Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Eipä puuta käyttävä teollisuus pysyisi hengissä, jos kaikki kyttäisivät hintapiikkejä ja myisivät korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Kyllä teollisuus tarvitsee tasaisen puuvirran, samoin kuin hankintaketju. Markkinatalous hoitaa homman. Kun puunjalosteiden kysyntä nousee, myös hinta nousee. Samalla nousee myös raaka-aineiden hinta ja se nostaa tarjontaa…ja päinvastoin.
Itse keskityin aikanaan myymään puuta huonoimman hinnan aikaan. 2009 paikkeilla tein suurimmat kaupat, kun tukin hinta oli noin 50€. Syynä oli se, että silloin oli pilvin pimein hyviä sijoituskohteita, eikä käteistä tietenkään ollut. Kannatti toki myydä puuta ja ostaa UPM:n osakkeita 7€/ kpl, kun pörssikurssin pudotus johtui rahastojen pakkomyynnistä. Ei kannata odottaa kymmentä vuotta ja saada tukista 65€, kun osingot ovat tuottaneet enemmän samana aikana ja osakkeen arvo 3-4 kertaistunut.
Metsän suhteellista arvonkasvua verrataan markkinoilla oleviin vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin ja niistä odotettavaan tuottoon, sen mukaan tehdään päätökset, ei hintapiikkien mukaan.
Nytkin voisi myydä puuta ja perustaa halvalla vaikka putkiliikkeen. Kun talous lähtee kiivaaseen nosuun pääsisi takomaan miljoonavoittoja, kun kone olisi viritetty valmiiksi.
”Miten nykyään käytätte Mottia, kun Windows 7 tuskin on enää kellään käytössä..”
Minulla on. Kun ostin uuden koneen, en suinkaan romuttanut vanhaa 7:aa. Vanhassa koneessa oli useita ohjelmia, jotka eivät suostuneet toimimaan uudessa, joten poistin verkkoyhteyden vanhasta koneesta ja hoitelen sillä monenlaisia tehtäviä, jotka eivät vaadi verkkoyhteyttä. Olisin joutunut heittämään romuihin laadukkaan scannerinkin ja ostamaan uusia ohjelmia vanhojen toimivien tilalle, ei mitään järkeä. Uudella koneella hoidetaan verkkoa tarvitsevat ja tietoturvaa vaativat tehtävät.
Luin tuossa, että Sanna Marin oli pyytänyt puoluetoveriaan (ex toveri Jugneria) kritisoimaan ja ”haukkumaan” Sannaa mediassa, että Sanna saisi sympatiaa ja puolustajansa aktivoituisivat.
Eiköhän metsäministerin toiminnassa ole samansuuntaista mediapeliä. Hän harrastaa metsästystä ja on näyttelijänä kesäteatterissa, erinomainen CV. Ministeri näyttelee vihaista ja jyrähtää metsästäjille, että hirvitiheys täytyy pitää alla 3,5 / 1000 ha, vaikka hyväksyykin ministeriönsä asettamat 4-5 / 1000 ha tiheystavoitteet. Metsästäjätoverien kanssa lienee sovittu, että tehdään näin, että näyttää, että ministerillä on kovat piipussa ja vihainen, etteivät hirvituhoista kärsivät puoluetoverit hermostu.
Samaan aikaan hän porukkansa kanssa rustaa sirpale-alue metsästyskieltoja, kiimarauhoituksia, hirven ampumista jousipyssyllä ym. ”metsästyksen tehostamista”. Kanta-arviokin antaa aina liian pienet hirvimäärät. Sitten kun huomataan, ettei hirvet vähene, niin avataan selitysten arkku, ukkoutuminen, sudet, liikaa lunta, liian vähän lunta, portti oli kiinni…
”Olen pudonnut kärryiltä, siksi joudun kysymään: Mikä yhdistää sorkkaeläinongelman kemeran huonouteen?”
Nostan käteni ylös virheen merkiksi. Minä sotkin sorkkaeläinongelman Kemerakeskusteluun, pyydän anteeksi!
Olen kuusitaimikkoon tehnyt sähköisen varhaishoidon Kemera-hakemuksen. Siinä piirrettiin hiirellä hakemuksen tarjoamalle karttapohjalle raivattava alue ja täytettiin vaadittavat tiedot. Homma oli helppo ja toimi hyvin, vartin vei aikaa. Luulisi, ettei hakemuksen tarkistaminen työllistä kuin yhden henkilön myöskin vartiksi Metsäkeskuksen päässä.
Mäntytaimikoiden osalta Kemera-ehdot eivät ole täyttyneet, koska olen raivannut taimikot noin joka toinen vuosi, että vesaikko pysyy matalampana kuin viljellyt taimet. Jos odotan, että Kemeran vaatimat Taimipituudet, poistumamäärät ja kantoläpimitat täyttyvät, tulos sorkkaeläinongelman suhteen on huonompi ja lisäksi työläämpi. Sormenvahvuista vesaikkoa niittää harrastelijakin kevyellä raivaussahalla helposti hehtaarin päivässä. Jos tämä estäisi sorkkaeläintuhot, ei mitään ongelmaa olisi, mutta kun ei auta. Siksi ehdotin vaihtoehtoisena aitauskemeraa, joka olisi tehokas, kunhan on jykevä aita.
Oikeastaan Kemera saisi olla sellainen, että hakemus tehtäisiin kun taimikko on noin viiden metrin pituudessa ja tuen saa, jos se täyttää hyvän taimikon vaatimukset, ihan sama miten ja millloin työ on tehty.
Sorkkakarja kasautuu metsästäjien omistamiin taimikoihin, sillä he eivät aitaa taimikoitaan, vaan harrastavat riistataloutta. Menee ihan oikein.
Jos hirvielukka pääsee aidatulle alueelle, se on sitten tarhattu eläin ja taimikon omistaja saa poistaa sen pakastimeensa. Metsästyslaki ei koske tarhattuja eläimiä.
”Nyt en kyllä ymmärrä, mitä Planter tarkoittaa.”
Tarkoittaa sitä, että hirvien laidunnuspaine lienee omilla reviireillä noin 2-3 kertainen teikämannen reviireihin nähden. Johtuu suuremmasta hirvitiheydestä ja pienemmästä metsäpinta-alan/ taimikoiden osuudesta.
Miltä tuntuisi jos siellä olisi 2-3 kertaa enemmän hirviä, jotka tuottaisivat saman laidunnuspaineen ja olisi kymmenkertainen määrä (40 / 1000 ha) valkohäntäpeuroja. Siihen suuntaa ollaan menossa. Muiden kuin kuusen uudistusalat kutistuvat kutistumistaan ja hirvimäärästä ei tingitä sarveakaan verrattuna aikaan, jolloin syömäkelpoisia taimikoita oli 3-4 kertainen määrä, joten laidunnuspaine jatkaa kasvamistaan. Syöksykierrettä ei suostuta katkaisemaan.
Omat sähköaitakokeilut valkohäntäpeurat repivät reikaleiksi. Verkkoaitakokeilu oli täynnä peuran päänkuvia kun törmäilvät siihen, hyppivät kevyesti yli 180 cm aidan, ennen sen korottamista ja ryömivät aidan ali jos oli alla 30 cm tilaa. Sillä alueella tosin vhp tiheys oli 100 / 1000 ha luokkaa. Vaatii jykevän aidan, kunnon tolpat tiheään, nauhat merkiksi, että huomaavat aidan ja parinkymmenen sentin korotuksen 2 metrin lisäksi nauhalla tai rimalla. Hirvi ei hypää yli eikä ryömi ali, mutta jos pelotettuna ei huomaa aitaa, sitä voi kaatua kymmeniä metrejä ja tolpat poikki.
Aita pitäisi rakentaa tälviisii, tämä kemeraan vaihtoehtoiseksi työlajiksi taimikonhoidon kanssa:
https://riista.fi/wp-content/uploads/2018/11/Riista-aita.pdf
