Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Kaippa työ ruikuttajat olette alkaneet toimimaan ja ilmoittaneet järjestöjenne kautta tavoitteet ensi syksyn hirvimääriksi alueillanne. Vai tämäkö foorumi on ainoa paikka missä saatte äänenne kuuluviin. Nyt olisi todellista saumaa saada asiaan vauhtia kun otatte yhteyttä rhy:n toiminnanjohtajiin toiveinenne.”
”Jyrähdän” jälleen kerran:
Kyllä me ruikuttajat ja olemme esittäneet omaa vaikuttamiskanavaa käyttäen omat tavoitteemme hirvikannan suuruudeksi. RHY:n toiminnanjohtajat eivät määrittelle tai säätele tavoitteita. Tavoitteet asettaa alueellinen riistaneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Riistakeskus myöntää luvat sen mukaan, että tavoitteissa pysytään. (esim. huolehditaan, ettei putoa alle 5,5)
Näin meillä vaikutettiin:
Esitimme hirvitiheyttä 2,5 / 1000 ha alueellisessa riistaneuvostossa, sillä täällä on paljon peltoja ja metsä/taimikkopinta-ala pienempi kuin muualla maassa ja kymmenkertainen määrä pienempiä hirvieläimiä. Kaikki ns. sidosryhmät esimerkiksi V-S ELY:n Liikennevastuualue, MTK:n metsälinja, rhy:n maanomistajajäsenet olivat yksimielisiä tavoitteesta.Maa-ja metsätalousminiteriön alaisen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja, joka on myös valtakunnallisen riistaneuvoston varapuheenjohta, nuiji pöytään tavoitteita 4-5,5/ 1000 ha, koska alueen pienen hirvikannan leikkaaminen olisi hänen mielestään kohtuutonta.
Tuolla yhdellä reviirilläni ovat ampuneet kahtena vuotena peräkkäin noin 100 pienempää hirvieläntä tuhannelta hehtaarilta eikä näytä vähenevän.
”Metsästyslaki 26 §
Hirvieläimen pyyntilupa
Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.”Maa-ja metsätalousministeriön 2014 tekemässä hirvikannan hoitosuunnitelmassa, sivu 8, todetaan tiheyksistä näin: Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan 4 /1000 ha ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.
Laajamittaiset yhteiskuunnan sietokyvyn ylittävät vahingot eivät liene metsästyslain tarkoittamia kohtuullisia vahinkoja.
”Riistahallintolaki
1 §
Suomen riistakeskusSuomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.”
Maa-ja metsätalousministeri jyrähtää metsänomistajille Metsälehdessä, että tämä ei ole leikin asia. Kenelle hän jyrähtää, kuka valvoo ketä ja kuka on vastuussa?
Olisiko mahdollista ajatella, että maa-ja metsätalousministeriö ministerin johdolla valvoisi riistahallintolain edellyttämällä tavalla maa-ja metsätalousminiteriön itsensä tekemän hirvikannan hoitosuunnitelman ja noudattamista?
Usein perustellaan suurta hirvieläinkantaa sillä, että metsästäjiä ei riitä ja ukkoutunut porukka ei pysty hoitamaan hommaa. Luken tilastoista voisi tehdä päinvastaisenkin päätelmän. Metsästäjämäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt ja siksi hirvimäärää pitää kasvattaa, että kaikille riittää jahdattavaa.

Jo kolmannes metsäomistajista käyttää ainakin osittain jatkuvaa kasvatusta:
https://www.mtk.fi/-/l%C3%A4hes-kolmannes-mets%C3%A4nomistajista-harjoittaa-jatkuvaa-kasvatusta
Jatkuvaa kasvatusta käyttäviä yhteismetsiä on ilmaantunut, samoin metsärahastoja joiden säännöissä on mainittu, että käytetään ”ilmastoystävällistä” jatkuvaa kasvatusta.
Eduskunnassa odottaa kansalaisaloite, jolla yritetään siirtää metsähallituksen metsät jatkuvaan kasvatukseen.
EVL kirkon ilmastostrategia, Hiilineutraali kirkko 2030
”Kaikkien mielestä on hyvä, että metsä kasvaa eli pitää sitä hakatakin. Avohakkuut ovat kuitenkin kovin raakoja ilmaston kannalta. Kirkko voisi lähteä rohkeammin kokeilemaan jatkuvan kasvatuksen menetelmää.
Jatkuvan kasvun eli eri-ikäiskasvun menetelmässä metsistä poistetaan vain suurimmat puut ja uutta kasvaa niiden tilalle jatkuvasti.”Uutisvirran mukaan täällä lounaassa yksi suuri seurakunta näkyi noudattaneen kirkkohallituksen neuvoa ja päätti siirtää koko metsäomaisuutensa, ei ainoastaan siihen mahdollisesti soveltuvia kuvioita, vaan kaiken jatkuvaan kasvatukseen. Ei voi syyttää rohkeuden puutteesta. Suhteellisen suureen metsäomaisuuteen kuuluu varmasti myös kuusikoita ja täällä niissä on noin 20% lahoa ja kuivia kankaita, jotka kuusettuvat. Siitä vaan kaikki jatkuvaan kasvatukseen. Kirkolla on verotusoikeus, rahaa tulvii sisään ovista ja ikkunoista?
Aika ahtaaksi käy elämä avohakkaajilla. Tässä on sekin puoli, että JK menetelmään siirtyminen vähentää taimikoiden määrää, joten kasvavan hirvieläinmäärän hyökkäyksiä yhä väheneviin taimikoihin on entistä hankalampi torjua.
Tähän mennään. Tällä menetelmällä käymme taistoon hirvieläininvaasiota vastaan, ei anneta ruokaa, eikä hirvivahinkoja tule kun ei ole taimia. Ei tosin tule uutta metsääkään.
”Esimerkiksi metsä eri-ikäisrakenteisessa eli jatkuvassa kasvatuksessa ei ole läheskään niin altis hirvivahingoille kuin tasaikäisrakenteisuuteen perustuvassa metsänkasvatuksessa, koska hirville ravinnoksi sopivia puuntaimia on vähemmän tarjolla.”
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/267999/Leppanen_Katriina.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Riistahallintolaki
Suomen riistakeskus1§
Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa-ja metsätalousministeriö.Metsälehti 26.3.2020
”Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoseudulta löytyy yhä hirvitalousalueita, joilla kantatavoite on jopa 4-5,5 hirveä tuhannella hehtaarilla.”Riistakeskuksen alaiset alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet nämä tavoiteet. Siis maa-ja metsätalousministeriö ministeri Lepän johdolla on valvonut ja ohjannut, että olemme saaneet nämä tavoitteet 4-5,5.
Arvoisa ministeri, jyrähdyksellänne metsälehdessä ei ole mitään uskottavuutta, koska olette itse hyväksyneet ylisuuret tavoitteet.
”Se pitää saavuttaa. Tämä ei ole leikkipuhetta. Joka paikassa on otettava totena, että tavoite on se ja siihen on pyrittävä kaikin keinoin.”MTK puolestaan saa täydet pisteet rehellisyydestä. MTK:n metsäpäällikkö tunnusti samaisessa lehdessä, että se on hirvituhoasiassa metsäomistajien puolustajana vellihousujen vellihousu.
Ongelmitta on pelannut. Hiukan laiska on kiihtyvyys 225:lla, mutta niin on isännälläkin.
”Onhan se ongelma jos lyhyin mitta on 43 dm ja sitten pää paino matriisissa on pitkissä pituuksissa.”
Oliko siinä pääpaino pitkissä, kun automaattiapteeraukselle ei kelvannut 43 dm, mutta ei myöskään 55 dm, 58 dm tai 61 dm. Teki 52 dm.
Palaisin vielä automaattiapteerauksen virheisiin. Se kun perustuu ennustamiseen, niin siinä on aina virhettä. Jos runkomuoto mitattaisiin oikeasti ennen katkontaa, olisi tulos tarkka, tietysti mittalaitteiden toleranssien rajoissa.
Ohjeet metsäkonevalmistajille koneen tuottavuuden parantamiseksi tulevat kaiketi suurimpien metsäteollisuusyritysten omistamalta Metsäteholta. Kuten nimikin sanoo tehostetaan puunkorjuuta.
http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/Metsakonetieto_Suositus_2017-10-16.pdf
Automaattiapteerauksessa ennustaminen tehostaa ja nopeuttaa hakkuutyötä. Käytännössä ajetaan hakkuupäätä vain eteenpäin. Keskustelusta ja muutenkin on selvinnyt, että pakittaa ei voi, eikä saa. Laitetta ja ohjelmistoa ei ole suunniteltu sellaiseksi, koska se hidastaisi työtä. Varmaan maailman fiksuimmassa metsäkonefirmassa osattaisiin tehdä laite ja ohjelmisto, joka osaisi peruuttaa ja mitata karsittua runkoa metrin taaksepäin?
Nyt tuossa Metsälehden esimerkissä ei siis moton kuljettajakaan voisi pakittaa 43 dm kohdalle, jos huomaa, että rungosta olisikin tullut kaksi 43 dm tukkia. Kone on siis tehty sellaiseksi, että pakituksen yrittäminen johtaa siihen, että menee entistä enemmän raakiksi tai kuituun.
Koko puunhankintaketju on siis puunostajien hallinnassa, metsäomistajilla (vellihousuilla) on se kuuluisa mopen osa. Puunhankintaa on tehostettu ja nopeutettu ja laskun maksaa metsänomistaja.
Metsälehden esimerkissä katkottiin kaksi runkoa ja toisesta kilahti 3€ ”isännätöntä rahaa” jonkun Metsätehon omistajista kassaan. Näin selkeästi se ei varmaan tapahdu, joka toisessa rungossa, mutta kun runkoja katkotaan satoja miljoonia vuodessa, niin kertyyhän siitä.
Matriisin 61dm lokerokin oli sitten täynnä? Luulisi automaattiapteerauksen valitsevan suurimman käytettävissä olevan mitan, kun ennustaa, ettei pysty tekemään kuin yhden tukin? Tai toiseksi suurimman.
Ilmeisesti 52 dm oli ainoa sallittu jäljellä ole mitta lopulle leimikkoa? Siitä toisesta 16m tukkiosuuden rungosta tuli sattumalta sopivasti kolme 52 dm tukkia? Aika huono tukkiprosentti tulee jos yhdellä mitalla hakataan. Näin varmaan kävi siinä hovioikeudessa olleessa tapauksessa. Oli syytäkin pitää runkopankin tiedot salassa!
”Eli jos runkopankissa on ”vääränlaisia” runkoja niin se ei tarkoita että kone apteeraisi väärin.”
Ei niin, jos on Jätkän koulun käynyt kaveri, joka ymmärtää siirtyä manuaaliseen apteeraukseen.
Ponssen ohjeesta sivu 22:
”Myös katkontaa arvioitaessa kuljettajan rooli on tärkeä, jotta kuljettaja pystyy arvioimaan katkontaehdotuksen oikeellisuutta ja ohittamaan esimerkiksi poikkeuksellisen muotoisten runkojen kohdalla automaattiapteerauksen tarjoaman katkontaehdotuksen.”