Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Pitää paikkansa, että kolaritilastot ovat kalenterivuodelta ja metsästyskausi, jonka mukaan kanta-arvio tehdään jatkuu seuraavalle kalenterivuodelle, helmikuun puoleen väliin. Siksi otinkin edellä olevaan esimerkkiin kaksi metsästyskautta ja kaksi kalenterivuotta. 2018-2019 kaudella metsästys jatkui jo helmikuun puoleen väliin.
Väittäisin, että kolaristilastoja oikein käsittelemällä (ajallisesti ja paikallisesti) pääsee tarkempaan arvioon kuin muilla menetelmillä.
näin ajoittuvat vhp-kolarit:
2019 helmikuu:151
2018 marraskuu:14392018 helmikuu: 204
2017 marraskuu:1232Luken arvion mukaan vhp-kanta olisi vähentynyt viime vuodesta, mutta jos katsotaan kolaritilastoja, niin kannattaa suhtautua varauksella arvioon. Niitä on pyritty vähentämään nimenomaan kolariherkiltä alueilta, mutta kolarit ovat lisääntyneet. Olisivatko valkohännät siis vähentyneet?
Luke:
Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2019–2020 oli noin 109000 yksilöä (95 % luottamusväli 105000 – 114000) yksilöä. Kanta väheni edellisvuodesta 2,5 %.Kolaritilasto:
Vuonna 2019 liikenneonnettomuuksia valkohäntäpeurojen kanssa tapahtui tiestöllä yhteensä 6 500 kpl ja kolarien määrä kasvoi edellisvuodesta noin 6 prosenttia.Luke:
Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2018–2019 oli noin 111500 yksilöä (95 % luottamusväli 106500 – 117000) yksilöä. Kanta kasvoi edellisvuodesta 7,4 %.Kolaritilasto:
Vuonna 2018 liikenneonnettomuuksia valkohäntä-peurojen kanssa tapahtui tiestöllä yhteensä 6119 kpl ja kolarien määrä kasvoi edellisvuodesta noin 18 prosenttia.”Timo Pukkalan määritelmän mukaan kaikki paitsi avohakkuu on jatkuvaa kasvatusta.”
Mikä mies tämä Timo P on, ei metsälakia noin voi tulkita. Siemen- ja suojuspuuhakkuu on uudistushakkuu.
Metsälaki
2 a § (20.12.2013/1085)
MääritelmätTässä laissa tarkoitetaan:
2) uudistushakkuulla puunkorjuuta, jossa käsittelyalue hakataan uuden puuston aikaansaamiseksi tarvittaessa jätettäviä säästö-, siemen- tai suojuspuita lukuun ottamatta avoimeksi alueeksi.
5 § (20.12.2013/1085)
Kasvatushakkuu ja siihen liittyvä uudistamisvelvoiteKasvatushakkuu on tehtävä siten, että kasvatushakkuun jälkeen käsittelyalueelle jää riittävästi kasvatuskelpoista puustoa tasaisesti jakautuneena. Kasvatushakkuussa jätettävän kasvatuskelpoisen puuston riittävän määrän arvioinnissa otetaan huomioon käsittelyalueen maantieteellinen sijainti, kasvupaikka, kasvatushakkuiden toteuttamistapa sekä valtapituus, jolla tarkoitetaan hehtaarin sadan paksuimman puun pituuden aritmeettista keskiarvoa.
Kasvatushakkuusta aiheutuu metsän uudistamisvelvoite, jos jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen.
5 a § (20.12.2013/1085)
Uudistushakkuu ja siihen liittyvä uudistamisvelvoiteUudistushakkuun päättymisestä seuraa metsän uudistamisvelvoite. Uudistushakkuu katsotaan päättyneeksi, kun puunkorjuun seurauksena käsittelyalueelle on syntynyt yli 0,3 hehtaarin avoin alue.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+4.aspx
”Timo Pukkalan määritelmän mukaan kaikki paitsi avohakkuu on jatkuvaa kasvatusta.”
Miten sitten määritellään avohakkuu? Jos jätetään 10 säästöpuuta hehtaarille ja kaikki muu hakataan, on kyseessä avohakkuu.
Entä miten monta puuta pitää jättää, että kyseessä ei ole avohakkuu, 50?- 100?- 200?
Tai miten tiheässä 0,3 ha pienaukkoja voi olla, että kyseessä on jatkuva kasvatus. Olisiko kolme 0,3 ha pienaukkoa hehtaarilla sopiva ja jäljelle jäävälle puustolle tekisi poimintahakkuun, isot pois.
”Hienomaalaji kuivalla- ja kuivahkolla kankaalla näyttää olevan kylvölle hankala, kun yöpakkasrouste nostaa sirkkataimet ylös toistuvasti.”
Niin siinä käy. Jos maa on hienojakoista, mättääseen tai laikkuun kylvö ei onnistu, rouste nostaa taimet. Itse kylvin hehtaarin verran käsin muokkaamattomiin kohtiin raaputtamalla käsiharalla humukseen matalia vakoja, joihin kylvin. Onnistui aika hyvin. Kohdat, joissa humuskerros peittää kivennäismaan ei ollut routimista.
”Espoon riistaviranomaiset perustelevat kauriiden talviruokintaa virkistysalueella Espoon Keskuspuistossa samalla syyllä kuin metsästäjät muuallakin, siis että se mahdollistaa metsästyksen ja pitää kauriit poissa pihoista.”
Voisiko tätä hyväksi havaittua menetelmää käyttää muidenkin pihojen tuholaisten torjuntaan ja kannanhoitoon. Talviruokintapaikkoja voisi perustaa myös rotille. Ne pysyisivät talven pois ihmisten nurkista ja niitä voisi helpommin pyydystää ruokintapaikoilta. Kesällä ne saisivatkit levittäytyä taas ihmisten pihoihin, kuten kauriit, silloin löytyy riittävästi purtavaa kasvimailta, puutarhoista ja proteiinia grillauspaikoilta.
”…on monen rhy:n alueella tehty päätös saavuttaa suositustaso kolmen vuoden kuluessa , joista yksi metsästyskausi on vielä jäljellä .”
Katsotaanpa Metsälehden uutista tasan kahden vuoden takaa. Kaksi vuotta sitten käytiin sama keskustelu ja silloin todettiin, että kolme vuotta sitten käytiin sama keskustelu, eikä mitään ole tapahtunut. Samat herrat jyrähtävät meille metsänomistajille Metsälehden palstalla näyttääkseen, että nyt ovat mukamas ”kovat piipussa”. Ministeri kuitenkin on torpannut kaikki eduskuntaan edenneet aloitteet metsästyksen helpottamiseksi ja tilanteen parantamiseksi.
”Usko järjestelmään rupeaa olemaan kovilla, jos kolme vuotta sitten käytiin sama keskustelu eikä tuloksia ole tullut.”
MTK voisi ottaa oppia Ranskalaisesta mielenilmaisutyylistä ”haisevasta vastalauseesta”. Eiköhän Uudenmaan saartorenkaan sisältä löydy sikatilallinen ja lietelannan levitysvaunu. Ruiskuttakaa 20 000 litraa sikalan lietelantaa eduskuntalon rappusille ja huutakaa vastuullinen ministeri ulos antaamaan selitys miksi puhuu yhtä ja tekee toista. Voi tulla medianäkyvyyttä. Poliisitkin ovat tiesuluilla, saa rauhassa körötellä ja purkaa kuorman.
Kiitos Suorittavalle portaalle, että selvensit alueellisten riistaneuvostojen päätöksentekoprosessia, eli miten hirvitalousalueen hirvitiheystavoite määritellään.
Tavoitteen asettamiseen siis vaikuttaa naapuri -hirvitalousalueen hirvimäärä (joka esimerkissä oli tosin väärin). Lisäksi siihen vaikuttaa se paljonko metsästäjät ovat aikaisempina vuosina kaataneet. Jos kaatomäärät alkavat vähentyä, mutta eivät hirvet, niin nostetaan hirvitiheystavoitetta, että osuu paremmin, kun hirviä on tiheämmässä.
Tämä selvä!
