Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kemera tarkoittaa kestävän metsätalouden rahoitusta. Jos sillä haetaan ohjausvaikutusta, niin aitaamistuki olisi ainakin näillä seuduin aivan omaa luokkaansa. Saisi valita puulajit pelkästään ja ainoastaan kasvupaikan mukaan ja varautua myös lämpenevään ilmastoon. Aika järkyttävä tulevaisuuden näkymä, kun paikoin metsistä alkaa olla 90% kuusta.
Jos kemerassa olisi valinnaisena nykyiset varhaishoidon- ja nuorenmetsän tuet tai vaihtoehtona aitaamistuki, valitsisin aitaamistuen. Siis vain toisen saisi. Vaikka aitaamistuesta ei saa lompakkoonsa riihikuivaa setelirahaa rahaa, niin valitsisin sen, koska se parantaisi merkittävästi taimikoiden tilaa.
Omavastuu 500€ /ha ja tuki kuittien mukaan.
Vahva on usko aitauksen tehoon….Arvatkaapa kummalla puolella aitaa vahinkoja esiintyi ?
Kannattaisi kertoa ELY-keskuksille tämä havainto, että aidat eivät toimi ja vahingot sattuvat jopa väärällä puolella aitaa, jos keskikaistalla on ruoho vihreämpää. Teiden riista-aitoihin on hukattu turhaan kymmeniä miljoonia.
”Jos raivauksesta ei huolehdita , on taimikon aitaaminen ajan ja varojen haaskausta.”
Voisiko joku tosissaan ajatella, että kun mo viimeisenä oljenkortena turvautuu taimikon aitaamiseen, niin sen jälkeen hän ei hoitaisi taimikkoa aidan sisäpuolelta.
”Olen omin silmin todistanut itse aikoinaan avohakkaamani kuvion tilannetta , jossa toinen osa taimikosta oli aidattu…”
Miksi oli aidattu, olen ymmärtänyt, että siellä seudulla ei ole ongelmia taimikoiden hirvituhojen kanssa.
Eikä se varhaishoidon tukikaan toimi. Jos männyn kylvötaimikossa odottaa niin kauan, että taimien keskipituus on yli 70 cm, niin koivuviidakko on jo yli 3 metristä. En minä ainakaan ole saanut mitään Kemeroita mäntytaimikkoon koskaan. Ehdot eivät täyty, sillä taimikossa pitää käydä joka toinen vuosi, ettei vesakko nouse yli metrin. Siksi tuolla edellä totesin, että tuki on haitallinen. Jos jää odottamaan Kemeran ehtojen täyttymistä, niin piloilla on.
Sen voisi korvata taimikkojen aitaamistuella. Kemeran 50 miljoonaa euroa riskitaimikkojen aitaamiseen antaisi jo aivan eri luokka olevan lopputuloksen kuin nykyinen Kemera. Puuki jossain jo ansiokkaasti laskikin tuon summan vaikutusta. Kun rahat lisäksi otettaisiin valtion budjetista, kiinnittäisi eduskunta huomiota, mihin rahat menevät ja miksi.
Olen samaa mieltä Timpan kanssa metsästysajoista ja Mehänpojan kanssa lehdistön uutisoinnista.
Lehdistön mielestä hirvikolari tuntuu olevan ns ”luonnollinen kuolema”, kun niitä sattuu melko usein, sillä ei ole uutisarvoa. Ei niiden perään lukijat kyynelehdi, kuten hirvien ahdingon perään. Hirven vastoinkäymisten perään joukkueellinen miehiä vuodattaa vuolaasti kyyneleitä, vaikka tulevina syksyinä se saa todennäköisesti kuulan kalloonsa saman porukan toimesta:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9f3c7d43-fd82-4779-b918-20845067136f
Miten selitätte viime syksyn (2019) hirvikolarikehityksen. Joulukuussa on varmaan siirrytty talvilaitumille siellä, missä sellaista siirtymää tapahtuu? Hirviä on ammuttu 50 000 pois elokuuhun verrattuna, mutta kolareita on enemmän kuin elokuussa.
elokuu 143
syyskuu 270
lokakuu 254
marraskuu 231
joulukuu 173Jätin kyllä pystyyn puuryppään isoja haapoja, kun motokuski soitti, että nyt kurkkasi liito-orava kolosta, kun hän tarttui puun tyveen. Ei ollut missään merkintöjä ja tietoja reviiristä. Ymmärtääkseni motokuskilla on velvollisuus ilmoittaa havainnosta, eikä saa ilman jonkun ELY-byrokraatin lupaa jatkaa hakkuuta havainnon jälkeen, ennen kuin tulee päätös miten edetään.
Kaikenkaikkiaan tuntuu, että saimaannorppa ja liito-orava ovat ne mediaseksikkäät isosilmäiset otukset, joiden varjolla ”luontoihmiset” työllistävät itsensä, keräävät rahoitusta ja liitelevät lehtien palstoilla. Todelliset monimuotoisuuden häviämisen ongelmat jäävät varjoon eivätkä kiinnosta. Esimerkiksi se, että valkohäntäpeurat ovat syöneet saaripalstaltani kenttäkerroksen täysin tyhjäksi, ei kiinnostanut yhtään. Mitään ”monimuotoisuutta” ei enää ole. Se laajeneva ongelma ei aiheuttanut minkäänlaista kiinnostusta.
Voisihan se hirvenmetsästyskausi olla syyskuun alusta tammikuun loppuun ilman mitään rajoituksia. Silloin kaikki halukkaat löytäisivät itselleen sopivan ajan kalentereistaan. Varmasti kaatoprosentit nousisivat.
Juuri siistä syystä värkätään rajoituksia: ”vain peltohirvi”, kiimarauhoitus”, ”tammikuussa ilman koiraa”, ettei vaan tulisi lupien käyttöaste liian korkeaksi.
Noilla rajoituksilla saadaan lupien käyttöaste pysymään alhaalla. Ukkoutuneet seurat raatoivat henkihieverissä kahlaten muniaan myöten loskassa, marraskuun pimeydessä, eivätkä onnistuneet kaatamaan enempää, sudet estivät koirien käytön, lunta oli liikaa, lunta ei ollut, jne..
Syyskuusta tammikuuhun ilman rajoituksia löytyisi kaikille mieleiset olosuhteet.
Mitkä ”eettisyysselityksetkään” eivät oikein vakuuta rajoitusten perusteluiksi, koska esimerkiksi supikoiran metsästyskin on kuulemma eettistä. Niitä saa ampua ympäri vuoden kuka vaan, mitä vaan, miten vaan käyttäen kaikkia mahdollisia teknisiä apuvälineitä. Sensijaan jo pelkkä keinovalon käyttö valkohäntäpeuran ruokintapaikalla on kielletty. Se olisi epäeettistä.
Timppa voisi kyllä aloittaa porukkansa kanssa hirvestyksen syyskuun alusta. Käsittääkseni metsissänne käytetään jaksollista kasvatusta. Viime vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saaneessa tietokirjassa jaksollisen kasvatuksen metsät määritellään puupelloiksi. Voiko vakuuttavampaa näyttöä olla, että pellolla operoidaan. Eiköhän peltohirviä silloin voi metsästää puupelloista yhtälailla, kuin juurikaspelloiltakin?
