat oikeassa.
Saattaa tässä tutkimuksessa olla hiukan perääkin. Itsellä oli aukon taimikkoon rajoittuvassa 03 männikössä tiheä koivualikasvos. Kaikki koivut, joita jätin aukon taimikkoon katkottiin. Männikön alikasvoksen koivuraippoja oli maisteltu huomattavasti varovaisemmin, vaikka ruokaa olisi ollut samoilla sorkansijoilla saatavana enemmän ja helpommin. Minusta näytti, että aukon lehtipuut maistuvat paremmilta. Männyllä se menee toisinpäin, varjossa kasvaneet männyn taimet syödään ensin.
Tutkimuksen anti on jokatapauksessa vähäinen. En tiedä kuin yhden metsänomistajan, jonka voisi kuvitella hyödyntävän JK:ssa tai päätehakkuussa mahdollisesti jäävää koivualikasvosräippää seuraavan puusukupolven aikaansaamiseen.
”Laitatko Planter tarkempia tietoja tuosta gradusta eli miten tulokseen on päädytty?”
Aineisto on melko suppea. Koko gradu ei näytä olevan julkinen, mutta voi tilata sähköpostilla henkilökohtaiseen käyttöön alla olevasta linkistä, jos kiinnostaa:
Pro gradu -tutkielma
Hirven (Alces alces) vaikutus puuston uusiutumiseen eri-ikäisrakenteisessa metsässä”Tässä tutkimuksessa havaittiin, että puun korjaaminen poimintahakkuulla ja riittävän suuren jäävän puuston pohjapinta-alan jättäminen olisi keino vähentää hirvien lehtipuiden taimille aiheuttamia tuhoja. Samalla hirven negatiivinen vaikutus metsän monimuotoisuudelle vähenisi. Varsinkin alueilla joilla hirvitiheydet ovat suuria, kannattaisi tätä harkita vaihtoehtona tasaikäiskasvatukselle ja avohakkuulle. Täytyy kuitenkin muistaa, että valoa vaativien lehtipuiden uudistuminen ei onnistu, mikäli alueen puusto on liian tiheää.”
Aika skeptiseksi on tullut, onko tällaisella metsäohjelmalla mitään vaikutusta mihinkään, näitähän samoja ollut ennenkin ja samoja kirjauksia edelliselle viisivuotiskaudelle.Tekijät pääsevät helpolla, kun kopioivat vanhan pohjan ja hiukan muuttelevat sanoja. Kommentoidaan nyt kaikki ahkerasti, kun siihen on mahdollisuus, jos vaikka työryhmä joutuisi ihan oikeasti miettimään mitä ”tarttis tehrä”.
Hirvieläinasiassa pitäisin vahinkoperusteista kannansäätelyä parempana kuin tavoitetiheyksiä. Siis kanta sellaiseksi, että männyn ja lehtipuiden kasvatus onnistuu, sehän tässä on oleellista. Siitä tuskin edes metsästäjät kehtaavat olla erimieltä? Vaikkapa se ruotsalaisten esittämä lähestymistapa, että 70% viljellyistä taimista pitää selviytyä taimikkovaiheen ohi ehjinä.
Tiheystavoitteiden käytössä on sekin ongelma, että kanta-arviojärjestelmä tuottaa systemaattisesti liian alhaisia tiheyksiä. Kun arvion mukaan sanotaan, että nyt tiheys on 3,5 / 1000 ha, niin kuitenkin, takaisinlaskennan jälkeen muutaman vuoden kuluttua huomataan, että niitä olikin silloin yli 4 / 1000 ha.
